Perinnönjaossa usein odotetaan, että saldo jää perillisten osalta plussalle. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Jos vainajalla on velkoja, ne on maksettava pois tai järjesteltävä maksujen ja takausten osalta uudelleen ennen ositusta tai perinnönjakoa.

Perikunnalle voikin olla ikävä yllätys, jos kuolinpesän varat eivät riitä velkojen maksamiseen – etenkin jos kuolinpesän todellisesta taloustilanteesta ei ole ollut etukäteen tarkempaa tietoa.

– Kuolema ei tosiaankaan lakkauta velkasuhdetta. Velat säilyvät ennallaan ja velkojilla on edelleen oikeus saataviinsa, OP:n lakimies Anna Junna muistuttaa.

Perintökaaren mukaan osituksen tai perinnönjaon voi toimittaa vasta sitten, kun pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus.

– Eli ensin maksetaan velat ja sen jälkeen jaetaan perintö, mikäli jaettavaa vielä jää. Jos saldo jää miinukselle, on velallinen edelleen kuolinpesä. Pääsääntö on kuitenkin se, että osakkaiden vastuu rajoittuu jäämistöomaisuuden määrään eli heille ei tule henkilökohtaista velkavastuuta, Junna selvittää.

Pahasti ylivelkaantuneella kuolinpesällä saattaa kuitenkin olla edessä jopa konkurssi.

Takausvastuutkin siirtyvät kuolinpesälle

Perinnönjaossa tulee vastaan myös tilanteita, joissa kuolinpesä on pantannut esimerkiksi asuntonsa tai kiinteistönsä vakuudeksi johonkin toiseen lainaan. Tällainen kohde voi olla vaikkapa oman lapsen asuntolaina.

Tässäkin tapauksessa panttaus säilyy ennallaan, mutta vakuuden antajaksi tulee vainajan sijasta kuolinpesä.

– Tällaisesta takaus- tai panttivastuusta kannattaa laittaa maininta myös perukirjaan. Käytännössä vakuudet pyritään järjestelemään uudelleen. Näin päästään toteuttamaan mahdolliset testamenttimääräykset ja saadaan myös perintö jaetuksi, Junna opastaa.

Tarkkuutta ja harkintaa vaaditaan myös silloin, jos vainajan ja lesken yhteisessä asunnossa on vielä velkaa jäljellä. Omaisuutta voidaan osituksessa järjestellä siten, että leski ottaa vastattavakseen myös vainajan velkaosuuden ja saa samalla omistukseensa suuremman osan asunnosta.

– Toki reunaehtona on, että lesken taloudellinen tilanne mahdollistaa järjestelyn ja pankki myöntää siihen tarvittaessa lainaa, Junna lisää.

Myös saatavat säilyvät

Joskus kuolinpesällä voi olla myös saatavia, jotka velkojen tavoin säilyvät ennallaan. Velkojaksi vain tulee vainajan sijasta kuolinpesä.

Useimmissa tapauksissa velallinen on kuolinpesän osakkaana oleva lapsi, jolle vanhemmat ovat lainanneet rahaa. Velka kannattaa huomioida perinnönjaossa, kun osuuksia lähdetään tasaamaan.

– Vastaavia saatavia voivat olla esimerkiksi vainajan omistaman sijoitusasunnon vuokrat, jotka vuokralainen on jättänyt maksamatta, Junna kertoo.

Kuolinpesä voi periä saataviaan esimerkiksi perintätoimiston avulla ja tarvittaessa myös oikeusteitse.

Muista nämä:

  • Kuolema ei lakkauta velkasuhdetta. Velat säilyvät ennallaan ja velkojilla on edelleen oikeus saataviinsa. Velkojen hoitaminen vain siirtyy kuolinpesän vastuulle.
  • Sama pätee myös saataviin, jossa velkojaksi tulee vainajan sijaan kuolinpesä.
  • Mikäli vainaja on pantannut omaisuuttaan esimerkiksi oman lapsen lainojen vakuudeksi, tulee uudeksi vakuudenantajaksi kuolinpesä.
  • Kuolinpesän osakas ei yleensä joudu henkilökohtaiseen velkavastuuseen. Pahasti ylivelkaantunut kuolinpesä voi kuitenkin ajautua konkurssiin.
  • Ositus tai perinnönjako voidaan toimittaa vasta sitten, kun pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus.

Hoidatko kuolinpesää? Tutustu laatimiimme ohjeisiin ja kuolinpesää hoitavan muistilistaan.‍