Millaisia taloudellisia pohdintoja liittyy perheen perustamiseen? ”Ajattelin ennen, että pitäisi saada tulot ja työura tietylle tasolle ennen lapsia”

Väestöliiton Perhebarometri 2017 -tutkimuksen mukaan lasten hankkimista lykätään muun muassa taloudellisten huolien ja urahaaveiden vuoksi.

Hilla Aaltio, 30, odottaa miehensä kanssa ensimmäistä lastansa saapuvaksi maailmaan minä päivänä tahansa. Hän on saanut juuri maisterintutkintonsa valmiiksi ja tehnyt erilaisia pätkätöitä järjestökentällä.

Kahdestaan pariskunta on pärjännyt hyvin suhteellisen pienillä tuloilla. Nyt taloudellinen tilanne kuitenkin mietityttää hieman.

– Aiemmin ajattelin, että haluan ehdottomasti tässä kohdin olla työssä, josta voin jäädä äitiyslomalle. Toisaalta vakityöt tuntuvat olevan alallani todella kiven alla ja jos jäisin odottamaan sellaista, voisi myös olla, että en saisikaan lasta, hän kuvailee tuntojaan.

Samankaltaisia pohdintoja käyvät läpi monet perheen perustamista harkitsevat.

Suomessa ollaan huolestuttu viime vuosina syntyvyyden laskusta. Väestöliiton Perhebarometri 2017 -tutkimuksen mukaan lasten hankinnan lykkäämiseen vaikuttaa muun muassa ajatusmalli, jonka mukaan oma elämä ja taloudellinen tilanne pitäisi saada mahdollisimman ”valmiiksi” ennen lapsia.

Millaisia taloudellisia kysymyksiä ihmiset ovat pohtineet perhettä perustaessaan? Ja ovatko lapsiperhearjen todelliset kulut vastanneet ennakko-oletuksia?

Korvatulehduskierre tuntuu lompakossa

38-vuotias Hanna Pikka on kolmen alle 10-vuotiaan lapsen vanhempi. Hänen ensimmäinen lapsensa syntyi vasta, kun Pikka oli vakivirassa.

– Pyrin turvaamaan taloudellisesti selustani. Minua rauhoitti tieto, että oli työ, johon palata.

Pikka korostaa, että kokee olevansa taloudellisesti onnekkaassa elämäntilanteessa lasten suhteen. Sekä hänellä että miehellä on töitä ja perhe asuu pienellä paikkakunnalla, jossa elinkustannukset eivät kohoa mahdottomiksi. Silti monet lapsiin liittyvät kustannukset ovat tulleet yllätyksenä.

– Ei sitä oikein osannut ennakoida, millaisen loven esimerkiksi korvatulehduskierre ja siihen liittyvät lääkärireissut pidemmän päälle tekevät lompakkoon.

Kolmen lapsen kohdalla monet menot myös kolminkertaistuvat, mikä vaatii ajoittain normaalituloiselta jo tiukkaa priorisointia.

– Esimerkiksi säänkestävät ulkoiluvaattteet on ostettava joka vuosi, kun lapset venähtävät taas sen kymmenen senttimetriä. Vuosittaisesta aurinkolomasta olemme toistaiseksi luopuneet.

Kypsyminen vanhemmaksi tärkeää

Pikan ystäväpiirissä monella ei ole lapsia. Syyt ovat moninaisia ja aina henkilökohtaisia, mutta voivat liittyä joillain myös kulutukseen, hän arvelee.

– On totuttu omaan vapauteen ja siihen, että raha voidaan käyttää omiin kokemuksiin, eikä haluta luopua siitä.

34-vuotias Johannes Laakio tuli vanhemmaksi kaksi vuotta sitten. Toistaiseksi lapsi on ollut pienempi menoerä kuin hän kuvitteli.

– Toki kauhistelimme esimerkiksi vaunujen hintoja, niihin kun saisi helposti menemään tonnin. Mutta esimerkiksi vaatteissa tai kaupan ruokalaskuissa lapsi ei ole vielä juuri näkynyt. Olemme ostaneet mahdollisimman paljon käytettynä ja saaneet lahjoituksia sukulaisilta.

Helsingissä asuva Laakio luokittelee itsensä ja vaimonsa keskiluokkaisiksi. He molemmat ehtivät olla työelämässä useita vuosia, ennen kuin lapsi saapui mukaan kuvioihin.

– Kyse ei ollut niinkään taloudellisesta pohdinnasta vaan siitä, että kypsyimme molemmat ajatukselle vanhemmuudesta.

Rahaan liittyvät kysymykset saattaisivat tulla ajankohtaiseksi mahdollisen toisen lapsen kohdalla, Laakio uskoo. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että pääkaupunkiseudulla asuvassa lähipiirissä yli kahden lapsen perheet ovat hyvin harvassa.

– Ison perheen asuminen alkaa täällä olla superkallista. Siinä kohtaa oman talouden seinä tulee nopeasti vastaan.

Myös vähällä pärjää

Laakio myös muistuttaa, ettei lapsia varsinaisesti ”hankita” – perheen perustamiseen liittyy aina epävarmuutta ja monelle kipeitä kysymyksiä.

25-vuotias Emmi Inberg oli suunnitellut valmistuvansa ja siirtyvänsä työelämään ennen lasten ajattelua. Jotain vuosia sitten hänen terveytensä alkoi kuitenkin reistailla niin pahasti, että Inberg joutui keskeyttämään opintonsa ja on viettänyt viime vuodet lähinnä sairaslomalla.

– Lääkärit neuvoivat, että jos ajattelit perhettä perustaa, sitä kannattaisi yrittää mahdollisimman nuorella iällä, kun kroppa vielä kestää.

Inberg oli aina halunnut lapsia ja harkitsi silloisen kumppaninsa kanssa asiaa hetken. Nyt hän on 3-vuotiaan ja viiden kuukauden ikäisen lapsen yksinhuoltaja.

– Kelan tuilla mennään tälläkin hetkellä. Alkuun pohdin, että olen yhteiskunnalle hirveän kallis. Mutta budjetointi tulee minulle luonnostaan enkä koe, että lapsiltani puuttuu mitään, tai että olisin itse joutunut luopumaan paljosta.

Inberg on joutunut osin pakosta muuttamaan näkökulmaansa siitä, mitä tarvitaan hyvään vanhemmuuteen.

– Ajattelin ennen, että pitäisi saada tulot ja työura tietylle tasolle ennen lapsia. Nyt tiedän, että vähälläkin pärjää aivan hyvin. Välillä tuntuu siltä, että ihmisillä on ihan ylimitoitettuja odotuksia sen suhteen, mitä kaikkea lapsiperhe-elämään pitäisi kuulua.

OP sosiaalisessa mediassa