Mitä lapset maksavat?

Mitkä ovat lasten todelliset kustannukset? Tilitoimistoyrittäjä Elina Myllymäki tietää vastauksen, sillä hän on pitänyt tarkkaa talouskirjaa lastensa syntymästä lähtien.

Usein sanotaan, että lapset tulevat kalliiksi, mutta helsinkiläinen Elina Myllymäki yllättyi siitä, miten vähän kuluja lapsista on aiheutunut.

– Mitä lapsi maksaa on minulle sydämen aihe, hän toteaa.

Myllymäki on kirjannut kirjanpitojärjestelmäänsä lapsistaan syntyneet todelliset kustannukset. Ensimmäiset merkinnät on tehty jo ennen esikoisen syntymää. Myllymäki tietää, mitä kuluja perheessä syntyi niin vauva-, taapero- kuin teini-ikäiselläkin. Myllymäen itsensä mielestä kiinnostavin havainto on se, että kulut ovat pysyneet vuositasolla jotakuinkin samana, vaikka päivähoitomaksut ovat vaihtuneet harrastuskuluiksi.

– Totta kai se vaikuttaa, mitä kuluja lasken mukaan. Olen arvioinut, että lasten osuus ruokakustannuksista on ollut 25 prosenttia perheen ruokakuluista noin kolmen, neljän vuoden ikäisestä lähtien.

Lasten osuus ruokamenoista kasvaa iän myötä

Myllymäki kertoo laskeneensa, että 9- ja 10-vuotiaina lasten osuus ruokamenoista nousi ensin 35 prosenttiin. Varhaisteini-iästä alkaen Myllymäki on jyvittänyt puolet talouden ruokamenoista kasvaville lapsilleen.

Nykyään Myllymäen talouteen kuuluu yksi aikuinen ja kaksi teini-ikäistä. Viime vuonna Myllymäen 16-vuotiaan pojan kuukausittaiset kustannukset olivat 135 euroa ja 15-vuotiaan tytön 260 euroa. Kuluttajatutkimuksen viitebudjetin mukaan ruokakustannukset olisivat Myllymäen kaltaisessa perheessä miltei 500 euroa kuussa. Siitä Myllymäki on eri mieltä.

– Tämän vuoden tammikuun ruokakustannuksemme olivat 388 euroa. Syömme normaalia perusruokaa. Ennakoin, suunnittelen ja hankin ruoat isommissa satseissa kerran viikossa. Marjat on poimittu metsästä ja puutarhasta, hedelmissä ja kasviksissa valitsen fiksusti enkä sitä kaikkein eksoottisinta ja kalleinta hedelmää, Elina Myllymäki kertoo keinoista pitää perheen ruokabudjetti kohtuullisena.

Talousymmärrystä lapsille

Myllymäki haluaa opettaa talousymmärrystä lapsilleen. Hän on käynyt menoja ja tuloja läpi lastensa kanssa siitä lähtien, kun he olivat alle kymmenen. Myllymäki luottaa lapsiinsa ja molemmilla on pankkikortti, jolla on käyttöoikeus äidin tiliin.

– Teinini ovat fiksuja ja valveutuneita. He kysyvät luvan hankintoihin. Olen pyrkinyt opettamaan heille, millaisissa talousasioissa kannattaa olla tarkkana. Jos esimerkiksi tyttäreni mieli tekee 3,50 euroa maksavaa cola-juomaa 1,50 euroa maksavan juoman sijaan, niin neuvon, että hän voi hyvin valita sen hieman kalliimman. Mutta jos miettii 300 euron tai 150 euron mustan nahkalaukun hankkimista, niin silloin kannattaa ennen ostopäätöstä pohtia, mikä lisäarvo 150 euroa suuremmalla hinnalla on, Myllymäki kertoo.

Vain vähän yllätyskuluja

Yllättäviä kustannuspiikkejä Myllymäki on tunnistanut vain vähän. Yksi sellainen oli tyttären konserttimatka Barcelonaan. Tämä yksittäinen matka nosti tyttären kuukausittaista kustannusta sadalla eurolla per kuukausi vuonna 2019. Perheen isoin menopiikki lasten osalta on ollut päivähoito. Lapset olivat päivähoidossa viitisen vuotta, mikä maksoi perheelle noin 500 euroa kuukaudessa.

– En missään tapauksessa kritisoi tätä kulua, sillä meidän päivähoitojärjestelmämme on fantastinen, mutta onhan 500 euroa kuussa nettopalkasta iso menoerä, Myllymäki kertoo.

Harrastaminen maksaa

Toinen iso menopiikki lasten kustannuksissa ovat harrastukset.

– Yksityiset soittotunnit sekä triathlonharrastus maksoivat. Nykyisin poikani käy kanssani Helsingin työväenopiston viulutunneilla, jolloin kokonaiskustannus on 38 euroa lukukaudessa. Tytär tanssii ja lukee koreaa kotona.

Monia kiinnostaa, kuinka oman perheen kustannuksia voisi vielä pienentää. Myllymäki nostaa esille muutamia pieneltä tuntuvia asioita.

– Leffat, herkut, kahvit ja energiajuomat voivat olla teineillä iso menoerä. Meillä tytär käy silloin tällöin ulkona syömässä, mutta kympin sushibuffet muutaman kerran vuodessa ei kaada maailmaa. Edellytän, että kouluruoka syödään, eikä välitunneilla ainakaan päivittäin käydä ostamassa naposteltavaa. Harva ymmärtää, että muutaman euron päivittäinen menoerä tekee kuukaudessa helposti 40–50 euroa.

Vaatteet kierrätettynä

Toinen tapa pienentää lapsiperheen kustannuksia on vaatteiden hankinta käytettynä.

– Teineillä on usein painetta pukeutua tietynlaisiin vaatteisiin ja huomaan tämän lapsissani. Silti teen heille fiksuja merkkivaatelöytöjä esimerkiksi Facebook-kirpputoreilta, UFF:ista ja Tori.fi:stä.

Tulevaisuuden osalta Elina Myllymäki miettii nurkan takana häämöttäviä toisen asteen opintoihin liittyviä kustannuksia. Lukiossa kustannukset lasten osalta kasvavat.

– En vielä tiedä, paljonko lukio-opinnot tulevat maksamaan. Poikani koulukirjat kustansi syksyn ajan Helsingin kaupunki. Tulevaisuudessa kuukausittaisia menojamme nostaa se, että molemmille lapsille on hankittava tietokoneet sekä lukiokirjat.

Ota taloutesi haltuun – me autamme:

Oma talous -kokonaisuus tarjoaa käyttöösi työkaluja, joiden avulla saat taloutesi hallintaan. Kun teet fiksuja valintoja, saat enemmän samalla rahalla. Tutustu ja ota askel kohti suunnitelmallisempaa rahankäyttöä!

#rahapuhetta #omatalous

OP sosiaalisessa mediassa