Miksi rahasta puhuminen on niin vaikeaa?

Raha on yksi suurimmista stressin aiheuttajista. Yksi syy tähän on se, ettei rahasta oikein tohdita puhua, ja siksi erikoispsykologi ja psykoterapeutti Maarit Lassander kirjoitti kirjan Rahaviisaus.

Rahasta puhuminen on edelleen joissain tilanteissa tabu. Etkö usko? No, kokeile seuraavan kerran illanistujaisissa viritellä ystäviesi kanssa keskustelua palkoista, säästöistä tai osakesalkun sisällöstä.

Raha tai siitä puhuminen herättää voimakkaita tunteita, ja usein varsinkin niitä negatiivisia, turhautumista ja ahdistusta. Kädestä suuhun eläminen stressaa, palkkakehitys on jumissa ja kaikki opiskelijakaverit menestyvät paremmin. Usein kyse on nimenomaan vertailusta. Ja vertailtavaa kyllä riittää, koska sosiaalisesta mediasta voi lukea milloin kenenkin uudesta tehtävästä tai nähdä upeita kuvia tämän ulkomaankomennukselta.

Ihmisten taloudellisen stressin on huomannut työssään myös yli kymmenen vuotta vastaanottoa pitänyt psykoterapeutti ja erikoispsykologi Maarit Lassander. Pari vuotta sitten hän havaitsi, että taitavasta rahankäytöstä on kirjoitettu paljon, mutta entäpä rahan ja hyvän talouden hallinnan suhde mielen hyvinvointiin – miksi siitä ei ole kattavaa esitystä? Elokuussa Lassanderilta ilmestyi kirja Rahaviisaus. Mitä jokaisen tulisi tietää rahasta ja mielen hyvinvoinnista (Atena).

Raha ja hyvinvointi

Aloittaessaan kirjaprojektin alkuvuodesta 2019 Lassanderin tavoite oli tuoda esille rahan psykologista ulottuvuutta.

– Jotta voisimme tehdä tärkeitä valintoja elämässämme ja seurata omia arvojamme, meidän pitää olla tietoisempia ja paremmin kosketuksissa taloutemme hoitoon.

Lassanderin mukaan kyse ei ole mistään objektiivisesta rahasummasta, jonka avulla taloudellista hyvinvointia voisi mitata tai määritellä. Suhde rahaan ja taloudelliseen hyvinvointiin on yhdistelmä tunteita, tapoja, asenteita ja uskomuksia.

– Se, miten vähän me ajattelemme tai puhumme tästä, on yllättävää.

Lassander sanoo, että meillä ja maailmalla on vasta hiljattain herätty siihen, että kokemus taloudellisesta hyvinvoinnista vaikuttaa suoraan myös terveyteemme. Erään tutkimuksen mukaan puolet suomalaista sanovat, että talouteen liittyvät asiat ovat kolmen tärkeimmän stressiä aiheuttavan syyn takana.

– Ja kun on tutkittu eläkkeellä olevia ikääntyneitä ihmisiä, on voitu todeta, että suuri taloudellinen stressi on vaikuttanut paitsi fyysiseen terveyteen myös muistin toimintaa ja kognitiivisiin kykyihin.

Pitkittynyt stressi myös lamaa ja saa ihmisen tekemään huonoja valintoja. Silloin tilin saldosta ei olla enää tietoisia ja laskut pelottavat niin paljon, että kirjeet jäävät avaamatta.

Kun todellisuus ja odotukset eivät kohtaa

Rahaan liittyvä stressi ei välttämättä johdu sen puutteesta, muistuttaa Lassander, vaan usein perussyynä on odotusten ja todellisuuden epäsymmetrisyys. Haluaisimme ehkä elää niin kuin oman viiteryhmämme ihmiset. Tällä Lassander tarkoittaa esimerkiksi naapureita, kollegoja ja ystäviämme.

– Meillä voi olla mielessä tarkka käsitys siitä, millaista elämän ja elämäntyylimme pitäisi olla ja mitä kaikkia kulutushyödykkeitä pitäisi ostaa, vaikka todellisuudessa niihin ei olisi varaa.

Taloudellisen todellisuuden lähtökohdat ovat Lassanderin mukaan hyvin yksilölliset. Vaikuttavia asioita on lukemattomia. Lähtötilanne on hyvin erilainen esimerkiksi silloin, jos lapsuuden kodissa on puhuttu rahasta ja opetettu säästämään tai jos rahasta on vaiettu.

Lassanderin mukaan rahaviisauteen ei koskaan ole yksinkertaista tai automaattista polkua. Oma persoona ja elämänhistoria vaikuttavat paljon, kyllä, mutta aina voi tehdä parempia valintoja tässä ja nyt. Vaikka kasvuun kohti rahaviisautta lähtisikin takamatkalta, peli ei ole menetetty.

– Tärkeintä on tiedostaa tilanne ja hyväksyä, että nyt joutuu ehkä tekemään vähän enemmän töitä. Kannattaa tarttua toimeen ja hankkia hyviä rahankäytön taitoja.

Kaiken a ja o on Lassanderin mukaan sen ymmärtäminen, miksi suhtautuu rahaan ja käyttää sitä niin kuin käyttää. Usein se vaatii katseen kääntämistä omaan lapsuuteen.

Suhde rahaa opitaan lapsuudessa

Rahaviisaus-kirjan syntyyn ovat vaikuttaneet Lassanderin omat nuoruuden ja nuoren aikuisuuden kokemukset, ja niistä hän kirjassa kertookin.

– Olin aika optimistinen ja huoleton rahan kanssa. Matkustelin ja tein impulsiivisia hankintoja, joihin ei olisi ollut varaa, Lassander sanoo ja nauraa.

Lassander kertoo, että hänen äitinsä oli huoleton ja isä taas tarkka realisti. Hän itse on perinyt huolettomuuden, mutta kantaa siitä aina välillä syyllisyyttä.

– Suhtaudun kunnioituksella ihmisiin, jotka osaavat tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia.

Lassanderin kirjan yhtenä tärkeänä pääkohtana on omien tapojen ja tottumusten kyseenalaistaminen. Se ei ole helppoa. Suhde rahaan opitaan vanhemmilta, ja se on pitkälti kehittynyt jo noin 7-vuoden ikään mennessä. Ja tietysti oman perheen tavat tuntuvat kaikkein luonnollisimmilta.

– Varhaislapsuuden kokemukset muokkaavat paljon, ja kodin rooli on paljon suurempi kuin koulun. Kotona rahaan liittyy tunnekokemuksia, kun lapsi esimerkiksi näkee, mitä ostoksia tehdään.

Tällaisiin tilanteisiin lapsi kannattaa ottaa rohkeasti mukaan, osana arkista toimintaa. Jos kotona ei puhuta rahasta, tai siitä puhutaan vain negatiiviseen sävyyn, voi lapselle kehittyä uskomus, ettei hänkään ole kiinnostunut tai osaa hoitaa talouteen liittyviä asioita.

Vähän kuin kielitaidon kanssa: jos kukaan ei kannusta lasta opiskelemaan tai tuo esille kielitaidon tärkeyttä ja mahdollisuutta oppia sitä, lapsikin luulee, etteivät kielet ole hänen juttunsa.

– Talouteen liittyvät asiat voivat tuntua epämukavilta ja vaikeilta. Silloin niihin ei halua panostaa, eikä silloin tule myöskään onnistumisen tunteita. Onnistumisen kokemukset vaikuttavat omaan taloudelliseen polkuun paljon, Lassander sanoo.

– Minäkuvan haastaminen suhteessa rahaan on hyvin tärkeää. Vasta sen kautta pystyy rakentamaan uutta kuvaa.

Kohti rahaviisautta

Kirjassaan Lassander herättelee ajatuksia erilaisista rahaan liittyvistä suhtautumistavoista. Voi olla, että joku kolahtaa. Onko ihminen suhde rahaan välttelevä, ihannoiko hän sitä statusarvona vai haluaako tehdä koko ajan lisää, jotta elämä tuntuisi turvalliselta?

Lassander neuvoo myös pitämään viikon ajan päiväkirjaa omasta rahankäytöstä, ilman sensuuria ja sen suurempia tunteita. Valinnoistaan voi tehdä arvion viikon lopussa.

Entä liittyykö taloudenhoitoon pelkoja? Miksi laskujen maksu aina viivästyy, ja mitä tunteita herää?

– Istu alas ja mieti, millaiseksi koet taloudellisen tilanteesi juuri nyt. Onko se toivomasi kaltainen ja tukeeko se hyvinvointiasi? Entä mitä toivot rahalta?”

Lassander sanoo, ettei kirjan tarkoitus ole antaa sijoitusvinkkejä ja tehdä lukijastaan rikasta. Se ei olisi viisasta. Jo ihan siitä syystä, etteivät kaikki halua olla rikkaita.

Toiselle rahaviisaus on taloudellisen riippumattomuuden saavuttamista esimerkiksi sijoittamalla, ja toiselle sitä, että pystyy rakentamaan riittävän hyvän taloudellisen pohjan, jotta vapaa-aikaa perheelle ja harrastuksille olisi mahdollisimman paljon.

Kirjan tarkoitus on antaa eväitä sen pohdintaan, ettei ihminen tiedostamattaan yrittää elää todeksi jonkun toisen haaveita.

– Kirjan tarkoitus on johdattaa ajattelemaan sitä, miltä haluaa oman taloudellisen todellisuuden näyttävän.

Ota taloutesi haltuun – me autamme:

Oma talous -kokonaisuus tarjoaa käyttöösi työkaluja, joiden avulla saat taloutesi hallintaan. Kun teet fiksuja valintoja, saat enemmän samalla rahalla. Tutustu ja ota askel kohti suunnitelmallisempaa rahankäyttöä!

#rahapuhetta #omatalous

Kuuntele Rahapuhetta -podcastia!

Rahapuhetta-podcast käsittelee talouden teemoja yksi kerrallaan ja helposti ymmärrettävästi. Asiantuntijavieraiden kanssa selvitetään, mitä raha-asioissa kannattaa ottaa huomioon ja miten oman talouden saa hallintaan. Puhutaan avoimesti, sillä taloustaidot kuuluvat meistä jokaiselle.

OP sosiaalisessa mediassa