Lähtökohtaisesti kuolema ei aiheuta henkilön velkasuhteeseen muutoksia, sanoo OP:n lakimies Juhana Vappula

– Yleisperiaate on se, että vainajan itse elinaikanaan ottamat velat ja antamat vakuussitoumukset jatkuvat entisin ehdoin, hän toteaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi asuntolainaan tai muuhun vakuudelliseen pankkilainaan ei automaattisesti tehdä muutoksia velallisen kuolemantapauksen vuoksi.

–Vakuudettomat, jatkuvakäyttöiset luotot, kuten korttiluotot ovat asia erikseen. Tällaiset luotot eivät ole enää lähtökohtaisesti käytettävissä, jos luotonottaja kuolee.

Kuolinpesän rooli velan hoitamisessa

Virallisesti vainajan velka siirtyy kuolinpesän kontolle. Velallisen kuolinpesän vastuuta elinaikaisista veloista ja muista sitoumuksista rajoittaa kuitenkin käytännössä vainajan jälkeensä jättämän omaisuuden määrä. Jos kuolinpesä on ylivelkainen, velasta vastaavat muut mahdolliset yhteisvastuulliset velalliset. Viime kädessä suoritusta haetaan mahdollisista vakuuksista.

– Kuolinpesäosakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan elinaikaisista veloista kuin poikkeustapauksissa, kuten silloin, jos perunkirjoitus on laiminlyöty tai jos tietoja on salattu, Vappula toteaa.

Mitä tapahtuu yhteisvastuulliselle velalle?

Jos puolisoilla on yhteisvastuullinen velka ja kuolinpesä on varaton, jää yhteisvastuullisena velallisena oleva leski vastuuseen koko velasta. Esimerkiksi asuntolaina tehdään hyvin usein puolisoiden yhteisiin nimiin.

– Velasta yksin vastaamaan jääneen heikentynyt maksukyky voi aiheuttaa suuriakin talousongelmia, Vappula sanoo.

Käytännössä kuolemantapauksen kohdalla voidaan yleensä sopia lainan uudelleenjärjestelyistä, kuten pienemmästä lyhennyserästä tai lyhennysvapaasta kaudesta. Tilanteesta kannattaa aina keskustella oman pankin kanssa.

– Jos antaisin vain yhden neuvon, sanoisin, että tällaisessa tilanteessa kannattaa olla pankkiin yhteydessä mahdollisimman pian, ennen kuin lainaa alkaa jäädä rästiin.

Ota huomioon myös vakuudet

Vaikka puolisoilla olisi ollut kokonaan omat ja erilliset velat, niiden vakuutena on saatettu käyttää puolisoiden yhteisesti omistamaa asuntoa.

– Kuolinpesän lainan hoitamatta jättäminen johtaisi tässäkin tilanteessa viime kädessä yhteiseen asuntoon kohdistuviin perintätoimiin, muistuttaa Vappula.

Lesken kannattaa siis tällaisessakin tilanteessa pyrkiä pitämään kuolinpesän velka ajantasaisena ja keskustella tarvittaessa maksujärjestelyistä pankin kanssa.

Toinen velallinen voi lunastaa koko asuntovelan

Jos puolisoiden asuntolaina on yhteisvelallinen laina, puolison kuollessa velan toiseksi osapuoleksi tulee kuolinpesä. Tämän vuoksi leski ei voi sopia esimerkiksi maksuohjelmamuutoksesta ilman kaikkien kuolinpesäosakkaiden hyväksyntää.

– Siksi kuolinpesässä kannattaa usein harkita maksujen uudelleenjärjestelyitä. Niiden kautta leski voi lunastaa esimerkiksi koko asuntolainan ja asunnon omiin nimiinsä.

Ennakoiminen kannattaa

Vappulan mukaan aviopuolisoiden kannattaa aina yhteisvastuullista lainaa ottaessa miettiä sen suuruutta myös yhden ihmisen maksukykykyyn nähden.

– Olisiko maksutilanne heti täysin kestämätön, jos toinen velallisista ei osallistuisikaan yhteistalouden kuluihin?

Lisäksi lainalle on usein saatavissa erikseen sovittavia ja hinnoiteltuja vakuutuksia takaisinmaksun turvaamiseksi.

– Yksinkertaisella tasolla tämä tarkoittaa sitä, että velallisen kuolintapauksen sattuessa ja muidenkin vakuutusehtojen täyttyessä hyvitetään tietty summa suoraan lainaan, Vappula kuvailee.

Muista henkivakuutus

Myös perinteinen henkivakuutus on toimiva turva kuolintapausta ajatellen, Vappula muistuttaa. Sen kautta turvataan lesken tai muun perheen taloudellinen tilanne tietyllä, vakuusehdoissa sovitulla summalla, jos vakuutettu menehtyy.

– Ja kun on kyse kuolemanvaraisista järjestelyistä, niin ihan perhe- ja jäämistöoikeudelliset toimet kuten testamentti ja avioehtosopimus ovat osa varautumista, Vappula lisää.

OP:n asiakkaana käytössäsi on Suomen kattavin lakimiesverkosto. Lakimiestemme avulla hoidat kuntoon kätevästi esimerkiksi perintöasiat. Lue lisää.