Suomen eläkejärjestelmä on maailman kolmanneksi paras, mutta saammeko eläkettä enää tulevaisuudessa?

Monet nykyiset kolmikymppiset tuskailevat, että heitä odottavat karut ajat 2050-luvulla, kun eläkeaika koittaa. Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto rauhoittelee huolestuneita.

Eläketurvakeskus ETK:n laskelmien mukaan Suomen eläketurvajärjestelmä on vakaalla pohjalla ja pääsee kansainvälisessä vertailussa mitalisijoille.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen eläkejärjestelmä on maailman kolmanneksi paras Hollannin ja Tanskan jälkeen. Jopa Norja ja Ruotsi jäävät Suomen taakse kansainvälisessä Melbourne Mercer Global Pension Index -vertailussa.

Suomen eläkejärjestelmässä on kehittämisvaraa minimieläketurvan tason korottamisessa, ikääntyneiden työllisyysasteen nostamisessa ja eläkevarojen rahastoinnin lisäämisessä.

– Jäämme kärkikaksikosta kestävyysnäkymissä. Tanskassa ja Hollannissa on Suomea huomattavasti suuremmat eläkevarat. Myös maksuja rahastoidaan suuremmassa mittakaavassa, toteaa Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto.

Kauton mukaan nykyisellä lainsäädännöllä ja maksutasolla Suomen eläkejärjestelmä on laskelmien valossa kestävä 2050-luvulle asti.

1990-luvulla eläkejärjestelmän kestävyysnäkymät näyttivät paljon heikommilta. Työeläkelakeihin on tämän jälkeen tehty muutoksia, joiden avulla saatiin parannettua eläkemaksujen ja eläke-etujen tasapainoa lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.

– Jokaisesta palkkasuhteesta maksetut työ- ja yrittäjäeläkemaksut ovat eläkejärjestelmämme vahva kivijalka. Suurella osalla niistä maksetaan nykyisiä eläkkeitä ja osa rahastoidaan erilaisiin sijoituskohteisiin. Sijoitusten tuotoilla puolestaan maksetaan osa eläkemenosta, Kautto sanoo.

Kuka maksaa kenenkin eläkkeet?

Nyt yhteistä eläkepottia työpanoksellaan rahoittavat maksavat kuitenkin kovemman hinnan eläketurvasta kuin aiemmat sukupolvet. Suurin osa työeläkemaksuista menee nykyisin eläkkeellä olevien eläkkeiden maksuun. Rahastoihin tulevaisuuden sijoitustuottoja kasvamaan työeläkemaksuista kertyy viidesosa.

Kukaan meistä ei siis ole maksanut ennakkoon koko eläkettään omasta palkastaan, vaan turvaamme pakollisilla eläkemaksuilla aiempien sukupolvien eläkkeet.

On ollut lottovoitto syntyä Suomeen heti sotien jälkeen – ainakin eläkettä nauttivana kansalaisena tällä hetkellä.

– Nykyiset eläkeläiset ovat saaneet pienemmillä maksuilla paremman tuoton, Kautto sanoo.

1960- ja 1970-luvuilla työtä tehneet maksoivat aikanaan työeläkemaksuja vain puolet siitä, mitä työssäkäyvät nyt.

2000-luvulla työeläkemaksut ovat olleet yli 20 prosenttia. Tällä hetkellä TyEL:in mukainen työeläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia.

– Yhdessä työeläkevarojen tuoton kanssa tämä taso näyttäisi riittävän turvaamaan nykyisen eläkejärjestelmän, Kautto sanoo.

Nykyinen taso edellyttää tietysti, että Suomessa on tulevaisuudessakin riittävästi palkansaajia ja tuottavuuskasvua. Tuottavuuden kasvu ja ansiotulojen kehitys kulkevat käsi kädessä.

– Eläkkeiden rahoittamiseen tarvittava maksutulo kasvaa, jos palkkasummat kehittyvät, Kautto sanoo.

Palkankorotuksilla on näin pitkäaikaisia seurannaisvaikutuksia koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittymisen kannalta.

Keski-ikäisiä ahdistaa nuoria enemmän

ETK:n Eläkebarometri 2018 -tutkimuksen mukaan suomalaiseen eläkejärjestelmään luottavat vahvimmin nuoret ja vanhat. Eläkejärjestelmään luottaa yli 65-vuotiaista 83 prosenttia ja alle 25-vuotiaista 54 prosenttia.

25–34-vuotiaiden joukossa luottamus on enää 46 prosenttia. Ruuhkavuosissa painiskelevia päälle neljäkymppisiä kysymys eläkkeistä ahdistaa selvästi enemmän kuin nuoria tai vanhoja.

– Keski-ikäisenä luottamus eläkejärjestelmään on matalahko. Tulos muistuttaa onnellisuuden u-käyrää. Nuoruuden huolettomien päivien jälkeen monen keski-ikäisen arki on täynnä työtä, ylitöitä, vastuita ja velvoitteita. Keski-ikäiset luottavat myös heikommin siihen, pystytäänkö eläkkeet maksamaan, Kautto sanoo.

Millä keinoin voin turvata oman eläkkeeni?

Mikko Kauton mielestä Suomen nykyinen lakisääteinen pakollinen työeläkemaksujärjestelmä takaa jo sinänsä kohtuullisen tulevaisuuden eläkkeen, eikä hän näe välttämätöntä tarvetta vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen.

– Kun on työmarkkinakelpoinen ja hankkinut osaamista, jota tarjota työmarkkinoille ja jos onnistunut olemaan joka vuosi taloudellisesti aktiivinen eli työsuhteessa, syntyy perusta omalle eläkkeelle. Mitä enemmän tienaa, sen parempi eläke ja myös paremmat mahdollisuudet sijoittaa asuntoon, osakkeisiin tai rahastoihin, joilla voi turvata omaa hyvinvointiaan, Kautto neuvoo.

Hänen mukaansa yhteiskuntamme eläkelupaus on vahva. Sen sijaan tulevaisuuden suhteen kannattaa miettiä erityisesti hoivaan ja huolenpitoon liittyviä kysymyksiä.

– Kun ikää tulee, riippuvuus hoivasta ja huolenpidosta kasvaa. Jos on puoliso, hyvät suhteet lapsiin ja läheisiin, on samalla rakentunut tukiverkosto, joka on erittäin tärkeä. Yksin asuminen on iso riskitekijä, jos on vain julkisen hoivan varassa tulevaisuudessa, Kautto arvioi.

Työeläkemaksuista viidennes rahastoidaan

Työeläkemaksuista noin viidennes rahastoidaan. Työeläkevakuuttajat Telan laskelmien mukaan suomalaisten työeläkevarat olivat tämän vuoden toisella neljänneksellä 202 miljardia euroa ja kasvoivat 2,4 miljardilla edellisestä neljänneksestä.

– Sijoittamiseen liittyy tietysti aina omat riskinsä, Kautto muistuttaa.

Näin kävi esimerkiksi finanssikriisin aikaan vuonna 2009, kun sijoitukset olivat negatiivisia.

– ETK:n laskelmat laaditaan realistisiksi arvioitujen oletusten varaan ja pitkällä aikavälillä sijoitusten reaalituottojen arvioidaan olevan 3–3,5 prosenttia vuodessa. Olennaista rahoituksen kannalta on myös, miten työstä maksettavat palkat kehittyvät tulevaisuudessa, Kautto sanoo.

Eläkelaskurit voivat vääristää todellisuutta

Oman eläkkeen kehittymistä voi seurata työeläkelaitosten keräämistä työeläkeotteista tai verkossa saatavilla olevista eläkelaskureista. Sekä työeläkeote että eläkelaskurit antavat kuitenkin helposti väärän kuvan eläkkeen todellisesta tasosta. Tähän vaikuttavat monet eri syyt.

– Mitä iäkkäämpi henkilö on, sen tarkempaa on työeläkeotteen tarjoama tieto. Nuorille työeläkeote kertoo vain tähän mennessä kertyneet työsuhteet ja niiden ansiotason. Nykypäivän hinnoilla näytetyt tiedot eivät huomioi henkilöiden oman ansiotason ja yleisen ansiokehityksen muutoksia. Näin moni nuori varmaan kauhistuu, miten vähän heille on eläkettä kertynyt, Mikko Kautto sanoo.

Myös työeläkelaitosten verkossa tarjoamiin eläkelaskureihin liittyy paljon tulkinnanvaraisuutta. Ne eivät ota esimerkiksi huomioon kansaneläkeoikeutta, jos työansiot ovat pienet.

ETK:ssa onkin tunnistettu nämä puutteet ja mietitty yhdessä työeläkelaitosten kanssa, miten eläkelaskureiden tarjoamia arvioita voitaisiin kehittää tarkemmiksi ja yhdenmukaisemmiksi.

– Koska työeläkkeen säännöt ovat kaikille samat, laskureiden antama tulos tulisi olla yhtenäinen riippumatta siitä, missä työeläkelaitoksessa työntekijä on vakuutettu, Kautto sanoo.

Erilaisia käyttöjärjestelmiä ja teknisiä ratkaisuja käyttävillä työeläkelaitoksilla onkin käynnissä it-jumppa, jotta muutokset eläkelaskureiden toimintaperiaatteisiin saadaan päivitettyä ensi vuoden puolella.

OP sosiaalisessa mediassa