Vuoden 2019 alusta astuu voimaan laki, joka rajoittaa ajokortin käyttämistä henkilöllisyystodistuksena. Ajokortti ei enää käy tunnistamisvälineeksi, kun operaattorit myöntävät asiakkaalleen mobiilivarmenteen tai pankit verkkopankkitunnukset.

Jotta pankin asiakkaille voidaan avata monikäyttöiset, muun muassa viranomaispalveluissa tunnistautumiseen käyvät verkkopalvelutunnukset, pitää hänellä olla mukanaan voimassa oleva henkilökortti tai passi.

Ajokortti todistaa ensisijaisesti ajo-oikeuden

Kun henkilökorttia tai passia myönnetään, poliisin ensisijainen tehtävä on tunnistaa hakemuksen jättänyt henkilö. Paras tunnistamisväline on voimassa oleva henkilökortti tai passi. Alle 18-vuotiaan henkilöllisyys voidaan todentaa myös hänen huoltajansa avulla.

Ajokortti ei ole käynyt tunnistamisasiakirjaksi passia tai henkilökorttia haettaessa enää vuoden 2006 jälkeen, eikä sen myöntäminen ole ollut poliisin vastuulla vuoden 2015 jälkeen. Ajokortin ensisijainen tarkoitus on osoittaa, että kortin haltijalla on ajo-oikeus.

On olemassa henkilöitä, joiden henkilöllisyyttä ei voi tunnistaa sillä tasolla kuin henkilökortin tai passin saaminen edellyttää, mutta tämän ei pidä evätä heiltä oikeutta ajaa autoa. Siksi ajokortin myöntämisprosessi on erilainen kuin henkilökortin tai passin.

Henkilökortti on lisännyt suosiotaan

Kokonsa puolesta henkilökortti sopii passia kätevämmin lompakkoon, kännykkä- tai korttikoteloon. Se on lisännyt rajusti suosiotaan viime vuosina. Vuonna 2016 henkilökortteja myönnettiin yhteensä 146 000, seuraavana vuonna 160 000, viime vuonna 200 000 ja tänä vuonna niitä ennustetaan myönnettävän 220 000.

Henkilökorttia voi käyttää matkustusasiakirjaksi kaikissa 28:ssa Euroopan Unionin jäsenvaltioissa sekä Liechtensteinissa, San Marinossa ja Sveitsissä. Ulkomaalaisten ja alaikäisten henkilökortti ei käy matkustusasiakirjasta, mutta alaikäiselle voidaan myöntää myös tavallinen henkilökortti.

Pohjoismaissa ei matkustusasiakirjaa tarvita, mutta henkilöllisyys ja Pohjoismaan kansalaisuus on matkustajan pystyttävä tarvittaessa todistamaan. Ajokortti ei siihen riitä, koska siinä ei ole merkintää kansalaisuudesta: sen maatunnus, esimerkiksi FIN, kertoo vain ajokortin haltijan syntymäpaikan.

Henkilökortti on halvempi verkossa

Verkosta ostettu henkilökortti maksaa 54 € ja lupapalvelupisteestä 58 €. Jos henkilökorttia hakee samaan aikaan passin kanssa, siitä saa kuuden €:n alennuksen. Verkosta haettu passi puolestaan maksaa 49 € ja lupapalvelupisteestä 53 €. Sekä henkilökortti että passi ovat voimassa viisi vuotta.

Henkilökortin toimitusaika on 5–8 päivää. Valmiin kortin voi noutaa Matkahuollon ja sen alihankkijoiden toimipisteistä.

Henkilökortin sirulla on kansalaisvarmenne, joka mahdollistaa vahvan sähköisen tunnistuksen myös moniin julkisen sektorin verkkopalveluihin. Passissa tätä ominaisuutta ei ole. Sähköiseen tunnistautumiseen tarvitaan lisäksi kortinlukija ja sirunlukuohjelmisto. Tarkempia ohjeita ja ohjelmiston saa Väestörekisterikeskuksen Eevertti-palvelusta: https://eevertti.vrk.fi/kortinlukijaohjelmisto-ja-varmenteen-testaus‍

Näin henkilökortti haetaan verkosta

  • Käy kuvattavana valokuvaamossa, joka lähettää passikuvasi sähköisesti poliisille.
  • Valokuvaamot: www.lupakuvienvastaanotto.fi/kuvaamoluettelo‍
  • Täytä hakemus verkossa: www.poliisi.fi/asiointipalvelu‍
  • Liitä hakemukseen kuvatunnus, jonka sait valokuvaamosta. Maksa hakemus verkossa.
  • Sähköinen hakemus riittää osassa hakemuksissa, osassa hakijan täytyy käydä poliisin lupapalvelupisteessä tunnistettavana. Järjestelmä kertoo hakemusta täytettäessä, tarvitaanko tunnistuskäynti.

Ajokortti käy edelleen muuhun OP:ssa asioimiseen. Sillä tunnistautuvalle voidaan avata OP palvelutunnukset, joilla käytetään OP:n omia palveluja. Ajokorttia vastaan jo myönnettyjen, olemassa olevien tunnusten toimivuuteen lainmuutoksella ei ole vaikutusta.

Asiantuntijana Poliisihallinnon lupahallintopäällikkö Hanna Piipponen

Lähteenä poliisi.fi/luvat