Tämä oli suurin taloudellinen virheeni

Sanna eli vuosia yli varojensa ja Sabrine otti suuren käyttölainan maksaakseen poikaystävän velkoja. Nämä asiat he ovat oppineet virheistään.

Sanna Haapalainen, 33, on opintovapaalla myyjän työstä. Hän ei ennen hallinnut rahankäyttöään.

”Käytin aikaisemmin rahaa huolettomasti. Numerot eivät kiinnostaneet minua, en katsonut ruokien hintoja vaan ostin, mitä halusin. Loppukuusta totesin, että tililläni on enää 50 tai 100 euroa. Jos pesukone hajosi, minulla ei ollut rahaa uuden ostamiseen. Näissä tilanteissa käännyin usein vanhempieni puoleen.

Otin joustoluottoja ja ostin tavaroita osamaksulla. En ajatellut, että voisin parantaa talouttani.

Äiti on aina ollut tosi tarkka rahan kanssa. Se piirre ei periytynyt. Ulkoistin raha-asioista huolehtimisen hänelle tiedostamattani. Olin epäitsenäinen ja yksinäinen. Vanhemmat olivat minulle tuki ja turva, ja raha oli yksi asia, joka yhdisti meitä.

Viime syksynä jäin opintovapaalle myyjän työstä. Opiskelen puualaa. Tuloni putosivat satasilla kuussa, ja aloin budjetoida kulujani. Laskut ja tiliotteet olivat sekamelska. Aloin käydä niitä läpi. Samaan aikaan tutustuin meditaatiotekniikkaan, jonka kautta pääsin irti peloistani.

Liityin Facebookissa vaurastumiseen liittyvään ryhmään ja voitin rahankäytön verkkokurssin. Sain kurssilla paljon vinkkejä. Se muutti koko suhtautumiseni rahankäyttöön.

Otin opintolainan ja maksoin sillä osan korkeakorkoisista luotoista pois. Kilpailutin sähköni ja puhelinliittymäni. Sain neuvoteltua asuntolainasta lyhennysvapaan. Aloin sijoittaa 50 euroa kuussa rahastoon. Kun saan säästettyä 20 euroa ruokabudjetista, mietin, miten rahan saisi tuottamaan.

Olen lakannut tukeutumasta luottoihin ja vanhempiini rahallisesti. Tunnen olevani itsenäinen. Otan vastuuta hyvinvoinnistani ja rahankäytöstäni. Aikaisemmin syytin muita ongelmistani.

Myös itsensä kehittäminen on sijoitus. Olen perustanut toiminimen, jotta voin auttaa oppimieni asioiden kautta myös muita saavuttamaan unelmansa helpommin. Puualan opintojeni ansiosta voin korjata vanhaa taloani ja ehkä tuotteistaa tämänkin osaamisen.

Vaurastuminen ei ole egoilua, se on kaikkien oikeus. Jos ei ole taloudellista turvan tunnetta, on vaikea luoda mitään täysin omaa. Silloin ihminen luovuttaa voimansa pois.”

Sabrine Lahti-Ben-Aziza, 33, on vanhempi sovelluskehittäjä. Hän otti käyttölainan poikaystävän puolesta.

”Kun olin 22-vuotias, olin nuori ja tyhmä. Seurustelin miehen kanssa, jolla oli 7000 euroa velkaa. Hän oli menettänyt luottotietonsa. Mies oli perinteinen reppana, ja vähän läheisriippuvaisena halusin auttaa. Ajattelin, että jos lainaan hänelle rahaa, voimme suunnitella paremmin yhteistä tulevaisuutta.

Otin 8500 euron käyttölainan. Lainasin miehelle 7000 euroa ja elätin häntä lopuilla rahoilla. Erosimme puoli vuotta myöhemmin, enkä ole saanut takaisin euroakaan.

Myöhemmin sain perintätoimistolta kirjeen maksamattomista puhelinlaskuista. Mies oli avannut henkilöturvatunnuksellani liittymiä. Jouduin maksamaan 800 euron laskusta 400 euroa.

Olin raivona mutta en yllättynyt. Olin myös paniikissa: opiskelin, ja minulla oli pieni lapsi. Rahaa ei ollut hirveästi, joten 400 euroa oli iso meno. Otin miehen äitiin yhteyttä, ja hän lupasi maksaa velan. Niin ei käynyt.

Äitini joutui talousvaikeuksiin laman aikana. Jo silloin päätin, etten voi koskaan menettää luottotietojani. Sain maksaa molemmat lainat osissa. En ole avunhakija. Sinnittelin yksin, koska en kehdannut myöntää, että olin toiminut tyhmästi. Välillä meillä oli todella tiukkaa. Olin oppisopimuskoulutuksessa ja maksoin lähihoitajan pienestä palkasta lainanlyhennyksiä. Piti vain tehdä enemmän töitä.

Jossain vaiheessa siihen tottui. Isoa lainaa maksoin 123 euroa kuukaudessa 10 vuoden ajan.

Kerroin asiasta vaimolleni seurustelun alkuvaiheessa. Hän oli onneksi ymmärtäväinen. Kun summa alkoi pienentyä, minulle tuli turvallinen olo. Uskalsin vihdoin ottaa asuntolainan.

Maksoin viimeisen erän viime vuonna. Oli hienoa, kun verkkopankissa näkyvä sininen lainaympyrä oli tyhjä. Se oli voitto, selvisin.

Olen oppinut, etten enää ikinä ota lainaa toisen ihmisen puolesta. Voin lainata rahaa mutta en suostu ottamaan velkaa omiin nimiini. En lähtisi takaamaan toisten lainoja. Minusta on tullut tarkempi talousasioissa ja pidän huolta siitä, että yhteisellä tilillämme on aina rahaa. Talouteni on vihdoin tasapainossa.”

OP sosiaalisessa mediassa