Miten rahoittaa aikuisopiskelu? Katso vaihtoehdot

Koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella lisää tai kouluttautua täysin uudelle alalle. Aikuisopiskelu vaatii kuitenkin talouden suunnittelua ja usein myös rahoitusta.

Kaikki eivät päädy loppuelämän unelma-alalle parikymppisinä. Moni haluaa jatkaa opintojaan tai kouluttautua kokonaan uudelle alalle vielä myöhemmällä iällä. Varsinkin, jos arkinen aherrus alkaa maistua puulta, kannattaa pohtia alan vaihtamisen mahdollisuutta.

Aivan ensimmäiseksi täytyy kuitenkin suunnitella, miten rahoittaa aikuisopiskelu. Varsinkin päätoiminen aikuisopiskelu saattaa rokottaa kukkaroa melkoisesti.

Taloudellisten haasteiden vuoksi ei kuitenkaan kannata haudata haaveita uudesta alasta. Aikuisopintojen rahoittamiseen on nimittäin monia erilaisia vaihtoehtoja.

Aikuiskoulutustuki

Aikuisopiskelija voi hakea aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastolta. Aikuiskoulutustuki myönnetään omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä.

Tukea voi saada vain ammatilliseen koulutukseen. Yleissivistävään tai harrastusluontoiseen koulutukseen tukea ei myönnetä.

Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää, että olet ollut vähintään kahdeksan vuotta työelämässä ja että nykyinen työsuhteesi tai päätoiminen yritystoimintasi on kestänyt vähintään vuoden. Työhistoriaa kerryttää kaikki Suomessa eläkevakuutettu työaika ja yrittäjätoiminta. Lisäksi vaaditaan, että olet työstäsi opintovapaalla, etkä saa muuta tukea opintoihisi.

Työllisyysrahastolle ei tarvitse lähettää työtodistuksia, sillä rahasto tilaa jokaisen hakijan Eläketurvakeskuksen työsuhdeotteen, jonka perusteella työhistoria lasketaan.

Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Perusosa on 592,11 euroa kuukaudessa, eli 27,54 euroa päivässä. Ansio-osa on 45 prosenttia palkan ja perusosan erotuksesta, kun palkka on alle 2 891,70 euroa kuussa. Ansio-osan ylittävältä osalta tuki on 20 prosenttia summasta.

Aikuiskoulutustuen suuruuteen vaikuttaa myös hakijan kuukausiansioista tehtävä TYEL-vähennys.

Jos olet saanut aikuiskoulutustukea yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikon ajan, voit saada myös opintolainan valtiontakauksen. Aikuiskoulutustuen lainatakaus haetaan Kelasta.

Ammattitutkintostipendi

Työllisyysrahasto myöntää myös ammattitutkintostipendejä. Voit saada sen, jos olet suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja sinulle on tutkinnon suorittamispäivään mennessä kertynyt eläkevakuutettua työhistoriaa vähintään viisi vuotta. Muita vaatimuksia ovat vakinainen asuinpaikka Suomessa, kuuluminen Suomen sosiaaliturvan piiriin sekä alle 68 vuoden ikä tutkinnon suorittamispäivänä.

Stipendi on 400 euron kertakorvaus, josta ei tarvitse maksaa veroa. Sitä pitää hakea vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.

Opintotuki, opintolainavähennys ja asumistuki

Jos et ole ollut työelämässä vielä kahdeksaa vuotta, ja mietit miten rahoittaa aikuisopiskelu, voit hakea Kelan opintotukea. Voit saada opintotukea, jos opintosi ovat päätoimisia. Myöntämisperusteisiin kuuluvat myös opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve.

Opintotuki koostuu opintorahasta (noin 250 euroa kuussa), asumislisästä (vain ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskelevilla ja asuvilla sekä kansan- tai urheiluopiston maksullisilla linjoilla opiskelevilla, jotka asuvat opiston asuntolassa) ja opintolainan valtiontakauksesta. Suomessa vuokralla asuvat voivat saada yleistä asumistukea. Asumistukeen vaikuttavat samassa asunnossa asuvien (eli ruokakunnan) yhteenlasketut tulot. Voit laskea opintotuen ja asumistuen summan Kelan laskureilla.

Opintojen enimmäistukiaika on erilainen korkeakouluopinnoissa ja toisen asteen opinnoissa. Voit saada opintotukea kaikkiin toisen asteen opintoihisi niiden laajuutta vastaavaksi ajaksi. Toisen asteen opintoihin saamasi opintotuki ei kuluta korkeakouluopintojen enimmäistukiaikaa. Jos suoritat korkeakoulututkintoa, enimmäistukiaikasi riippuu tutkintosi laajuudesta ja siitä, milloin olet aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintosi. Jos et suorita korkeakoulututkintoa, vaan erillistä opintokokonaisuutta, voit saada opintotukea enintään opetusohjelman mukaiselle opiskeluajalle.

Jos olet saanut aiemmin opintotukea korkeakouluopintoihin, aiemmin käyttämäsi korkeakoulutukikuukaudet vähennetään uusista. Voit selvittää käyttämäsi ja jäljellä olevat korkeakoulutukikuukaudet Kelasta.

Voit saada opintolainan valtiontakauksen, jos saat Kelasta opintorahaa tai Työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea. Kela myöntää lainatakauksen ja voit hakea opintolainan valitsemastasi pankista. Opintolainan korosta ja takaisinmaksuaikataulusta sovitaan pankin kanssa. Yleisin opintolainan valtiontakauksen määrä on 650 euroa kuukaudessa ja ulkomailla opiskelevilla 800 euroa kuukaudessa.

Jos nostat opintolainaa korkeakoulututkinto-opintojesi aikana ja suoritat tutkinnon määräajassa, voit saada opintolainahyvityksen. Se tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainastasi.

Yleistä asumistukea maksetaan pienituloiselle ruokakunnalle asumismenojen helpottamiseksi. Asumistukea voi saada vuokra- tai omistusasuntoon. Asumistuen määrään vaikuttavat asumismenojen lisäksi ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä, asunnon sijaintikunta ja bruttokuukausitulojen yhteismäärä.

Vuorottelukorvaus

Jos olet vakituisessa työsuhteessa, voit saada töistä opintovapaan lisäksi vuorotteluvapaata. Voit myös selvittää, olisiko sinun mahdollista tehdä opintojesi ajan osa-aikatyötä, joilla rahoittaa opinnot.

Vuorotteluvapaa kestää yhtäjaksoisesti vähintään 100 ja enintään 180 päivää. Vuorotteluvapaasta voi saada vuorottelukorvausta, jos eläkeikään on aikaa yli kolme vuotta ja olet ollut työelämässä vähintään 20 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit, jos jäisit työttömäksi. Tämä raha lasketaan niistä palkkatuloista, jotka olet saanut vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta. Vapaan aikana saanut tulot vähentävät vuorottelukorvausta.

Oppisopimuskoulutus

Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, jossa työnantaja kouluttaa työntekijän. Yli 15-vuotias henkilö voi suorittaa oppisopimuksella minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Sen avulla voi saada myös lisäkoulutusta ja suorittaa yksittäisiä tutkinnon osia.

Työnantaja maksaa opiskelijalle työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisen palkan. Jos oppisopimuskoulutettava on työtön, työnantaja voi hakea palkkatukea TE-toimistosta.

Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella

Voit saada opiskelujen aikaista työttömyysetuutta, jos olet vähintään 25-vuotias ja olet ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi ja työnhakusi on voimassa.

TE-toimisto arvioi, oletko koulutuksen tarpeessa ja parantaako opiskelu ammattitaitoasi sekä mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla. Lisäksi vaaditaan, että olet sopinut työllistymissuunnitelmassa opintojen tukemisesta työttömyysetuudella ennen opintojen aloittamista.

Vain tutkintoon johtavia tai muuten päätoimisia opintoja voidaan tukea työttömyysetuudella. Tukeminen on aina TE-toimiston harkinnanvarainen ratkaisu, joka perustuu opiskelijan kokonaistilanteeseen, opintoihin sekä työmarkkinatilanteeseen.

Lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuudella

Työtön työnhakija voi opiskella lyhytkestoisia eli enintään kuuden kuukauden opintoja työttömyysetuudella. Tässä edellytyksenä on, että hakija on vähintään 25-vuotias ja että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa ja että opinnot edistävät työllistymistä.

Oikeus lyhytkestoisiin opintoihin on kertaluontoinen. Oikeus syntyy uudelleen, kun 26 viikon työssäoloehto on taas täyttynyt ja ansiopäivärahan enimmäisajan laskenta on aloitettu alusta.

Lyhytkestoisten opintojen aikana ansiopäivärahan enimmäismaksuaika kuluu normaalisti.

Työvoimakoulutus

Maksuton ammatillinen työvoimakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alla oleville aikuisille, joilla oppivelvollisuus on jo suoritettuna. Sen tavoitteena on yleensä suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Joillakin ammattialoilla järjestetään myös jatko- tai täydennyskoulutusta.

Työvoimakoulutuksen aikana saa samaa etuutta kuin työttömänä. Työttömyysetuuden voi saada korotettuna, jos olet sopinut työvoimakoulutuksesta työllistymissuunnitelmassa, sekä kulukorvauksen osallistumispäiviltä.

Työttömille TE-toimisto voi korvata matka- ja yöpymiskustannuksia sekä kulukorvauksia esimerkiksi työvoimakoulutuksen valintatilaisuuteen osallistumisesta tai oppilaitokseen tutustumista varten.

Ammatillisena kuntoutuksena myönnetty koulutus ja sen aikainen kuntoutusraha

Ammatilliseen koulutukseen voi saada tukea Kelalta myös silloin, kun se mahdollistaa työelämään osallistumisen sairaudesta tai vammasta huolimatta. Koulutus voi olla ammatillista peruskoulutusta, uudelleen tai jatkokoulutusta. Kela korvaa koulutukseen myönnetyn kuntoutuspäätöksen perusteella välttämättömiä opiskelukustannuksia, kuten lukukausimaksuja ja koulutarvikkeita sekä tarpeelliset ja kohtuulliset koti- ja koulupaikkakunnan väliset matkakustannukset.

Koulutuksen ajalta voi hakea Kelasta myös kuntoutusrahaa, jota voivat saada 16–67-vuotiaat kuntoutukseen osallistuvat.

Kuntoutusrahaa maksetaan koulutuksen ajalta, jos Kela on myöntänyt koulutuksen ammatillisena kuntoutuksena ja opiskelija on estynyt tekemästä päätoimeen rinnastettavaa muuta kuin kuntoutukseen sisältyvää työtä.

Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuva hakee ensin koulutukseensa kuntoutuspäätöstä ja tämän jälkeen kuntoutusrahan. Kuntoutusrahan määrän voi arvioida Kelan verkkosivuilta löytyvällä laskurilla (www.kela.fi/laskurit).

Apurahat

Kun mietit, miten rahoittaa aikuisopiskelu, ota selvää myös erilaisista apurahoista. Lukuisat järjestöt ja säätiöt myöntävät sellaisia aikuisopintoihin.

Esimerkiksi Alfred Kordelinin säätiö, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen kulttuurirahasto sekä monet muut myöntävät apurahoja tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn.

Apurahoja haetaan yleensä erillisellä hakemuksella sen myöntämästä säätiöstä tai järjestöstä. Apurahoilla on erilaisia hakuaikoja ja -käytäntöjä, mutta joidenkin apurahojen haku on auki ympäri vuoden.

Säästöt

Fiksuinta on varautua aikuiskoulutuksen taloudellisiin haasteisiin jo etukäteen, mikäli se vain on mahdollista. Elintason ylläpitäminen opintojen aikana onnistuu säästämällä pesämunaa opintoja varten etukäteen.

Voit säästää puskuria suoraan tilille tai rahastoihin. Säästäminen onnistuu esimerkiksi OP Säästölippaaseen, jonne voit tehdä kertatalletuksia ja/tai siirtää pieniä määriä jokaisen korttimaksun yhteydessä.

Myös rahastosäästämisen on yksi vaihtoehto aikuisopintojen rahoitusta varten. Rahastoon säästetyn varat voi nimittäin saada käyttöönsä nopeastikin: esimerkiksi säästäjän rahastojen rahasto-osuuksien myyminen onnistuu koska tahansa ja saat rahat käyttöön.

Lyhennysvapaa

Pankista saa apua, kun oma talous on koetuksella. Asuntolainan, opintolainan tai muun pankkilainan lyhennysvapaa voi tulla kyseeseen, kun aikuisopinnot nakertavat tuloja.

Lyhennysvapaa tarkoittaa jaksoa, jonka aikana lainasta maksetaan vain korkoja. Tämän järjestelyn avulla voi tasapainottaa taloutta opiskelujen ajan.

Voit hakea lyhennysvapaata verkkopankissa. Kirjaudu op.fi:hin tunnuksillasi ja valitse laina, johon haluat tehdä muutoksia. Valmistaudu kertomaan tietoja tilanteestasi, kuten omat tulosi ja menosi. Saat tiedon hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä verkkoviestillä.

Kun pohdit, miten rahoittaa aikuisopinnot, tutustu myös tähän artikkeliin: Aikuiskoulutustuki, säästöt ja apuraha mahdollistivat Riku Leppäsen kahden vuoden opintovapaan

Lähteet: OP, Kela, TE-palvelut, Työllisyysrahasto, Aikuiskoulutus.fi, Oppisopimus.fi

OP sosiaalisessa mediassa