Kirjailijan leipä on kapea – ahkerakin kirjailija tienaa vain muutaman kuukauden palkan

Kirjojen kirjoittamisella rikastuminen on aika mahdotonta ja tavallisen keskipalkan tienaaminen vaikeaa, ellei ole bestsellereitä kirjoittava kirjailija. Satu Rämö laskee kuitenkin arvon myös sille, että nauttii työstään.

Harva saa kirjalleen kustannussopimuksen. Kun jonkun onnekkaan tarina lopulta päätyy oikeiden kansien väliin, se tietää kirjailijalle kunniaa ja muhkean palkkapussin. Vai tietääkö sittenkään?

Koviin tuloihin yltää vain harva kirjailija. Sen sijaan on relevantimpaa kysyä, voiko kirjoja kirjoittamalla tienata elantonsa.

– Voi tai sitten ei voi. Suomessa se on vaikeaa, koska myyntimäärät ovat niin pieniä, tietää kirjailija ja kirjoittamisen monitoiminainen Satu Rämö.

Jo pelkästään suomalaisen keskipalkka on vaikea raapia kasaan pelkällä kirjan kirjoittamisella.

– Satunnaisesti voi tehdä tosi hyvää tiliä, mutta pitkän aikavälin tienaaminen on eri juttu. Muutama kirjailija pystyy myymään vuodessa useita kymmeniä tuhansia kappaleita, mutta sekin tarkoittaa vain yhden vuoden tienestejä. Seuraava kirja voikin sitten myydä reilusti alle 10 000 kappaletta, ja tulotaso tippuu huomattavasti edellisestä vuodesta.

Poikkeuksiakin tietysti on.

– Ilkka Remeksen kaltainen megastara pystyy keskittymään ihan pelkästään kirjoittamiseen ja juonien rakenteluun. Se on kovaa duunia tehdä joka vuosi bestseller.

Kirjamyynnistä parin kuukauden palkka

Rämö itse on kirjoittanut uransa aikana kymmenen kirjaa, jotka on julkaistu tasaiseen tahtiin kerran vuodessa.

Hänen kirjansa ovat asiaproosaa ja tietokirjoja, joten niiden ympärille on ollut helppo kehittää muitakin tulonlähteitä kuten luentoja, esiintymisiä ja podcasteja. Siltikin hän tienaa kirjoillaan vain noin kolmen, neljän kuukauden palkan vuodessa.

– Pelkästä kirjamyynnistä saan noin kahden kuukauden palkan, vaikka kirja myisikin Suomen mittakaavassa hyvin eli noin 5000 kappaletta. Yritän kuitenkin aina laajentaa tuotetta jollakin tavalla ja keksiä muita tulonlähteitä kirjaan liittyen.

Käytännössä kirjailija nettoaa sopimuksessaan määritellyn osuuden kirjojen arvonlisäverottomasta myynnistä. Osuus on parinkymmenen prosentin luokkaa riippuen sopimuksesta ja myydyn kirjan muodosta. Kirjoja myydään kovakantisina, pokkareina, e-kirjoina ja äänikirjoina.

Kirjailija saa osuutensa myös kirjastolainoista. Yhdestä lainauksesta kirjailijan tilille napsahtava summa on kavunnut vuosien saatossa jo 25 senttiin.

– Kymmenen kirjalainaa on siis enemmän tuloa kuin yksi kovakantinen, Rämö muistuttaa.

Apuraha osana tienestejä

Neljän kuukauden palkkaan Rämö laskee myös apurahat, mutta niiden varaan ei kannata elantoaan laskea. Ne ovat hyvin satunnaisia, ja kirjailijanuran alussa niitä on vaikea saada.

– Nykyisin saan kerran vuodessa jonkin apurahan. Joskus se on 1 500 euroa, joskus 10 000. Joskus voi saada jopa puolen vuoden toimeentulon. Ne ovat mukavia bonuksia, joiden avulla voi hetkittäin keskittyä rauhassa kirjoittamiseen.

Rämö kuvailee, että apurahoja tarjoaa niin moni taho, että olisi melkoinen työ hakea niitä kaikkia.

– Jos on ahkera hakemaan, niin kyllä sieltä aina joku nappaa. Olen hakenut ehkä sataa apurahaa koko urani aikana ja saanut niistä noin 15-20. Hakemusten laatiminen ei kuitenkaan ole aivan helppoa ja siihen kuluu aikaa, jota voi olla vaikea löytää, jos tekee muuta työtä.

Intohimona kirjoittaminen

Rämö itse tekee paljon muutakin kuin kirjoja. Hän asuu Reykjavikissa ja pitää matkailualan yritystä.

Muutoin työn alla on paljon kirjoittamiseen liittyviä projekteja. Rämö tekee yrityksille markkinointiviestintää ja sisällöntuotantoa. Hän editoi käsikirjoituksia muutamalle eri kustantamolle ja kirjoittaa suosittua Salamatkustaja-blogiaan. Kesätyökseen hän vetää islanninhevosvaelluksia kotimaassaan. Hiljattain hän on ollut mukana kehittämässä Tripsteri-nimistä matkailumediaa.

– Työelämäni on aika eläväistä ja teen töitä projekteittain. Työni on myös aika vuodenaikasidonnaista. Teen paljon kaikkea viestintään, kirjoittamiseen ja kouluttamiseen liittyvää, Rämö tiivistää.

Kirjailijaksi Rämön ajoi intohimo kirjoittamiseen.

– Kirjoittamisen prosessi on siisteintä, mitä töissä voi tehdä. Siitä saan selkeästi suurimmat kiksit. Aluksi se on toivotonta ja vaikeaa, mutta kun lopulta huomaakin, että kyllä tästä vielä tulee kirja, saa mahtavat itsensä voittamisen fiilikset. On jännittävää seurata itseään, kun työ valmistuu.

Rämölle kirjoittaminen on rikasta elämää, vaikkei se valtavia rahavirtoja tilille tiedäkään.

– Minulle kirjailijana oleminen on sitä, että voin tehdä juuri niitä töitä, mistä itse tykkään. Kirjoitan aiheista, joista pidän, joten työhöni liittyy myös kiinnostavien aiheiden parissa olemisen ilo. Minulle riittää se, että pystyn kirjoittamaan ja saan siihen päälle vielä sellaisen toimeentulon, ettei tarvitse huolehtia raha-asioista.

Rämö on koulutukseltaan ekonomi ja tiedostaa, että oman alan työt voisivat tuoda hänelle muhkeamman tilipussin.

– Mutta lasken arvon myös sille, että viihdyn tässä työssä niin hyvin, etten haluaisi vaihtaa. Lisäraha tilillä kuukausittain olisi tosi jees, muttei se korvaisi sitä, ettei työ olisi niin kivaa kuin mitä se nyt on.

Tällä hetkellä Rämö työstää ensimmäistä oppikirjaansa, joka liittyy markkinointiviestintään.

– Olisi tosi hienoa kokeilla joskus myös romaania. Tällä hetkellä siihen ei olisi aikaa, mutta ehkä parin vuoden päästä.

Satu Rämö, 38, on ekonomi, yrittäjä ja kirjailija, joka asuu Islannissa jäätikköoppaana toimivan miehensä ja kahden lapsen kanssa. Uusin kirja Islantilainen kodinonni - Perhe-elämää viikinkien malliin ilmestyi helmikuussa 2018. Julkaissut yhteensä kymmenen kirjaa, mm. Unelmahommissa - Tee itsellesi työ siitä mistä pidät, Islantilainen voittaa aina - Elämää hurmaavien harhojen maassa sekä Vuoden mutsi ja Vuoden mutsi 2.

Suomalaiset kirjailijat

Kirjailijat julkaisevat esikoiskirjansa keskimäärin 36-vuotiaana. Keskimääräiset vuositulot, johon lasketaan verolliset tulot ja mahdolliset apurahat, olivat vuonna 2017 noin 11 000 euroa vuodessa. Tiedot selviävät tänä vuonna tehdystä Kirjailijan taloudellinen asema Suomessa –tutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneet olivat Suomen kirjailijaliiton jäseniä.

Ääripäitäkin löytyy ja tutkimus kertookin, että kirjailijoiden tuloerot ovat kasvaneet. Kovapalkkaisimmat kirjailijat vuonna 2017 verotietojen mukaan: Miika Nousiainen (249 065), Tatu ja Patu –kirjat luoneet Aino-Maria Havukainen (229 960) ja Sami Toivonen (228 971) , sekä Leena Lehtolainen (228 800).

OP sosiaalisessa mediassa