Ole reilu, kun autat aikuista lasta taloudellisesti – raha voi aiheuttaa riitoja

Lasten, erityisesti aikuisten lasten taloudellinen tukeminen on aina kaksipiippuinen juttu.

Liiallinen rahan syytäminen lapselle ei tee kenestäkään hyvää rahankäyttäjää. Toisaalta joskus taloudellinen apu on välttämätöntä. Muista nämä, kun annat rahaa lapselle.

Älä tee karhunpalvelusta

Oma lapsi on oma lapsi, aikuisenakin. Aikuisenkin lapsen vanhempi haluaa auttaa ja hoivata, tuntea olonsa tärkeäksi. Hyysäämisellä on kuitenkin kääntöpuolensa. Jos vanhempi rientää aina apuun kukkaronnyörit auki, lapsi ei koskaan opi ottamaan vastuuta taloudestaan.

Taloudellinen riippumattomuus on arvokas oppi elämässä.

Oppia voi aikuisenakin

Mitä sitten, jos lapsuuden talousopit eivät ole menneet perille tai sellaiset on unohdettu kokonaan antaa? Ei hätää, aikuisenakin voi oppia paremmaksi rahankäyttäjäksi. Vanhemmat voivat auttaa lastaan rahallisesti, mutta sanella ehdoksi vaikkapa talouskurssille osallistumisen.

Tarjolla on tilaisuuksia ja verkkokursseja, jotka voivat hyvinkin innostaa käyttämään rahaa vastuullisemmin. Korkoa korolle -ilmiö alkaa kuulostaa houkuttelevalta, kun ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Kun tulevaisuuden muhkea pesämuna siintää silmissä, voi toivottominkin tuhlari kiinnostua sijoittamisesta.

Lapsiaan taloudellisesti auttavan vanhemman on syytä itsekin päivittää taloustietonsa, sillä ne muuttuvat maailman mukana. Esimerkiksi säännellyn rahan aikana lainaa oli vaikea saada, ja hyvä nyrkkisääntö saattoi tuolloin olla, että lainaa otetaan niin paljon kuin pankista saa. Nykyään lainantarjoajia on enemmän, ylivelkaantuminen helpompaa, ja laina onkin tärkeää mitoittaa oman maksukyvyn mukaan. Asenteet sijoittamista kohtaan voivat niin ikään olla aikansa eläneitä.

Moni tämän päivän vanhempi on tottunut säästämään kaikki rahansa tilille. Nykypäivän korkotasoilla tilillä olevat rahat menettävät kuitenkin ostovoimaansa ja pidempiaikaisille sijoituksille kannattaa miettiä tuottavampia kohteita.

Pidä kiinni rajoista

Suurella ikäluokalla on usein omaisuutta, mistä antaa. Palkka on hyvällä tasolla, lainat ehkä jo maksettu pois ja perintöäkin kenties saatu. Opintotuella kituuttavan lapsen elämää voi siis joskus olla syytäkin hiukan helpottaa. Puhumattakaan tilanteista, joissa aikuinen lapsi ei voi esimerkiksi sairauden vuoksi työskennellä.

Kannattaa kuitenkin tehdä säännöt selviksi: rahallista tukea annetaan väliaikaisesti ja tuelle asetetaan selvät ehdot.

Ole avoin ja reilu

Sisaruskateus nostaa päätään etenkin silloin, kun puhutaan rahasta. Tärkeintä on olla avoin ja toimia mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Reilua tietysti olisi, jos lapsia tuettaisiin samalla tavalla.

Lapset ovat erilaisia: toinen voi kaivata aikuisenakin rahallista tukea, toinen taas saattaa olla taloudellisesti täysin riippumaton. Tämän kaltaisessa tilanteessa kannattaa kuulostella, mitä kukakin on tilanteesta mieltä. Itsenäisempi lapsi voi vähät välittää siitä, miten vanhemmat jakavat rahojaan. Tai sitten järjestely aiheuttaa eripuraa ja kateutta perheessä.

Jos tilanne on tulenarka, on syytä kirjata ylös, mitä kenellekin on annettu. Tarkka excel-taulukko lahjoituksista voi tuntua hassulta, mutta se saattaa säästää katkerilta rahariidoilta. Myös ennakkoperinnön jakaminen voi olla hyvä ajatus, jos vanhemmat haluavat lahjoittaa rahaa yhdenvertaisesti.

Terve itsekkyys kunniaan

Joissakin tapauksissa iäkkäät vanhemmat ovat jakaneet rahojaan niin auliisti, että ovat itse päätyneet talousvaikeuksiin. Lasten elämää on rahoitettu pahimmissa tapauksissa kulutusluotoilla tai pikavipeillä. Vaikka lapsiaan auttaisikin rahallisesti, oma talous on asetettava etusijalle.

Talouskasvatus kaiken a ja o

Ensiarvoisen tärkeää on opettaa lasta käyttämään rahaa jo varhaisessa vaiheessa. Kotona on hyvä puhua rahasta avoimesti. Rahan rajallisuuden ymmärtää parhaiten, kun lapselle annetaan taloudellista vastuuta.

Pienemmälle lapselle voi esimerkiksi antaa viikkorahaa, josta osa pannaan säästöön, osan saa kuluttaa ja osa lahjoitetaan. Näin lapsi oppii, että rahaa on hyvä pitää hiukan tallessa ja toisaalta, että rahalla voi tehdä hyvää. Myös pitkäjänteisyyttä on tärkeä oppia jo varhain. Jos lapsi haluaa vaikkapa kalliimman lelun, viikkorahaa säästetään niin kauan, että rahat leluun ovat kasassa.

Lapselle tulee opettaa, että liiallisella kuluttamisella on seurauksensa. Jos esimerkiksi viikko- tai kuukausirahalla oli tarkoitus ostaa huipputrendikäs talvitakki, mutta rahat onkin kulutettu johonkin muuhun, kyseistä talvitakkia ei saa. Jos rahaa ei ole riittävästi, täytyy hankkia edullisempi takki vaikkapa kirpputorilta. Kuluttamisen suhteen on pakko tehdä valintoja eikä aina voi saada kaikkea.

Isompaa lasta voi jo ohjata tienaamaan ja sijoittamaan. Viikko- tai kuukausirahasta hankitaan välttämättömyydet kuten bussiliput, mutta käteen jää myös käyttörahaa. Työnteolla voi ansaita lisätienestejä, ja rahan voi laittaa poikimaan esimerkiksi matalakuluiseen indeksirahastoon.

Asiantuntijoina jutussa olivat Talouskoulu Pantterin talousvalmentaja Nina Nordlund, jonka kirja Lapset ja raha – Talouskasvastuksen aakkoset vanhemmille julkaistiin tammikuussa sekä OP:n ekonomisti Henna Mikkonen.

OP sosiaalisessa mediassa