Suomalaiset asuntolainat ovat nyt Euroopan halvimpia – Ekonomisti: "Korkojen nousun vaikutus kannattaa tiedostaa "

Poikkeuksellisen alhaiset korot ovat hemmotelleet suomalaista asuntovelkaista jo monta vuotta. Tilanne eurooppalaisten hyväksi tasoittuu kuitenkin heti, kun korot lähtevät nousemaan.

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että täällä on kaikki vähän kalliimpaa kuin muualla. Siksi onkin iloinen uutinen, että asuntolaina sentään on Suomessa euroalueen halvinta.

Ainakin toistaiseksi.

Siinä missä esimerkiksi Saksassa uusien asuntolainojen keskikorko oli helmikuussa 1,84 prosenttia ja Virossa peräti 2,36 prosenttia, Suomessa se oli vain 0,92 prosenttia.

Portugalissakin, jossa on Euroopan toiseksi halvin asuntolaina, keskikorko oli 1,46 prosenttia. Aiheesta uutisoi tällä viikolla myös muun muassa Kauppalehti.

Keskikorko pitää sisällään sekä viitekoron, johon asuntolaina on sidottu, että pankin ottaman marginaalin.

Erot ovat merkittäviä. Mutta miksi Suomessa on niin halvat asuntolainat?

Aina ei ole ollut halpaa

OPn ekonomisti Henna Mikkonen muistuttaa, että suomalaisten asuntolainoista ylivoimaisesti suurin osa on sidottu vaihtuvaan korkoon, käytännössä 12 kuukauden euriboriin.

Se selittää, miksi asuntolaina on juuri nyt niin halpaa. Koska euriborit ovat painuneet historiallisen matalalle, suomalaiset ovat hyötyneet korkojen laskusta.

Toisin on niissä maissa, joissa asuntolainat sidotaan pääasiassa kiinteään korkoon. Siellä asuntovelkainen maksaa nyt selvästi korkeampaa korkoa.

Tilanne kuitenkin elää, kun korkotaso vaihtelee. Suomessakin uusien asuntolainojen keskikorko on ollut viimeksi vuonna 2013 yli 2 prosenttia.

Vuonna 2008 se huiteli yli 5 prosentissa.

Vaihtuvassa korossa on riskejä

Suomessa kiinteitä korkoja otetaan hyvin vähän. OPn Mikkosen mukaan syitä voi hakea menneestä.

Suomessa korot vapautettiin vaiheittain 1980-luvun lopulta lähtien. Siitä lähtien korkotrendi on ollut enimmäkseen laskeva. Varsinkin Euroopan talous- ja rahaliittoon EMU:un liittyminen laski korkoja.

Mikkosen mukaan suomalaisille ei ole oikein kertynyt kokemusta nousevasta korkotrendistä, jossa olisi ollut viisasta sitoa asuntolainansa kiinteään korkoon.

Eroja on pankeissakin. Voi olla, että joissakin maissa kiinteää korkoa tarjotaan asiakkaille aktiivisemmin kuin Suomessa. Asuntolainat ja asunnon ostaminen ovat hyvin erilaisia eri kulttuureissa.

Joka tapauksessa Mikkosen mukaan suomalainen ottaa useimmiten sen koron, joka juuri sillä hetkellä on halvin. Ja vaihtuvat korot ovat usein tulleetkin halvimmaksi. Siinä mielessä suomalainen asuntolaina-asiakas on toiminut ihan viisaasti.

Mutta vaihtuvissa koroissa piilee tietenkin se riski, että korot voivat myös nousta.

Koron nousulta voi suojautua

Kun korot lähtevät nousemaan, se tarkoittaa käytännössä sitä, että joko asuntolainasta maksettava kuukausierä nousee tai laina-aika pitenee.

Pankit stressitestaavat jokaisen asuntolainan hakijan 6 prosentin korolla. Henna Mikkosen mukaan monilta on tämä voinut kuitenkin unohtua, jos asuntolainan ottamisesta on kulunut aikaa.

Jokaisen euribor-korkoon asuntolainansa sitoneen on syytä olla vähintäänkin tietoinen korkojen nousun vaikutuksista omaan talouteensa – ja mielellään myös varautunut siihen tavalla tai toisella.

Mikkonen epäilee, että aika moni on viime vuosina mitoittanut oman taloutensa mataliin korkoihin.

– Jos perheen kaikki rahat lainanhoitokulujen jälkeen ovat menneet kulutukseen, pakottaa korkojen nousu muuttamaan omaa kulutustaan, hän sanoo.

Kiinteän koron valinneet eurooppalaiset ovat paremmassa suojassa. Suomalainenkin voi suojautua sitomalla esimerkiksi osan lainastaan kiinteään korkoon tai ottamalla pankista korkosuojan. Korkojen nousuun voi varautua myös säästämällä etukäteen.

Avainsanana on varautuminen. Mikkonen toteaa, että yleensä korot eivät muutu yhdessä yössä.

Korko voi nousta yli 5 prosentin

Milloin korot sitten nousevat? Mikkosen mukaan Euroopan talouden ennustetaan jatkavan elpymistään ja jossain vaiheessa se alkaa näkyä myös inflaatiossa. Siinä vaiheessa keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan.

– Mutta korkojen ennustaminen on aina vaikeaa ja erityisen vaikeaa se on nykyisessä poikkeuksellisessa tilanteessa, hän sanoo.

– Ihmettelisin kuitenkin, jos korot eivät olisi nykyistä korkeammalla tasolla vuoden päästä.

Entä voivatko korot nousta uudelleen yli 5 prosentin? Mikkosen mukaan se ei vaikuta todennäköiseltä parin vuoden sisällä.

– Mutta pidemmällä aikavälillä korot voivat nousta sinne saakka. 12 kuukauden euriborin pitkän ajan keskiarvo voisi hyvin liikkua 2-3 prosentin haarukassa. Välillä se voi olla alle, kuten nyt ja välillä yli, jopa 5 prosenttia.

Lue myös:

Asuntovelallinen – näin korkojen nousu vaikuttaisi sinun talouteesi

Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun

OP sosiaalisessa mediassa