Monet vanhemmat säästävät lapselleen pesämunaa. Osa panee säännöllisesti säästöön esimerkiksi osan lapsilisästä. Osa kartuttaa lapsen säästöjä syntymäpäivinä ja jouluna.

Mutta kannattaako se? Mitä jos vuosien säästäminen valuu hukkaan, kun lapsi täyttää 18 vuotta ja tuhlaa kaikki rahat? Voiko vanhempi turvata lapsensa säästöt niin, etteivät ne katoaisi nuoruuden villeihin vuosiin?

Mummon perintö meni baariin

Aihe herättää keskustelua internetin palstoilla. Näin yksi kommentoija kertoo omista kokemuksistaan:

“Osa lapsista sai perintöä mummoltaan ja osalle oli säästetty lapsilisät. Jokainen heistä tuhlasi rahat hyvin nopeasti baariin, shoppailuun ym.”

Toinen puolestaan tunnustaa olevansa itse se lapsi, joka sai vanhemmiltaan hyvän pesämunan, mutta tuhlasi kaiken ravintoloihin, tietokonepeleihin ja tyttöystävään.

“Jos en olisi hullutellut vaan säästänyt ne rahat niin kuin sovittiin vanhempien kanssa, niin minulla pitäisi olla kasassa yli 65 000 euroa. Tällä hetkellä olen miinuksella 10 000 euroa. Mitä minun pitäisi tehdä?”

Mitä vanhempien pitäisi siis tehdä, jotta vastaavaa tilannetta ei pääsisi oman lapsen kohdalla syntymään? Kysyimme tätä OP:n projektipäällikkö Mika Pesoselta.

Opetelkaa raha-asioita kotona

– Ensinnäkin pitää muistaa, että täysi-ikäinen voi tosiaan tehdä omilla rahoillaan mitä lystää. Siinä vaiheessa lapsi vastaa omista tekemisistään, Pesonen sanoo.

Vanhemmat eivät esimerkiksi voi nähdä täysi-ikäisen lapsensa pankkitilitietoja. He eivät siis välttämättä edes tiedä, mihin lapsi säästöjä käyttää.

Asiaan on syytä varautua hyvissä ajoin. Pesonen huomauttaa, että samalla kun lapselle säästetään, kannattaa antaa opastusta raha-asioihin.

– Näkisin niin, että raha ei ole ainoa puoli lapselle säästämistä. Kasvatuspuoli on vähintään yhtä tärkeä. Lapselle on hyvä pienestä pitäen opettaa, mitä raha on tai mitä esimerkiksi korkoa korolle -periaate tarkoittaa, hän sanoo.

Pienten lasten kanssa raha-asioita voi opetella ymmärtämään luovasti vaikka kävyillä. Isompien kanssa voi yhdessä seurata sitä, miten rahastot tai osakesijoitukset kehittyvät. Olennaista on kerryttää lapsen talousosaamista jo ennen kuin hän täyttää 18 vuotta.

– Jos lapsella on malttia ja järkeä päässä aikuistuessaan, ehkä hän välttyy myös houkutuksilta, Pesonen sanoo.

Kasvatustyössä auttaa se, jos kotona ylipäänsä puhutaan rahasta – mutta ei niin, että koko ajan voivotellaan, miten rahat eivät riitä.

– Vanhempien pitäisi puhua lapsille siitä, mitä mikäkin maksaa tai mitä tarkoittaa, jos lapsi haluaa jonkun kalliin tavaran, Pesonen sanoo.

Rahasto on turvallisempi kuin tili

Entä jos en luota kykyihini kasvattaa lastani fiksuksi rahankäyttäjäksi? Jos tiedän jo nyt, että hän on vähän huithapeli?

Pesonen vinkkaa, että siinä tapauksessa lapsen säästöt on hyvä olla sellaisessa muodossa, josta niitä ei ihan hetken mielijohteesta saa nostettua. Esimerkiksi rahasto ei ole samalla tavalla käteistä rahaa kuin pankkitili. Siinä on muun muassa lunastusaika.

– Jos haluaa nostaa rahastosta rahaa, pitää nähdä vähän vaivaa. Siinä ehtii ajatella asiaa toisenkin kerran, hän sanoo.

Vanhemmat voivat myös miettiä sitä, kannattaako kaikkea rahaa säästää lapsen omiin nimiin. Ehkä osan lapsen rahoista voisi säästää omiin nimiin, jolloin vanhemmat voivat myös hallinnoida säästöjä sitten, kun lapsi niitä aikuistuessaan tarvitsee.

Ja jos vanhemmilla on tarkoitus auttaa lastaan esimerkiksi ensiasunnon ostossa, lapsen säästöt voi siirtää asp-tilille, jossa ne ovat niin ikään paremmassa turvassa kuin tavallisella pankkitilillä.

Aina kannattaa säästää

Se riski on siis aina olemassa, että lapsi aikanaan käyttää säästönsä vanhempien mielestä väärin. Riskistä huolimatta Pesosen mukaan huonoin päätös on se, että vanhempi ei säästä mitään.

Lapselle säästämisessä on nimittäin se järki, että kun säästöaika on pitkä, säästöt ehtivät kerryttää tuottoa. Ja kun säästää riittävän pitkällä tähtäimellä, ei tarvitse olla niin tarkkana sijoitusten ajoituksen kanssa.

– Jos panee kuukausittain pienen summan säästöön ja säästöaika on jopa 15 vuotta, ei sillä ole hirveästi merkitystä, mitä osakekurssit juuri tänään ovat, Pesonen sanoo.

Silläkään ei ole merkitystä, jos ei tiedä, mihin tarkalleen säästää. Pesonen huomauttaa, että rahalle on varmasti käyttöä viimeistään sitten, kun lapsi kasvaa mopokortti-ikään.

– Säästöjä voi käyttää ajokorttiin, kalliiseen harrastukseen, asunnon pesämunaksi tai opiskeluun. Yleensä säästöille löytyy kyllä käyttöä, Pesonen sanoo.

Lue lisää:

Näin aloitat lapselle säästämisen