Suomalaiset oppivat kuluttamaan palveluita

Kun ennen rahaa kului erityisesti ruokaan ja välttämättömyyksiin, nykyään suomalainen käyttää sitä erilaisiin palveluihin. Muutos kertoo siitä, että suomalaiset ovat vaurastuneet.

Milloin viimeksi ostit dvd-elokuvan? Vai oletko kenties siirtynyt katselemaan elokuvia operaattorin suoratoistopalvelun kautta? Aika moni on. Videovuokraamot ovat kadonneet katukuvasta.

Kauppakeskuksetkin ovat nykyään ennen kaikkea paikkoja, joihin mennään viihtymään ja viettämään yhdessä aikaa. Myymälöitä on vähemmän ja ravintoloita, kahviloita sekä viihdekeskuksia enemmän. Muutos kertoo siitä, että me suomalaiset kulutamme yhä enemmän nimenomaan palveluita.

Kun kotitalouksien kulutusmenoja tarkastellaan kestävyysluokan mukaan, voidaan palveluiden osuudessa nähdä selvä nousu. Reilut 40 vuotta sitten kotitalouksien kulutusmenot ohjautuivat noin 40-prosenttisesti lyhytikäisiin tavaroihin. Nykyään kulutusmenoista jo noin 56 prosenttia on palveluita. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutusmenot kestävyysluokan mukaan 1975–2016 -tilastosta.

Yhtenä syynä tähän muutokseen on ainakin suomalaisten vaurastuminen. Meillä on enemmän aikaa ja rahaa kuluttaa.

Kotimainen palvelu työllistää

Turun yliopiston taloussosiologian professorin Pekka Räsäsen mukaan on luonnollista, että suomalaiset kuluttavat yhä enemmän palveluita. Onhan Suomen talouskin muuttunut yhä enemmän palveluvetoiseksi.

– Suomessa muutos tapahtui tosin paljon myöhemmin kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jo 1950-luvulla yli puolet työväestöstä työskenteli palvelualalla, Räsänen sanoo.

Suomessa sama muutos tapahtui vasta 1990-luvulla. Mutta nyt meilläkin jo yli 70 prosenttia työssäkäyvistä työskentelee joko palvelualalla tai julkisella sektorilla. Räsänen huomauttaakin, että kotimaisten palveluiden ostamisella on merkittävä vaikutus koko kansantalouden kannalta.

Eläkeläiset jatkavat kuluttamista

Kulutuksen painopisteen siirtyminen pois tavarasta palveluihin kertoo siitä, että yhteiskunta on muuttunut.

Räsäsen mukaan iso muutos suomalaisten kulutuksen rakenteessa tapahtui jo 1960- ja 1970-luvuilla, kun siirryttiin yleisesti viisipäiväiseen työviikkoon. Vapaa-ajan kasvaminen lisäsi suomalaisten mahdollisuuksia kuluttaa.

– Tuoreempia muutoksia on esimerkiksi se, että lapsia saadaan yhä vähemmän ja yhä vanhempana. Se vaikuttaa kulutukseen. Samoin kuin se, että kun elinikä pitenee, yhä useampi eläkeläinen jatkaa aktiivista elämää. Puhutaan niin sanotusta kolmannesta elämästä, Räsänen sanoo.

Ihmisten ikääntyminen lisää myös automaattisesti erilaisten terveys- ja hoivapalveluiden kysyntää.

– Mutta toki nuortenkin kuluttaminen on muuttunut. Kun esimerkiksi lentäminen on halventunut, suomalaiset matkustavat paljon nuorempina paljon enemmän kuin ennen, Räsänen huomauttaa.

Seuraavaksi tulevat digipalvelut

Räsänen on perehtynyt suomalaisten kuluttamiseen parinkymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä hän tutkii sitä, miten digitaalinen murros muuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymistä ja asenteita.

Sillä niin kuin alussa esitetty esimerkki kertoo, monet kuluttamistamme palveluista ovat nykyään nimenomaan digitaalisia. Pitsan voi tilata kännykällä, pöydän ravintolasta varata varausjärjestelmästä ja pankkiasiatkin voi hoitaa verkossa.

– Kampaamossa käydään ja autoja huolletaan ihan niin kuin ennenkin, mutta ero on siinä, että nykyään ihmiset hallitsevat näitä palveluita itse. Ennen autohuoltoon piti soittaa, Räsänen sanoo.

Teknologian kehitys mahdollistaa myös aivan uusien palveluiden syntymisen. Esimerkiksi jakamistaloutta, kuten vaikka yhteiskäyttöautoja, ei olisi olemassa ilman nykyistä tekniikkaa.

Lopulta kyse digitaalisissakin palveluissa on siitä, ovatko ne sellaisia, joita kuluttajat haluavat. Teknologia mahdollistaa vaikka mitä, mutta jos sille ei ole kysyntää, sellaista palvelua ei kannata tarjota.

– Isot muutokset tapahtuvat joka tapauksessa hitaasti, Räsänen sanoo.

Suomalainen kuluttaa samalla tavalla – tulotasosta riippumatta

Suomalaisten kulutuskäyttäytyminen on hyvin samankaltaista riippumatta siitä, kuinka paljon ihmisellä on rahaa.

Kun verrataan tilannetta vuosien 1985 ja 2016 välillä, ruokaostosten osuus suomalaisten kulutuksesta on pienentynyt ja asumisen sekä liikkumisen osuus kasvanut. Tämä on tapahtunut Tilastokeskuksen mukaan tuloeroista huolimatta.

Tilastokeskuksen erikoistutkijan Juha Nurmelan mukaan muutosten samankaltaisuus on hämmästyttävää. Vaikka ylimmässä tuloryhmässä on kulutukseen kaksi kertaa enemmän rahaa kuin alimmassa tuloryhmässä, menot jakautuvat melko samalla tavalla.

Esimerkiksi tupakan osuus kulutusmenoista on vähentynyt huomattavasti sekä pieni- että suurituloisilla.

Lähde: Tilastokeskus

OP sosiaalisessa mediassa