Kulutustutkimus saattaa kuulostaa sanana tylsältä, mutta se paljastaa kiehtovan ikkunan suoraan suomalaisen yhteiskunnan ytimeen ja sen muutokseen.

Tilastokeskuksen ensimmäinen kulutustutkimus tehtiin vuonna 1966, jolloin varsinainen kuluttajuus oli Suomessa vielä hyvin uutta ja niukkaa. Viimeisin tutkimus valmistui tasan 50 vuotta myöhemmin vuonna 2016. Puolen vuosisadan aikana moni asia on muuttunut, ja maastamme on kehkeytynyt vauras hyvinvointivaltio.

Noin viiden vuoden välein suoritettava tutkimus kokoaa yhteen kattavaa tietoa ja analyysia suomalaisten kotitalouksien kulutuksesta.

– Se on ainoa lähde, jonka avulla voimme vertailla eri väestöryhmien kulutuksen eroja ja kulutustottumuksissa tapahtuvia muutoksia, summaa tutkimuksesta vastaava Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Parikka.

Asuminen, elintarvikkeet ja liikenne yhä kärjessä

Kulutustutkimus suoritetaan satunnaisotantana esimerkiksi puhelinhaastatteluiden ja tutkimukseen osallistuvien omien muistiinpanojen kautta: seuranta-aikana jokainen kuitti kerätään talteen ja ostokset, joista ei saa kuittia, kirjataan ylös muistikirjaan.

Viimeisimmässä tutkimuksessa otos oli 8 200 kotitaloutta eri puolilta Suomea, ja heidän kulutustaan seurattiin erilaisina ajankohtina kahden vuoden ajan.

– Kulutus näyttää aika erilaiselta esimerkiksi heinäkuussa ja tammikuussa, Parikka toteaa.

Vaikka suomalaisten kulutustottumukset ovat olleet vuosikymmenien saatossa murroksessa, kotitalouksien suurimmat kulutuserät ovat pysyneet samoina. Asuminen, elintarvikkeet ja liikenne lohkaisevat yhä ylivoimaisesti suurimman yhteenlasketun osuuden. Vuonna 1966 se oli kulutuksesta 73 prosenttia, 50 vuotta myöhemmin 68 prosenttia.

– Suurimmat muutokset näiden pääryhmien välillä liittyvät siihen, että ruokaan kulutetaan roimasti entistä vähemmän ja asumiseen taas aiempaa enemmän, Parikka kertoo.

Kokonaisuudessa suuri muutos on se, että kulutamme yhä enemmän palveluita, kokemuksia ja niin kutsuttuja immateriaalisia tuotteita.

Perhetalouksista sinkkutalouksiin

Parikan mukaan merkittävä kulutuksen trendejä taustoittava muutos liittyy kotitalouksien määrään, joka on kuluneen 50 vuoden aikana kaksinkertaistunut 2,7 miljoonaan.

– Samalla väestö on kuitenkin kasvanut vain noin 600 000 henkilöllä eli 11 prosentilla, hän muistuttaa.

Muutos selittyy ennen kaikkea sillä, että yhä useampi suomalainen asuu yksin tai kaksin. Vuonna 2016 yhden hengen talouksia oli jo 1,15 miljoonaa ja 55 prosenttia suomalaisista kuului joko yhden tai kahden hengen kotitalouteen.

Muutoksella on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kotitalouksien määrän kasvu on ruokkinut talouskasvua ja lisännyt muun muassa kodinkoneiden ja kaiken kotiin liittyvän varustelun kysyntää.

– Tosin nyt ollaan ehkä menossa taas erilaisten yhteiskäyttövälineiden suuntaan. Jakamistalouden ja yhteiskäytön kaltaiset ilmiöt tarjoavat suuriakin tehokkuuteen ja ekologisuuteen perustuvia lupauksia. On mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus niillä tulee olemaan.

Teknologinen vallankumos kulminoituu matkapuhelimeen

Kulutustutkimus kertoo myös tarinaa siitä, milloin ja miten nopeasti erilaiset hyödykkeet ovat yleistyneet suomalaisten arjessa.

– Viimeisen 50 vuoden tarkastelujaksossa erottuu selvästi ällistyttävä teknologinen harppaus, Parikka intoilee.

Harppauksen kirkkain tähti on ehdottomasti matkapuhelin, joka on edelleen suomalaisten kotitalouksien nopeiten yleistynyt laite. Jotain muutoksen nopeudesta kertoo se, että vielä 1990-luvun alussa kännykät olivat harvojen saatavilla olevaa luksusteknologiaa mutta jo vuosituhannen vaihteessa ne olivat yleistyneet lähes koko kansan käyttöön. Tosin eläkeläiset ottivat kännykät käyttöön hieman viiveellä.

– Suomi on ollut tässä edelläkävijä. Nykyään on jo melko vaikea kuulua yhteiskuntaan ilman matkapuhelinta.

Pienituloisilla asumisen kustannukset kaksinkertaistuneet

Kulutustutkimusta on erityisen mielenkiintoista tarkastella sosioekonomisesta näkökulmasta.

Parikan mukaan suomalainen kulutus on viimeisten vuosikymmenien aikana säilynyt monessa mielessä hyvin yhteneväisenä – esimerkiksi vaatteisiin ja kodinkoneisiin kulutetaan yhä samankaltainen osuus kokonaiskulutuksesta tulotasosta riippumatta.

Merkittäviä eroja kuitenkin löytyy. Alimmassa tuloviidenneksessä välttämättömyyksiin eli elintarvikkeisiin ja asumiseen käytettävä osuus on pysynyt koko 50 vuoden jakson ajan suunnilleen 60 prosentin tuntumassa, huolimatta elintarvikkeiden osuuden puolittumisesta.

Ylimmässä tuloviidenneksessä tällaisten välttämättömyyksien osuus kokonaiskulutuksesta on laskenut yli kymmenellä prosentilla.

– Erityisen huomionarvoista on se, että siinä missä pienituloisimpien asumiskulujen osuus on miltei kaksinkertaistunut 50 vuoden aikana, suurituloisimpien kohdalla osuus on pysynyt koko ajan varsin samansuuruisena, kattaen noin neljänneksen kokonaiskulutuksesta.

Lisää analyysia kaivataan

Paljon jää myös nykyisen kulutustutkimuksen ulottumattomiin. Esimerkiksi viimeisimmässä tutkimuksessa vastausaste on jäänyt 45,8 prosenttiin.

Parikka sanoo ymmärtävänsä hyvin sitä tosiasiaa, että tutkimukseen osallistuminen vaatii kuittitalletuksineen ja kulutuksen kirjaamisineen osallistujilta melko paljon. Korkeampi otos mahdollistaisi kuitenkin tarkemman ja laaja-alaisemman analyysin Suomen eri alueiden ja väestöryhmien välillä.

– Tällä hetkellä meillä ei esimerkiksi ole kovin uskottavaa tietoa alkoholin suurkulutuksesta, koska emme saa tarpeeksi vastauksia sitä koskeviin kyselyihin.