Vaikka me suomalaiset maksammekin tunnollisesti ja rehellisesti veroja, on tilanteita, joissa saatamme tietämättämme vahingossa kiertää veroja. Tapaukset liittyvät perintö- ja lahjaveron piiriin kuuluviin tilanteisiin, joissa ei olla selvitetty verovapaan ja verotettavan lahjan eroa.

Jos pariskunnat ovat ostaneet puoliksi asunnon ja lainaa lyhentää vain toinen osapuoli esimerkiksi silloin, kun toinen on äitiyslomalla, voidaanko toisen puolesta maksettu lainanlyhennys tulkita lahjaksi, josta kuuluisi maksaa lahjaveroa?

Ei. Aviopuolisoilla on avioliittolain nojalla velvollisuus elättää toisiaan sekä myös lapsiaan. Asumisen järjestäminen on elatuksen osa. Näiden velvollisuuksien jakautumisessa on keskeistä elatuskyky. Puolisoiden välille ei muodostu lahjaa, kun on kysymys elatusvelvollisuuden täyttämisestä, tavanomaisesta elatuslahjasta tai tavanomaisen parisuhteen aikana syntyvien juoksevien elantokustannusten jakamisesta. Perintö- ja lahjaverolain mukaan toisen elatukseksi annetut lahjat ovat verovapaita, jos lahjansaaja ei voi käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin. Asuntolainojen kohteet, määrät ja lyhennystahdit ovat erilaisia ja erilaisista asunnoista asumisaikana muodostuu erilaisia muita kustannuksia sekä asunnon korjaamistarpeita aiheuttavaa kulumista. Siten pelkästään se, että jonain ajanjaksona yhteisen asunnon lainan tavanomaisista lyhennystä sisältävistä hoitoeristä toinen puolisoista suorittaa suuremman osuuden, ei yleensä muodosta verotettavaa lahjaa.

Millaisessa tilanteessa asuntolainan lyhennys toisen puolesta voidaan tulkita verotettavaksi lahjaksi?

Lahja voi syntyä silloin, jos asuntolainan lyhentämisessä ei perheen kaikki olosuhteet huomioiden ole kyse tavanomaisesta perheen elantomenojen jakamisesta vaan pyrkimyksestä siirtää varoja lahjoitustarkoituksessa toiselle. Lahjaa voi syntyä esimerkiksi sijoitusasuntojen tai muun vastaavan elatuksen ulkopuolisen omaisuuden hankkimisesta ja rahoittamisesta.

Miten paljon toisen puolesta voi maksaa kuluja, lyhentää lainaa tai antaa rahaa ilman, että siitä tulee maksaa veroja?

Perheillä ei ole velvollisuutta pitää kirjanpitoa kaikista menoista eikä tarkastelua tehdä aina jokaisen menoerän osalta erikseen. Aviopuolisoilla on suhteessa toisiinsa ja vanhemmilla suhteessa lapsiinsa lakisääteinen velvollisuus elättämiseen. Näiden velvollisuuksien täyttäminen ei ole verotettava lahja. Lahjavero voi seurata rahan lahjoittamisesta tai muista annetuista lahjoista, jotka eivät täytä perintö- ja lahjaverolain elatuslahjan edellytyksiä.

Voivatko vanhemmat esimerkiksi kerätä lapsilisät säästöön ja lahjoittaa ne lapselle, kun hän täyttää 18 vuotta?

Lapsilisä maksetaan lapsen vanhemmalle tai muulle lapsesta huolehtivalle henkilölle. Kyse ei ole lapsen varoista, vaan tulonsiirrosta vanhemmalle. Lapsilisän taso on sen verran pieni, että pelkästään niiden säännöllinen lahjoittaminen lapselle eli ylitä veroasteikon alarajaa (5 000 euroa) perintö- ja lahjaverolaissa säädetyn kolmen vuoden kumulointijakson aikana. Jos kuitenkin vanhempi tai vanhemmat yhdessä keräävät koko elinajan lapsilisät säästöön ja lahjoittavat ne kerralla, mahdollisine tuottoineen, verotettava lahja syntyy.

Minkä suuruisia lahjoja tai etuja voi vastaanottaa omalta puolisolta tai vanhemmilta verottomana?

Perintö- ja lahjaverolain nojalla ovat kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi annetut lahjat verovapaita silloin, kun lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin. Lahjanantaja voi maksaa esimerkiksi toisen puolesta sähkö- tai kännykkälaskun. Elatuslahjaa ei voi antaa rahana.

Miten lahjoitettavia esineitä verotetaan?

Verottomia ovat lahjana saadut koti-irtaimistoon kuuluvat esineet, joiden arvo on korkeintaan 4 000 euroa. Tällaisia ovat tyypillisesti asunnoissa säilytettävät tavanomaiset esineet, jotka muutossa siirretään uuteen asuntoon eivätkä ne ole osa asuntokauppaa. Ajoneuvoja ei lasketa tavanomaiseksi koti-irtaimistoksi.

Miten usein Verohallinnolle tulee kyselyjä perintö- ja lahjaverotukseen liittyvistä asioista?

Verovelvollisten tietämys perintö- ja lahjaverotukseen liittyvistä asioista vaihtelee. Suuri osa kansalaisista on tietoisia 5 000 euron verovapaan lahjan rajasta ja kolmen vuoden kumulointisäännöksistä. Usein tavanomaiset lahjat ovat joko verovapaita koti-irtaimistolahjoja tai yhteenlasketulta suuruudeltaan 5 000 euron rajan alapuolella. Verohallinnon verkkosivustolla on ohjeita näistä ja muista perintö‍- ja lahjaverotukseen‍ liittyvistä asioista. Jos et löydä suoraa vastausta sivustolta, siellä on myös ohjeet Verohallinnon palvelukanavien käyttöön.

Asiantuntijana Verohallinnon asiantuntuja Kalle Isotalo.

Lue myös:

Tiesitkö, että voit tukea lähimmäisesi toimeentuloa verovapaasti? Elatuslahjana voi maksaa esimerkiksi aikuisen lapsen vuokran‍

Lapselle auto ja talo halvalla – mistä kuuluu maksaa lahjaveroa?‍