Suomessa hävetään sekä rahaa että sen puutetta: rahahäpeä rajoittaa turhaan elämää ja voi pahimmillaan johtaa velkakierteeseen

Psykoanalyytikon mukaan rahaan liittyvät häpeän tunteet ovat hämmästyttävän yleisiä. Häpeän purkamiseksi rahasta pitää oppia puhumaan neutraalisti.

Postiluukusta kolahtavien laskujen katsominen tuntuu liian pahalta. Laskut alkavat kerääntyä, ja samalla myös niihin liittyvä häpeä kasvaa.

Toiselle avioehdosta keskustelu on mahdottoman kiusallista. Eihän rahaa ja rakkautta voi sekoittaa keskenään!

Kolmas pohtii ystäväänä, joka on lainannut toistuvasti rahaa, mutta asian esiin ottaminen hävettää. Se voisi vaikuttaa pikkumaiselta tai pihiltä.

Psykoanalyytikko Elina Reenkola on kuullut vastaanotollaan lukemattomia tarinoita rahaan liittyvästä häpeästä.

– Kun aloin miettiä tätä asiaa tarkemmin, se ihan pysäytti minut: rahahäpeä on ihan hirveän yleistä, hän toteaa.

Reenkola on ollut työssään jo pitkään kiinnostunut häpeän tunteista ja kirjoittanut myös aiheeseen liittyvän kirjan Nainen ja häpeä. Hän sanoo tutkivansa häpeää, koska se koskettaa niin montaa ihmistä ja on monella taivalla haitallista.

– Usein sekin hävettää, että tuntee häpeää, Reenkola summaa.

Usein raha ja häpeä kietoutuvat läheisesti yhteen. Häpeä liittyy Reenkolan mukaan yleensä kolmeen eri tunteeseen: avuttomuuteen, vajavaisuuteen sekä siihen, ettei koe hallitsevansa asioita.

– Täysin samat tunteet nousevat usein esiin myös rahankäytön tai siitä puhumisen yhteydessä.

Ahtaat sukupuoliroolit luovat paineita

Reenkolan mukaan Suomessa hävetään herkästi sekä rahaa että sen puutetta. Esimerkiksi monissa lapsiperheissä häpeillään sitä, etteivät vanhemmat välttämättä pysty ostamaan lapsilleen kaikkia heidän haluamiaan tavaroita tai palveluita.

– Sitten toisaalta jos on esimerkiksi saanut suuren perinnön, sitä usein piilotellaan tai tuhlataan pois, jotteivat muut saisi tietää.

Usein häpeän tunne kumpuaa siitä, että rahasta on vaikea puhua avoimesti ja neutraalisti. Reenkolan kokemuksen mukaan tämä koskettaa erityisesti naisia, ja hän arvelee syiden liittyvän tiukassa istuviin, perinteisiin sukupuolirooleihin.

– Monet saattavat yhä alitajuisesti ajatella, että raha-asioiden hoitaminen on miehen tehtävä.

Toisaalta myös miehet kokevat juuri rahaan liittyvistä odotuksista syntyvää häpeää, muistuttaa Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.

– Erityisesti vanhemman sukupolven miehet – mutta hieman yllättäen myös nuoret miehet – ajattelevat usein, että heidän pitää pystyä tarjoamaan perheelle omakotitalo, auto ja tietty varallisuustaso. Jos tähän ei kykene, siinä on jotain häpeällistä, hän kuvailee.

Häpeä ja syyllisyys kulkevat käsikkäin

Tavallista on Mattilan mukaan myös se, etteivät keskenään läheisetkään ihmiset juuri keskustele raha-asioista, sillä kokevat aiheen kiusalliseksi. Moni häpeää myöntää puolisolleen esimerkiksi sitä, mihin ja miten paljon kuluttaa rahaa.

Häpeä mainitaan usein myös silloin, kun velkakierteeseen joutuneita auttavan Takuusäätiön työntekijät keskustelevat asiakkaiden kanssa.

– Meillä on Suomessa melko vahva itsepärjäämisen eetos. Jos ei pärjääkään itse taloudellisesti, se koetaan vahvasti epäonnistumisena, Mattila toteaa.

Usein rahaan liittyvä häpeä kulkee käsikkäin syyllisyyden kanssa. Mattilan kokemuksen mukaan ihmiset kokevat syyllisyyttä ennen kaikkea siitä, miten hallitsevat tai eivät hallitse raha-asioitaan.

– Välillä rahankäyttöön tai taloudenhallintaan liittyvän häpeän taustalla voi piileskellä suurempia ongelmia, kuten lohtukuluttamista tai peliongelmia. Pahimmillaan kyvyttömyys kohdata näitä ongelmia voi johtaa hallitsemattomaan velkaantumiseen, hän sanoo.

Elina Reenkola arvelee, että rahahäpeä voi myös kertoa itsetunnon heikkoudesta tai huonommuuden tunteesta.

– Tunne saattaa juontua jo lapsuudesta, jos raha on ollut omassa perheessä tabu, hän sanoo.

Häpeä puretaan puhumalla

Ensimmäinen askel häpeän purkamiseen on sen nimeäminen.

– Monelle pelkkä häpeän itselleen myöntäminen on äärimmäisen vaikeaa, Reenkola muistuttaa.

Esimerkiksi psykoanalyytikon vastaanotolla voi turvallisesti purkaa rahaan liittyviä häpeän tunteita ja opetella neutraalia suhtautumista rahasta puhumiseen.

Jos häpeään liittyy vakavia taloudellisia ongelmia kuten velkaantumista, on avun hankkiminen erityisen tärkeää.

– Ilman sitä kierrettä on hankalaa katkaista, sanoo Takuusäätiön Mattila.

Talous- ja velkaongelmissa voi aina kääntyä esimerkiksi Takuusäätiön tai kunnallisen talous- ja velkaneuvojan puoleen.

Mattila toivoo myös, että eri alojen ammattilaiset pystyisivät suhtautumaan velkaantuneisiin tai muihin talousongelmiin ajautuneisiin ihmisiin ymmärtäväisesti ja ilman tuomitsemista. Lisäksi hän peräänkuuluttta kaikilta tervettä kulutuskriittisyyttä.

– Pitäisi pystyä näkemään raha-asiat vain raha-asioina, eikä liittää niitä ihmisen omaan arvoon.

OP sosiaalisessa mediassa