Moka on lahja! - Luottokorttikoira ja kaksi muuta talousmokaani

Tosca Ramberg
Tosca Ramberg

Tuleva media-alan ammattilainen, joka rakastaa vaihtuvia tulevaisuuden haaveita, tanssimista, kauniita asioita ja tietysti omia kaksostyttöjään. Olen syntynyt Etelä-Suomessa, mutta kahdeksan vuoden Lapissa asumisen jälkeen uskallan jo identifioitua rovaniemeläiseksi. Omistaja-asiakasbloggaajana kirjoitan opiskelijaperheen arjesta, aloittelevan sijoittajan ajatuksista ja kestävästä kuluttamisesta.

Epäonnistuminen. Mokaaminen. Sössiminen. Se harvoin on miellyttävää. Mokatessa joutuu kohtaamaan oman inhimillisyytensä ja sen, että aina ei omat valinnat osu maaliin. Moka on kuitenkin myös lahja.

Tosca Ramberg
Tosca Ramberg

Tuleva media-alan ammattilainen, joka rakastaa vaihtuvia tulevaisuuden haaveita, tanssimista, kauniita asioita ja tietysti omia kaksostyttöjään. Olen syntynyt Etelä-Suomessa, mutta kahdeksan vuoden Lapissa asumisen jälkeen uskallan jo identifioitua rovaniemeläiseksi. Omistaja-asiakasbloggaajana kirjoitan opiskelijaperheen arjesta, aloittelevan sijoittajan ajatuksista ja kestävästä kuluttamisesta.

Epäonnistumisen ääneen kertomista on ennen hävetty, mutta nykyään vietetään jopa kansainvälistä epäonnistumispäivää ja ketterät yritysjohtajatkin puhuvat omista epäonnistumisistaan tärkeiksi kokemuksiksi kääntäen. On tietenkin eri tasoista mokaamisia: on eri asia kävellä kaupungilla sepalus auki kuin se, että mokaa sillä tavalla, että aiheuttaa toisille peruuttamatonta vahinkoa.

Kaikkia mokaamiskokemuksia yhdistää kuitenkin yksi tunne: häpeä. Häpeästä pääsee onneksi eroon. Häpeän usein karkottaa huumori, oman epäonnistumisen rehellinen kohtaaminen ja siitä avoimesti puhuminen. Olenkin ottanut Saara Särmän ajatuksen sisäiseksi mantrakseni tilainteisiin, joissa tuli taas sanottua tai tehtyä jotain tyhmää. Särmä nimittäin julistaa, että moka on lahja! Moka ei ainoastaan ole mahdollisuus oppia omista vihreistään, vaan oman mokaamisen julkiseksi tuominen vapauttaa myös toiset omasta häpeästään.

Raha-asioissakin tulee mokailtua, monellakin tavalla. Omat pahimmat talousmokani eivät ole mitenkään dramaattisia mokia, mutta mokia kuitenkin. Tässä kolme opettavaisinta talousmokaani:

1. Luottokorttikoira

Ostin koiranpennun luottokortilla. Olin juuri joutunut lopettamaan edellisen koirani ja en ollut vielä varma halusinko hankkia uutta koiraa heti tilalle. Minulle kuitenkin tarjottiin melkeinpä kultatarjottimella haluamani rotuista koiranpentua Ruotsista, joten alle viikon varoitusajalla lähdin Ruotsiin pentua hakemaan. Koirasta aiheutunutta luottokorttilaskua makselin vielä useamman kuukauden verran pois ja koiran todellinen hinta muodostui huomattavasti korkeammaksi kuin alkuperäinen hankintahinta. Toisaalta luotonkorot eivät niinkään surettaneet, sillä sain elämääni tärkeän koirakaverin.

2. Osamaksumekot

Edellistä tutkintoa opiskellessani ostelin osamaksulla vaatteita netistä. Opin opiskeluaikana taloudellisesti (ja jälkikäteen ajateltuna myös ekologisesti) huonon tavan hankkia uusia vaatteita laskulle eri nettikauppojen kautta. Kävin tuolloin paljon ulkona juhlimassa ja silloin oli kivaa, että minulla oli aina jotain uutta päälle pantavaa. Opettajana toimiessani ensimmäisen vuoden työvaatteita ostin myös osamaksulla. Korot ja laskutuslisät eivät paljoa hetkauttaneet, mutta jossain vaiheessa tajusin oman kulutuskäyttäytymiseni mielettömyyden.

3. Kenkäsijoitukset

Tuhlasin ensiasuntoni myyntivoiton sekä mummolta saamani pienen ennakkoperinnön kuluttamiseen. Jälkikäteen ajateltuna ne rahat olisi voinut laittaa esimerkiksi osakkeisiin ja rahastoihin arvoa kasvamaan. Sen sijaan ostin niillä rahoilla mm. 30-vuotislahjareissuni Helsinkiin, parisängyn, kenkiä (?) ja tavaroita vielä syntymättömille lapsilleni. Toki parisängystä on edelleen iloa, mutta muistan ajatelleeni laadukkaiden kenkien olevan hyvä sijoitus. Hah!

Talousmokat ovat toki eriasteisia. Varmaan moni meistä on kiireessä maksanut ylihintaa jostain tuotteesta tai palvelusta, koska ei ole ehtinyt tehdä kunnollista hintavertailua. Tai kenelläpä ei olisi joskus kuukausibudjetti ylittynyt. Niistä tilanteista useimmiten selviää pienellä harmituksella tai seuraavan kuukauden/kuukausien nuukailulla. On kuitenkin olemassa joukko monimutkaisempia tilanteita. Luottotietojen menettäminen tai ulosottoon joutuminen aiheuttavat eri tavalla häpeää kuin se, että on ostanut vaatteita osamaksulla. Vakavammissa tilanteissa ei välttämättä ole enää kyse pelkästään mokaamisesta, vaan tilanne voi olla huomattavasti monisyisempi. Kimurantimpien taloustilanteiden korjaamisen ei enää riitä mokaamisesta kertominen, vaikka se on toki kaikista tärkein ensiaskel.

Omiin epäonnistumisiin suhtaudun lempeästi. Ne ovat olleet enemmänkin nuoruuden sekä aikuisuuden taitteessa tapahtuneita kuluttamisen ylilyöntejä tai sitä, etten ollut vielä tajunnut, kuinka paljon palkitsevampaa on sijoittaa rahojansa. Tällä hetkellä saan enemmän iloa siitä, että sijoitussalkkuni arvo kasvaa kuin siitä, että olen ostanut jotain. Mokani ovat konkreettisesti olleet maksamani oppirahat järkevämmän taloudenhoidon tiellä.

OP sosiaalisessa mediassa