Mitä jos jään työttömäksi? Taloudellinen epävarmuus horjuttaa helposti arkea

Vaikka työttömyyteen ei voi varsinaisesti valmistautua, on hyvä uhrata ajatus sille, miten tulotason muutos vaikuttaisi omaan elämään.

Melko moni suomalainen kokee työttömyyden ainakin jossain kohtaa elämässään. Viime vuosina työttömyysaste on sahannut kahdeksan ja kymmenen prosentin välimaastossa. Se tarkoittaa, että keskimäärin hieman alle joka kymmenes suomalainen työikäinen on työtön.

Työttömyys kestää Suomessa keskimäärin 4–5 kuukautta. Lyhytaikainen ja osittainen työttömyys ovat kuitenkin yleistymässä, arvioi työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund Yleinen työttömyyskassa YTK:sta. Vaikka kokoaikatöissä olevien osuus ei viime vuosina ole juurikaan pienentynyt, määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden määrä on lisääntynyt.

– Selvänä trendinä näkyy, että rikkonaisempi työ on yleistymässä. Se muuttaa myös työttömyyden olemusta. Alkaa olla normaali osa työelämää, että on välillä töiden ”välissä”, Eklund kuvailee.

Oli työttömyysjakso lyhyt tai pitkäkestoisempi, se muuttaa ihmisen arkea merkittävillä tavoilla. Vaikutukset näkyvät ennen kaikkea tulotasossa ja koko henkilökohtaisessa taloudessa.

– Työttömyys on usein niin iso muutos, että toimeentulon rationaalinen suunnittelu voi olla vaikeaa. Helpottaa kuitenkin, jos tilannetta voi jollain tavalla ennakoida, Eklund sanoo.

Ainakin nämä seikat kannattaisi jokaisen työssäkäyvän huomioida.

1. Mitä sitten, jos palkka ja työedut jäävät pois?

Palkkatyön päättyessä katkeaa myös säännöllinen palkkatulo.

– Suurin osa suomalaisista elää aika pitkälti palkan varassa. Yleensä myös menot sovitetaan palkkatasoon ja ongelmia tulee, jos menot eivät joustakaan tulojen pienentyessä, Eklund toteaa.

Työttömyys saattaa tarkoittaa myös erilaisista työsuhde-etuuksista luopumista. Esimerkiksi työnantajan kustantaman puhelimen, puhelinliittymän tai lounasedun katoaminen arjesta ovat merkittävä menoerä.

– Myös työterveyshuolto on sellainen asia, jota työssäkäyvät ihmiset pitävät helposti itsestäänselvyytenä, Eklund muistuttaa.

2. Tee oman talouden stressitesti

Työttömyyteen ei varsinaisesti voi valmistautua. Kuka tahansa voi kuitenkin testata oman taloutensa kestävyyttä stressitestityyppisellä ajattelulla.

– Voi katsoa laskurilla, miten paljon saisi työttömyystukea ja verrata sitä omiin menoihinsa. Siitä saa aika hyvän kuvan, pitäisikö työttömänä karsia ja kuinka paljon, Eklund toteaa.

Jos työttömyys osuu kohdalle, on tärkeää tietää, mitä työnhakijan pitää itse tehdä, jotta työttömyystuen saaminen ei viivästy.

– Tärkeintä on muistaa ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi ja selvittää, mitkä liitteet tarvitaan etuuksia varten. Esimerkiksi palkkatodistuksen saamisessa työnantajan järjestelmästä voi kestää, Eklund vinkkaa.

3. Miten työttömyystuen suuruus määräytyy?

Eklund toteaa, että vaikka Suomen työttömyysturva toimii hyvin, järjestelmä voi näyttäytyä asiaa tuntemattomalle monimutkaisena. Siksi on hyvä tietää perusperiaatteet, joiden mukaan oman työttömyystuen suuruus määräytyy.

Työmarkkinatuki on tarkoitettu ensi kertaa työmarkkinoille tuleville ihmisille ja pitkäaikaistyöttömille, peruspäiväraha taas työelämässä olleille, jotka eivät ole työttömyyskassan jäseniä. Molemmat etuudet haetaan Kelasta, ja niiden suuruus on vuonna 2019 32,40 euroa päivässä.

Ansiopäivärahaan kuuluu 32,40 euron perusosan lisäksi ansio-osa, joka määräytyy tulotason mukaan. Esimerkiksi 2 500 euron kuukausiansiolla ansiopäiväraha on noin 67 euroa päivältä. Sitä saavat työttömyyskassaan kuuluvat henkilöt, jotka täyttävät työssäoloehdon eli ovat olleet tietyn ajan töissä ennen työttömyyden alkua.

– Jos käy töissä, on hyvin vähän syitä olla liittymättä työttömyyskassaan. Jäsenmaksu on keskimäärin noin 100 euroa vuodessa, ja sillä saa hyvän vakuutuksen työttömyyden varalta, Eklund toteaa.

Suomessa on 26 työttömyyskassaa, joista 24 on palkansaajille ja 2 yrittäjille. Suurin osa niistä on ammattiliittojen yhteydessä toimivia, mutta työttömyyskassaan voi liittyä myös ilman ammattiliittoon kuulumista. Kaikki maksavat etuuksia samoilla periaatteilla.

4. Miten käy asuntolainalleni?

Asunnon ostaminen on monen suomalaisen suurin sijoitus, ja asuntolaina mitoitetaan yleensä palkkatulojen mukaan.

OP:n asuntorahoituksen talouden turvista vastaava johtaja Anna Niinimäki kertoo, että työttömyys vaikuttaa lainan takaisinmaksuun lähes aina. Erityisesti yksin lainan ottanut saattaa joutua tiukoille maksukykynsä kanssa.

– Haasteita saattaa tulla myös tilanteessa, jossa laina on kahden ihmisen yhteinen ja heistä selkeästi paremmin palkattu joutuu työttömäksi, hän sanoo.

Oman asuntolainan voi turvata työttömyyden varalta esimerkiksi takaisinmaksuturvalla.

– Työttömyystilanteessa turva korvaa takaisinmaksueriä niin kauan kuin työttömyys kestää, kuitenkin kerrallaan maksimissaan vuoden, Niinimäki selventää.

Työttömäksi jäätyään kannattaa myös aina olla yhteydessä omaan pankkiinsa ja hakea muutosta lainanlyhennyssuunnitelmaan. Helpotusta voi tuoda joko kuukausittaisen maksuerän pienentäminen tai asuntolainan lyhennysvapaa.

– Vaikka omassa asuntolainassa olisi takaisinmaksuturva, mikään ei estä sitä, että hakisi myös lyhennysvapaata. Elämässä kun on paljon muitakin kuluja kuin asuntolaina.

OP sosiaalisessa mediassa