Maija joutui äitinsä velkojen maksajaksi ja osti itsekin velaksi kaikkea – lopulta alkoi viiden vuoden raharemontti

Maijan tie pois velkakierteestä kesti viisi kituliaasti elettyä vuotta, mutta ensimmäinen velaton päivä tuntui huikean hyvältä.

Perintäkirjeitä ja maksumuistutuksia tippui postiluukusta nippu kerrallaan. Parikymppinen Maija sujautti kirjekuoret avaamattomina roskikseen. Ei olisi kuitenkaan millä maksaa, ja tuntui helpommalta olla tietämättä laskujen tähtitieteellisiä summia. Talous oli hunningolla, ja Maija antoi sen mennä vielä huonommaksi. Hän osti velaksi milloin mitäkin: sisustusesineitä ja lehtiä – ja kerran ihan tarpeettomia miesten sukkia, koska tilaajalahjaksi oli luvassa jotakin ilmaista.

Maija oli oppinut huonoille taloustavoille kotona. Hänen äitinsä oli pahasti velkaantunut alkoholisti, jolla oli suuria vaikeuksia elämänhallinnan kanssa. Lapsuusvuodet olivat levottomia ja täynnä holtitonta käytöstä.

– Äiti saattoi kadota pitkiksi ajoiksi omille retkilleen. Kun hän lähti koiralenkille, koira tuli kotiin viikon päästä ja äiti kahden. Sellaista elämämme oli, Maija, 41, muistelee.

Rahaton äiti oli harrastanut mainoskuponkien selailua ja tuotteiden tilaamista velaksi. Se, mitä Maija ei tiennyt, paljastui paljon myöhemmin: Kun äidin omat luottotiedot olivat menneet, tämä oli siirtynyt tekemään velkaa Maijan nimissä.

Lapsuuden kallis lasku

Ensimmäiset merkit periytyneistä rahavaikeuksista näkyivät, kun Maija muutti parikymppisenä omilleen. Kun äidin hänen nimissään tekemät laskut olivat aikaisemmin tulleet heidän yhteiseen kotiinsa, äiti oli hävittänyt kirjeet niiden saavuttua. Nyt karhukirjeet kasaantuivat Maijan ovimatolle. Kesti kuitenkin vielä pitkään, ennen kuin Maija tajusi tilanteen todellisen tolan.

Maija muistelee, että aluksi hänen oli vaikeaa hahmottaa, miksi laskuja tuli niin paljon. Hän oli itse noudattanut äitinsä esimerkkiä jo muutaman vuoden ajan ja tilaillut kaikenlaista turhaa velaksi, jättänyt laskut maksamatta ja ollut avaamatta laskuja. Äidin tekemät velat sekoittuvat sujuvasti tyttären omiin.

– Äidin piittaamaton taloudenpito oli tarttunut minuun. En ollut opiskellut itselleni mitään ammattia eikä minulla ollut työkokemustakaan. Rahaa ei siis koskaan juuri ollut ja olin ratkaissut tilanteen samalla tavalla kuin äiti: poissa silmistä, poissa mielestä, Maija huokaa.

Hullua logiikkaa on nyt vaikea ymmärtää, mutta Maija yrittää.

– Elin vain päivästä toiseen ilman ajatusta tulevaisuudesta, niin kuin kotona oli aina tehty. Olin tottunut siihen, ettei rahaa ole kuitenkaan, ja jos sitä jostain tulisi, se menisi kaikki velkojen maksuun. Ei tuntunut tarpeelliselta edes yrittää mitään. Uskoin olevani ikuisesti sosiaalipummi.

Maija teetti valokuvia, ja tilasi tuplakuvat kavereillekin. Hän liittyi heppakerhoon, koska tilaajalahjaksi sai herätyskellon. Kun yhden verkkokaupan laskut jäivät pystyyn, eikä tilaaminen enää onnistunut, oli aina muita, joista pystyi ostamaan.

– Kun jotakin sai ostaa velaksi, se tuntui siltä, ettei laskua tarvitse maksaa koskaan. Nykyisin luotolla on vaikeampi tilailla kuin minun velkavuosinani, Maija kiittelee.

– Toisaalta nyt ansansa ovat erilaiset pikavipit. Onneksi niitä ei minun nuoruudessani vielä ollut. Olisin taatusti ollut niiden suurkuluttaja.

Jos laskuja joskus tuli avattua, Maija lainasi rahaa yksityishenkilöltä, joka sitten kiskoi summalle kovaa korkoa. Sosiaalietuudetkin hupenivat velkojen maksuun ja taas oli lainattava lisää isolla korolla.

Rakkaus puuttuu peliin

Rakkaus on melkoinen muutosvoima. Kun 25-vuotias, pahasti taloudellisissa sotkuissa puljaava nainen tapasi nykyisen miehensä, alkoi tilanne muuttua rytinällä. Mies oli jämpti ja piti tarkkaa taloutta.

– Hän merkitsi menot ja tulot taulukkoihin, eli oli ihan päinvastainen kuin minä, Maija nauraa.

Ensin Maija jemmasi mieheltään kotiinsa tulevat laskut – tuntui liian nololta näyttää, missä jamassa hänen rahatilanteensa oli – mutta erään pinon mies ehti vahingossa nähdä. Hän kysyi heti, mistä on kyse, ja Maijan oli pakko myöntää hankala tilanteensa.

Miehensä rohkaisemana Maija alkoi viimein järjestelmällisesti avata postejaan. Omien velkojen joukosta paljastui nyt melkoista historian painolastia. Kuoresta putkahti esiin esimerkiksi lasku siitä Samantha Foxin kasetista, jonka Maija oli lapsena saanut syntymäpäivälahjaksi. Äiti oli liittänyt tyttärensä musiikkikerhoon, jättänyt laskut maksamatta ja nyt, vuosia myöhemmin, kasetilla oli tietysti hintaa huikeasti alkuperäistä laskua enemmän.

Omat töppäyksensä Maija tietysti tiesi. Esimerkiksi ilmaislahjan toivossa tilattu sukkapari oli nyt tuhannen euron hintainen. Tuntui kuitenkin erityisen hurjalta saada toisen tekemiä velkoja maksettavakseen. Velkaa, korkoja ja muistutusmaksuja oli kertynyt äidin tekemistä veloista ja Maijan omista ostoksista kymmeniä tuhansia euroja.

– Ei minulle ollut tullut mieleenkään, että vanhempi voisi tehdä alaikäiselle lapselleen velkoja, joista tämän täytyy sitten aikuisena suoriutua! Tilanne tuntui ihan epätodelliselta.

Kun Maija kovisteli äitiään veloista, tämä ehdotti niiden siirtämistä hänen nimiinsä. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista. Maija olisi voinut nostaa äitiään vastaan petossyytteen ja päästä sillä tavalla edes osasta veloista, mutta hän ei halunnut riitauttaa asiaa.

– Äiti oli tapahtuneesta pahoillaan, enkä usko, että syyte olisi parantanut tilannetta millään tavalla siksikään, että äitini on jo varaton. Oikeudenkäynnistä olisi syntynyt vain lisää kuluja.

Häät minibudjetilla

Kun kaikki kirjekuoret oli avattu ja nipussa valtava määrä maksettavaa, Maija soitti kaikille velkojilleen ja alkoi selvittää, miten raha-asioiden hoidossa olisi mahdollista päästä alkuun.

Vaikka soittokierros ulosottoon ja perintätoimistoille kirvelikin mieltä, käynnistyi taloudenhoitourakka kuitenkin yllättävän hyvässä hengessä. Osa veloista meni maksuun ulosoton kautta ja lopuista Maija teki velkojiensa kanssa maksusopimukset ja alkoi lyhentää velkoja parhaan kykynsä mukaan. Maksuhäiriömerkinnät ja ulosotto ahdistivat, mutta Maija oli lopulta tyytyväinen, kun koko kuvio tuuletettiin näkyville. Oli helpottavaa, ettei ainakaan ollut mahdollista velkaantua enää enempää.

– Myös korot pysähtyivät, kun tein maksusopimuksen, eli velkasummat eivät enää kasvaneet suuremmiksi.

Vuosien aikana kertyneiden velkojen maksaminen ei ollut helppoa. Maija kertoo, että eli 25-vuotiaasta kolmekymppiseksi todella tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kaikesta piti pihistää. Ruokakaupassa oli oltava tarkkana eikä ulkomaanmatkoista ollut puhettakaan. Häätkin, sen ihanan ja tunnollisen miehen kanssa, hoidettiin kireällä budjetilla.

– Löysin pukuni alennusrekistä 40 eurolla ja sormuksen 50 eurolla. Jos nyt järjestäisin häät, ne saattaisivat olla aika erilaiset, Maija nauraa.

Aluksi Maija lyhensi velkojaan vain 50 eurolla kuussa ja summaa kasvatettiin maksukyvyn noustessa. Viidenkympinkin irrottaminen oli välillä tiukassa. Tilannetta ei helpottanut sekään, että perhe kasvoi samojen vuosien sisällä nelihenkiseksi, ja Maija oli pitkään hoitovapaalla.

– Siinä tilanteessa mieheni oli aivan korvaamaton apu, Maija kiittää.

– Hän teki kahta työtä ja minä keikkailin öisin siivoojana ja nukuin sitten päivällä lasten kanssa päiväunia.

Vaikka kaikesta pitikin säästellä, Maija toteaa vuosien olleen hyvää ja onnellista perheaikaa. Enää ei tarvinnut salata laskuja ja hävetä rahatilannetta.

Syntymäpäivälahjaksi helpotus

Kun Maija täytti 30 vuotta, hän sai parhaan mahdollisen syntymäpäivälahjan: kaikki velat oli viimein maksettu ja luottotiedot palasivat.

– Sitä vapauden tunnetta on mahdoton kuvailla! Olin ensimmäistä kertaa elämässäni kokonaan velaton ja valtava taakka poistui harteilta.

Taloudellisen tilanteen lisäksi Maija pisti kuntoon muutakin: hän opiskeli elämänsä ensimmäisen ammatin. Rakennusmaalarin tutkinnon jälkeen opiskeluinto jäi päälle, ja nainen urakoi vielä kaksi tutkintoa lisää. Nyt Maija työskentelee liikunnanohjaajana ja personal trainerina omassa yrityksessään ja auttaa asiakkaitaan ylläpitämään työkykyään ja huolehtimaan henkisestä jaksamisestaan. Rahankäyttöön hän suhtautuu edelleen varovaisesti.

– Lapsille hankin vaatteet viimeisen päälle, mutta en vieläkään raaskisi oikein ostaa itselleni mitään. Ruokakaupassakin tulisi helposti edelleen nuukailtua, vaikka tarvetta ei todellisuudessa enää olekaan. Onneksi mies välillä ostelee minulle kivoja juttuja, Maija toteaa hymyillen.

Maija on kasvattanut omat lapsensa aivan erilaiseen taloudenpitoon kuin itse oppi kotoaan. Hän ei halua lasten oppivan ajattelemaan, että rahaa voi vain käydä nostamassa automaatista, johon sitä mystisesti ilmestyy.

– Olemme opettaneet heille myös, että luotollakin ostetut ostokset tulevat kyllä maksettaviksi. Minusta näihin asioihin voitaisiin paneutua myös koulussa nykyistä enemmän, Maija miettii.

Kaikille niille, jotka pinnistelevät pahassa jamassa, Maija toivoo rohkeutta katsoa totuutta suoraan silmiin. Tiedossa oleva velka on henkisesti paljon helpompaa kestää, kuin jatkuva ahdistus epätietoisena siitä, kuinka paljon velkoja on kertynyt.

– Harva edes tietää, minkälaista apua velkojen maksuun voi saada. Minua helpotti valtavasti esimerkiksi se, että eri velkojien saatavia voitiin yhdistellä ja täsmällisten summien jälkeen voitiin solmia saatavista omat maksusopimukset. Vaikka karhuja olisi miljoona, kannattaa tilanne selvittää rehellisesti ja sopia maksujärjestelyistä.

Ei kaunaa tai katkeruutta

Maija ei ole ainut, joka on joutunut toisen tekemän velan maksajaksi. Vaikka lapsen nimiin tehty velka kuulostaa kohtuuttomalta, näitä velkoja käsitellään lähtökohtaisesti samoin, kuin mitä tahansa muutakin velkaa. Niiden saatavat ajautuvat ulosottoon, jos laskuja ei maksa. Velkoja voi halutessaan tulla asiassa vastaan, mutta mitään pakkoa siihen ei ole.

Lapsi voi aikuistuttuaan hakea vanhemman tekemiin velkoihin ratkaisua oikeudessa, mutta koska kyseessä on läheinen, niin ei välttämättä haluta toimia. Jos veloista ei kohtuullisessa ajassa voi mitenkään selvitä ja elämäntilanne on vakiintunut, voi yksi mahdollisuus velkojen hoitoon olla yksityishenkilön velkajärjestelyn saaminen. Mahdollisuutta siihen voi tiedustella talous- ja velkaneuvonnan kautta.

Vaikka Maija joutui äitinsä vuoksi todella vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, tyttäreltä löytyy vanhempaansa kohtaan ymmärrystä ja lempeä. Hän ei halua olla vihainen tai katkera, vaan keskittyy mieluummin oman perheensä hyvään elämään.

– Äiti oli vähän yli kaksikymppisenä jo kolmen lapsen yksinhuoltaja ja hänellä oli varmasti valtavasti paineita. Hän ei ole paha ihminen eikä toiminut ilkeyttään. Äiti ei vain tiennyt paremmasta. Minulle on kaikista tärkeintä olla onnellinen. Raha ei vaikuta siihen, vaikka toki elämää helpottaakin.

Tili tyhjänä, luottokorttivelka tapissa eikä kaveri maksa velkojaan? Näin selätät 3 yleistä pulmaa

OP sosiaalisessa mediassa