Näin kerrytän puskurirahoja ja takaan mielenrauhan – myös poikkeusaikoina

Säästäväinen elämäntapa ja pitkäjänteinen sijoittaminen takaavat vakaan talouden Esa Saarelaiselle. Hän elää niin kuin opettaa.

Säästämisen perusajatuksiin kuuluu neuvo, jonka mukaan tilillä pitäisi olla kahden kolmen kuukauden palkka yllättäviä menoeriä varten. Vähintään koronapandemian aikana puskurirahat olisivat tulleet monelle tarpeen. Vantaalaisen Esa Saarelaisen puskuritileille ja -rahastoihin on kertynyt enemmän kuin tuon vanhan neuvon verran. Hänen mielestään tavallisella käyttötilillä ei tosin hyödytä makuuttaa rahoja, vaan puskuria kannattaa kartuttaa muilla keinoin.

Saarelaisella on selvä suunnitelma päivittäisten käyttörahojen ja säästöjen varalle: hän ohjaa käyttötilin rahat jokapäiväiseen elämään ja nostaa rahaa puskuritileiltä ja -rahastoista vain, jos on ihan pakko.

Historiallinen perspektiivi rauhoittaa

Saarelaisen, 40, säästöjen salaisuus piilee säästäväisessä elämäntyylissä ja pitkäjänteisyydessä. Hän osti ensimmäiset rahasto-osuutensa jo opiskeluaikana pesämunalla, joka oli karttunut vanhempien hänelle tekemistä säästöistä.

Perspektiiviä on syntynyt siis jo reilun parinkymmenen vuoden ajalta. Koronapandemia ei ole järkyttänyt hänen mielenrauhaansa sijoittajana, eivätkä epävakaat ajat ole pakottaneet häntä muuttamaan toimintatapojaan.

– Kollega kysyi huolestuneena, pitäisikö nyt laittaa rahastot tauolle, kun ajat ovat niin sekavat. Sanoin, että päinvastoin, nyt kannattaa jatkaa samalla mallilla tai jopa laittaa lisää rahaa sijoituksiin, Saarelainen sanoo.

Varmuutta elämään tuo muun muassa vakituinen työ helsinkiläisen peruskoulun opettajana. Historiaa ja yhteiskuntaoppia opettavana hän on varsin tietoinen maailmantaloutta horjuttaneista historiallisista myllerryksistä, esimerkiksi maailmansodista ja espanjantaudista.

– Vaikka kriisit ovat olleet päällä, nousua on aina tullut pitkällä aikavälillä ja kaikki tasoittuu.

Saman havainnon hän on tehnyt omista sijoituksistaan. Vaikka ne ovat sahanneet ajoittaisten heilahdusten johdosta, ne ovat myös kasvaneet korkoa koron päälle ja lisänneet omaa ja perheen taloudellista hyvinvointia.

Kolme pääkohdetta sekä vähän osakkeita ja metsää

Esa Saarelainen on hajauttanut säästönsä sivutileille kolmeen pääkohteeseen, joihin hän siirtää muutaman sata euroa joka kuukausi. Hänestä on järkevää, että rahat ovat erillään käyttörahoista. Osa säästöistä on omia, osa yhteisiä vaimon kanssa, osa kohdistuu lapsille.

Tärkein kohde sisältää passiivisia indeksirahastoja.

– Ajatus on, että niihin ei kosketa ikinä.

Toisessa kohteessa on rahastoja, joihin liittyy jonkin verran tuotto-odotuksia ja -vaatimuksia.

– Sitä kohdetta voi tietyin aikavälein kevennellä, esimerkiksi jos on jokin remontti tulossa.

Kolmatta kohdetta Saarelainen kutsuu matkakassaksi. Siltä hän ei odota minkäänlaista tuottoa.

– Sivutileissä ei ole kovia kuluja, ja tuoton karttuminen näkyy joka kohteessa eri tavalla, mikä on mielenkiintoista seurattavaa.

Jos käyttöön jää joskus ylimääräisiä pennosia, Saarelainen sijoittaa ne pörssiosakkeisiin. Niin kävi muun muassa, kun perheen Kreetan-loma peruuntui koronan vuoksi. Saarelainen sijoitti ison osan matkaan suunnitelluista rahoista osakkeisiin kurssien ollessa alhaalla.

Eikä siinä vielä kaikki. Muutama vuosi sitten Joensuusta kotoisin oleva Saarelainen osti 3,5 hehtaarin metsäpalstan.

– On kiva omistaa metsää ja tehdä siinä töitä isän ja apen kanssa. Metsään liittyy myös kasvatuksellinen näkökulma. Halusin näyttää lapsille kytköksen juuriimme, näkevätpä, miten raha kasvaa puussa, Saarelainen vitsailee.

Kolmesta puskuritilistä tuleva tuotto on varmaa ja tasaista, osakesijoituksilta hän odottaa hyviä tuottoja, ja metsä on eräänlainen puuhapalsta. Indeksirahastojen tuotto kestää tarkastelun: nyt rahastot ovat 70 prosenttia plussalla.

– Säästöni ovat niin pitkältä ajalta, että voi tulla niinkin iso romahdus kuin korona-aikana tuli, eivätkä hankinnat menneet silti miinukselle.

Säästämisessä ja sijoittamisessa pitkäjänteisyys palkitaan. – Olisi pitänyt aloittaa sijoittaminen jo kaksikymppisenä, niin summat olisivat tuplaantuneet helposti korkoa koron päälle -ilmiön myötä, Esa Saarelainen toteaa.

Puskurirahat käyttöön tarvittaessa

Esa Saarelainen elää parhaillaan klassisia ruuhkavuosia kaksilapsisessa perheessään. Vaikka rahankäyttöä on pakko miettiä, yhdestä hän ei tingi: harrastuksista. Jokaisella perheenjäsenellä on omat mielekkäät harrastuksensa, joihin perheenpää on valmis satsaamaan. Itse hän harrastaa monipuolisesti urheilua, muun muassa judoa, salibändiä ja kuntosalitreeniä.

Jos on pakko säästää, Saarelainen nipistää ravintolassakäynneistä – koronan aikana ne ovat muutenkin olleet katkolla – ja omista vaatehankinnoista. Lapset saavat tarpeelliset vaatekerrat, mutta eivät kalliita merkkivaatteita.

Jos säästöihin on pakko kajota, kuten ikkunaremontin kohdalla vastikään tapahtui, Saarelainen tietää tarkalleen, mistä kohteesta hän rahat nostaa.

– En ottanut tuottoisimmista rahastoista, vaan niistä, joissa voitot ovat maltillisia. Siten ei synny paljon veroseuraamuksiakaan.

Saarelainen on hyödyntänyt puskurirahojaan myös auton hankinnassa. Autolaina pysyi pienenä, kun osan autonhinnasta pystyi rahoittamaan itse.

Selkokielistä taloustietoa nuorille ja aikuisille

Esa Saarelainen on käsitellyt talouskysymyksiä opetuksessaan ja havainnut, miten vaikeaselkoisia käsitteitä talousjargon vilisee. Helppotajuiselle taloustiedolle on suuri tarve niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa, mutta tarjontaa ei ole hänen mielestään riittävästi.

Hissan- ja yhteiskuntaopin maikka keksi ratkaisun kollegansa Hannele Sandbergin kanssa. Syksystä lähtien kaksikko on sukeltanut talousmaailmaan helposti lähestyttävästi ja jutustelevaan sävyyn podcastissaan Maikat manittaa.

– Moni ajattelee, että pitäisi aloittaa sijoittaminen, mutta juuri aloittaminen on vaikea rasti.

Podcast voi antaa sysäyksen ryhtyä sanoista tekoihin.

Lue myös:

Virpin rahat loppuivat viikkoa ennen palkkapäivää, nyt säästöön jää 200 euroa kuukaudessa

Miten säästää pesämuna unelmia varten? Uusi palvelu auttaa tekemään sijoitussuunnitelman

OP sosiaalisessa mediassa