Hyväntekeväisyysketju Fida secondhand -liikkeiden kehityspäällikkö Tiina Haimilan mielestä kierrätettyä vaatetta hankkiessa ikä on tärkeä laatukriteeri.

– Mitä iäkkäämpi vaate, sen laadukkaampi se on, koska silloin se on jo kestänyt aikaa, Haimila sanoo.

Helsingin Kalliossa sijaitseva vaateliike Kinnunem on keskittynyt myymään vintage- ja kierrätystuotteita. Omistaja Minttu Kinnusen mukaan laadukkaan kierrätystuotteen löytäminen ei ole helppoa, mutta siihen harjaantuu.

Luonnonmateriaali on kestävä ja hyvä päällä

Materiaali vaikuttaa kestävyyteen ja käyttöikään suuresti, kuten myös kankaan laatu. Esimerkiksi laadukkaasta nahasta valmistetut tuotteet ovat oikein hoidettuina ja säilöttyinä lähes ikuisia.

Kinnunemissa myydään pääasiassa luonnonmateriaaleista, kuten puuvillasta, villasta, viskoosista tai silkistä, valmistettuja tuotteita.

– Joskus erityisesti vanhemmissa vaatteissa upea kunto tai hieno kuosi ajaa materiaaliseulan ohi, ja tuote päätyy myyntiin, Kinnunen sanoo.

Fidan Tiina Haimilan mukaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita tulee myyntiin vielä liian vähän, koska Suomessa ei ole vielä kierrätettyjen tekstiilien käsittelylaitosta. Fida ottaa vastaan kaikkia materiaaleja, ja halpatuotettuja vaatteita lahjoitetaan paljon.

– Osa vaatteista näyttää jo tullessaan sellaisilta, ettei niitä kukaan enää käytä. Tarvitsisimme jalostuslaitoksen, jossa tällaiset vaatteet muokattaisiin uudelleen käyttökelpoisiksi, Haimila sanoo.

Fidassa halpaketjun vaatteiden jälleenmyynnillä pyritäänkin siihen, että uusia vaatteita tuotettaisiin huonoissa työolosuhteissa mahdollisimman vähän.

Myyjät ovat laatutietoisia

Kierrätysvaatteen kohdalla vastuu on suurimmaksi osaksi ostajalla, sillä käytetyillä vaatteilla ei ole yleensä vaihto- tai palautusoikeutta. Tästä syystä myymälöiden tuotteet pyritäänkin tarkistamaan ja huoltamaan mahdollisimman tarkasti ennen esillepanoa.

– Jos kuitenkin jotakin täysin ennalta arvaamatonta sattuisi, kuten vaikka kengänpohjan liimaus pettäisi pian oston jälkeen, myyjänä ottaisin tietysti vastuun asiasta, Kinnunen sanoo.

Tuotteen alkuperästä taas ei usein pysty sanomaan muuta kuin mitä tuotelapussa lukee, mikäli sellainen tuotteesta ylipäänsä löytyy.

– Koulutamme myyjiämme tunnistamaan materiaaleja, laatua ja merkkejä ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan antamaan asiakkaalle myös jonkinlaisen arvion vaatteen alkuperäishinnasta, Haimila kertoo.

6 vinkkiä kierrätetyn vaatteen ostajalle

1. Syynää vaate läpikotaisin.

Katso, että kankaan värit ovat ennallaan ja että saumat ja kangas ovat ehjiä. Tarkista, että vaate on kuosissaan, eikä materiaali ole nyppylöitynyt. Tarkista nappien ja vetoketjujen kunto. Nuuhkaise myös kainalot hajujen varalta!

2. Suosi ekologisia materiaaleja.

Luomupuuvillan ja sertifioitujen Reilun kaupan tuotteiden kysyntä on kasvanut. Niitä tuotetaan entistä enemmän, ja siksi niitä on helpompi bongata myös kierrätysvaatteiden joukosta. Luonnonmateriaalista valmistettu vaate myös yleensä kestää aikaa paremmin kuin halpavaateketjun tuote.

3. Vältä turhaa pesua.

Peseminen kuluttaa tekstiiliä ja lyhentää sen käyttöikää, joten kiinnitä ostopäätöstä tehdessäsi huomiota siihen, kuinka usein vaatetta pitää pestä. Esimerkiksi silkistä ja villasta valmistetut vaatteet puhdistuvat yleensä tuulettamalla. Tahrat poistetaan pesuohjeiden mukaan.

4. Arvioi, onko hinta kohdallaan.

Hintalappuun vaikuttavat tuotteen ikä, kunto, valmistusmateriaalit, merkki sekä se, minkä verran tuotteelle on tehty korjaus- ja huoltotöitä ennen jälleenmyyntiä.

Hintaa arvioidessa kannattaa verrata tuotetta uuteen vastaavaan. Esimerkiksi täyspuuvillapaidan hinta voi olla kierrätettynä 20 euroa mutta uutena 120 euroa.

5. Kysy myyjältä lisätietoa vaatteesta.

Jos tuotelappu puuttuu, voi pesuohjetta joutua arvailemaan. Yleensä kierrätysvaatteiden myyjä tunnistaa tuotteen materiaalin ja osaa opastaa, kuinka tuotetta kannattaa käyttää ja huoltaa, jotta se olisi mahdollisimman pitkäikäinen.

6. Mieti etukäteen, miten kierrätät vaatteen itse.

Pikkusisarelle, matonkuteiksi vai koirankoppiin lämmikkeeksi? Kierrätyskeskukseen viety käyttökelvoton vaate menee usein polttojätteeksi tai se voidaan kuljettaa uudelleenkäytettäväksi kehitysmaihin. Molemmat vaihtoehdot ovat yllättävän epäekologisia ratkaisuja.