Leskeneläke turvaa hädän hetkellä

Perhe-eläke turvaa sekä lesken että alaikäisen lapsen toimeentuloa. Nykyään yhä useammin myös miehet nostavat leskeneläkettä.

Perhe-eläkkeen tarkoitus on auttaa taloudellisesti tilanteessa, jossa puoliso tai huoltaja menehtyy. Perhe-eläke jaetaan leskeneläkkeeseen ja lapseneläkkeeseen. Eläkettä pitää itse hakea perheenjäsenen menehdyttyä.

Leskeneläke Kelasta

Eläkettä voi saada Kelasta ja työeläkejärjestelmästä. Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos parilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Lisäksi eläkettä varten pitää olla ollut avioliitossa puolison kuollessa ja avioliiton olla solmittu ennen kuin puoliso täytti 65 vuotta.

Leskeneläkettä voi saada myös ilman yhteistä lasta, mutta tällöin muutaman ehdot täytyy täyttyä: leskeneläkkeeseen on oikeus, mikäli avioliitto tai rekisteröity parisuhde on solmittu ennen kuin jäljelle jäänyt on täyttänyt 50 vuotta ja menehtynyt puoliso 65 vuotta, avioliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta, ja jäljelle jäänyt on vähintään 50-vuotias puolison kuollessa tai saanut työeläkelakien tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta. Avoliitto ei riitä, mutta kuolleen avopuolison lapset, jotka asuivat samassa taloudessa voivat saada lapseneläkettä.

Kelan eläkettä voi saada alle 65-vuotias leski. Ensin myönnetään alkueläke, jota maksetaan kuusi kuukautta puolison kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta. Tämän jälkeen voi saada jatkoeläkettä, joka muodostuu kahdesta osasta: perusmäärästä ja tulosidonnaisesta täydennysmäärästä. Mikäli ihminen solmii uuden avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen ennen kun on täyttänyt 50 vuotta, Kela lopettaa jatkoeläkkeen maksamisen.

Leskeneläke työeläkejärjestelmästä

Ehdot leskeneläkkeen saamiseksi ovat työeläkejärjestelmässä samat kuin Kelan eläkkeessä, mutta 65 vuoden ikärajaa ei ole. Leskeneläkkeen määrään vaikuttaa kuolleen puolison ansaitseman eläke. Mikäli puoliso ei ollut kuollessaan vielä eläkkeellä, leskeneläke lasketaan sen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, jonka hän olisi saanut kuolinpäivänään.

Leskeneläke voi olla enimmillään puolet menehtyneen puolison eläkkeestä. Suuruuteen vaikuttavat myös lesken omat tulot ja lasten lukumäärä. Summan voi arvioida Eläketurvakeskuksen laskurilla.

Karkeasti voi arvioida, että mikäli puolisoilla on ollut suurin piirtein saman suuruiset eläkkeet, perhe-eläkettä ei luultavasti saa paljoakaan. Jos taas menehtyneellä on ollut kahdesta kolmeen kertaan isompi eläke kuin puolisolla, jäljelle jäänyt saa leskeneläkettä.

Henkivakuutuksesta turvaa

Mikäli edesmenneellä on ollut yksityinen eläkevakuutus tai henkivakuutus, myös vakuutusyhtiöltä voi saada taloudellista turvaa puolison tai huoltajan kuollessa. Vakuutettu on nimennyt edunsaajan tai edunsaajat, joita hänen kuolemansa turvaa.

Mikäli puoliso taas on kuollut työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa, ihminen voi saada korvausta työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta tai liikennevahingon aiheuttaneen ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Tällöin myös avopuoliso voi olla edunsaajana.

Myös miehet nostavat leskeneläkettä

Vuonna 2017 perhe-eläkettä sai 270 453 suomalaista, heistä lapsia oli 17 400. Perhe-eläke on tyypillisesti ollut pienituloisten naisten tukiosana. Toisaalta, nykyään myös yhä useampi mies saa perhe-eläkettä, mikä kertoo siitä, naiset osallistuvat yhä useammin työelämään ja ovat tasa-arvoisia perheen huoltajia.

Tunnetko työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen?

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen. Vakuutuksen ottaa työnantaja, joka myös maksaa vakuutusmaksun.

Velvollisuus vakuutuksen ottamiseen koskee kaikkia työnantajia, joita sitovassa työehtosopimuksessa tai joiden alalla voimassa olevassa yleisessä valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset.

Juttua varten on haastateltu Eläketurvakeskuksen viestinnän asiantuntija Taina Hedmania.

Lue seuraavaksi:

Hoida nämä käytännön asiat, kun omainen kuolee

OP sosiaalisessa mediassa