– Tyypillisesti nyrkkisääntönä pidetään, että pahan päivän varalle olisi hyvä olla säästössä noin kahden kuukauden nettopalkkaa vastaava summa, toteaa OP:n ekonomisti Joona Widgren.

Ekonomistin näkökulmasta pahan päivän varalle säästäminen on järkevää, sillä elämäntilanteen muuttuessa säästöille saattaa ilmetä nopeastikin tarvetta. Mitä enemmän säästöjä, sitä helpompi yllättävistä tilanteista on selvitä.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että etenkin suuremmaksi kasvavalle puskurirahastolle, on hyvä pohtia käyttötiliä tuottavampaa vaihtoehtoa, muistuttaa Widgren.

Pahan päivän varalle säästämisen lisäksi yleinen säästökohde on loma tai matkustaminen, jota varten säästää 41% suomalaisista. Hyvänä kolmosena tulevat kodin hankinnat, joihin säästämällä varautuu hieman vajaa kolmannes. Vain 5% suomalaisista ilmoittaa, ettei koskaan säästä rahojaan.

Säästämisinnokkuus vaihtelee hieman tulotasosta riippuen ja ahkerimpia säästäjiä ovatkin ne, joilla on suuremmat tulot. Tämä johtunee yksinkertaisesti siitä, että suuremmista tuloista on helpompaa säästää kuin pienemmistä.

– Erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa säännöllinen säästäminen näyttää olevan yleistä, mikä on ilahduttavaa.

Keskimääräinen säästösumma on alle 100 euroa kuukaudessa

Tavanomainen suomalaisten säästösumma on alle 100 euroa kuukaudessa. Alle satasen laittaa säästöön 41% suomalaisista. Sadasta kahteen sataan puolestaan säästää neljännes. Keskimääräiseen suomalaisen palkkaan verrattuna 100 euron säästösumma tarkoittaa alle viittä prosenttia nettotuloista. Onko se hyvä säästösumma kuukaudessa?

– Mielestäni jo muutaman kympin säästäminen kuukaudessa on huomattavasti parempi, kuin olla kokonaan säästämättä. Toki elämäntilanteen niin salliessa, voisi säästöön olla hyvä laittaa hieman enemmän. Tärkeintä on kuitenkin se, että aloittaa säästämisen. Ja säästettävää summaa voi aina muuttaa elämäntilanteen mukaan, pohtii Joona Widgren.

Hieman yllättäen noin kolmannes kyselyyn vastanneista ei ole varautunut millään tavalla yllättäviin menoihin. Mitä nuorempi vastaaja, sen vähemmän huolta tulevaisuudesta ja yllättävistä menoista on. Toisaalta ne nuoret, jotka säästävät, tekevät sitä kuitenkin säännöllisesti kuukausittain.

Myös eläkesäästäminen on tällä hetkellä suuri ilmiö. Kyselyyn vastanneista 38% säästää jo tälläkin hetkellä eläkepäiviä varten ja lisäksi 14% suunnittelee säästävänsä jossain vaiheessa. OP:n ekonomisti Joona Widgrenin mukaan tämä johtuu siitä, että ihmiset pohtivat sitä, miten rahat riittävät eläkepäivillä.

– Monella saattaa myös olla unelmia, joiden toteuttamista suunnitellaan eläkepäivien koittaessa. Mielestäni eläkepäiviä varten säästäminen on järkevää. Yleisesti ottaen tulojen tasaaminen erilaisten elämänvaiheiden aikana kannattaa. Säästää kannattaa silloin kun tulot ovat korkeammalla, jotta kulutustaan voi nostaa eläkkeellä.

Yksi kiinnostava ilmiö on se, että kyselyyn vastanneista kuusi prosenttia kertoo säästävänsä sijoitusasunnon ostamista varten. Tämä tarkoittaa sitä, että suomessa on reilut 300 000 sijoitusasunnosta haaveilevaa. Tämä yllättää hieman myös ekonomistia.

– Toisaalta viime vuosina asuntosijoittamisesta on puhuttu paljon. Myös tilastoissa on näkynyt asuntosijoittamisen suosion kasvu, kun vuokratuloa saavien henkilöiden määrä on kasvanut tuntuvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, sanoo Joona Widgren.

​

Tutustu tutkimukseen: op.fi/rahapuhetta