Kaverukset Anna Turunen ja Heikki Wikström ovat starttaamassa syyslukukautta Helsingin yliopistolla. Anna valmistui filosofian maisteriksi jo muutama vuosi sitten suomen kieli pääaineenaan, ja hän on tehnyt aineopettajan töitä parisen vuotta. Nyt hän aikoo jatkaa opintojaan luokanopettajaksi. Heikki puolestaan aloitti luokanopettajan opinnot vuonna 2012, mutta hän on tässä välissä valmistunut jo toiseenkin ammattiin, muusikoksi.

Kokemusta opiskelijaelämästä siis ainakin löytyy. Kuinka Anna ja Heikki ovat rahoittaneet opintonsa, jotta elämä ei menisi vain makaronin syömiseksi? No, ei ainakaan pelkällä opintorahalla ja asumistuella, kuuluu vastaus.

– Joillakin paikkakunnilla jo pelkästään vuokrataso on sen verran korkea, että opintoraha ja asumistuki saattavat mennä kokonaan vuokran maksuun. Lisätuloja tarvitaan, komppaa OP Etelä-Karjalassa myyntijohtajana toimiva Niina Viljakainen.

Töissä käyminen on ollut sekä Heikille että Annalle pääasiallinen keino hankkia joustovaraa opiskelubudjettiin. Molemmat ovat tehneet niin oman alan töitä, kuten opettajan sijaisuuksia, kuin kaikenlaisia muitakin hommia.

Ruokaa vai osakesijoituksia?

Opiskelijan saamiin Kelan tukiin tehtiin vuonna 2017 useita muutoksia‍, ja esimerkiksi opintolainan valtiontakauksen määriä korotettiin. Tänä vuonna Annakin aikoo täydentää kassaansa opintolainalla. Miksi näin?

– En voi enää saada asumistukea, sillä puolisoni on jo valmistunut ja käy töissä. Lisäksi opintorahaa pienennettiin jo pari vuotta sitten. Eipä siinä paljoa tukea siis saa. Ajattelin kyllä tehdä osa-aikaisia töitäkin. Opintolainarahat aion käyttää ihan elämiseen.

Niina Viljakaisen näppituntuman mukaan opintolainaa käytetään yleisimmin vuokran maksuun, oppimateriaalien hankintaan, vaatteisiin, harrastuksiin ja ylipäänsä elämisen kustantamiseen.

– Toki jotkut opiskelijat saattavat nostaa opintolainaa rahoittaakseen sillä ulkomaanmatkan. Jotkut opiskelijat käyttävät opintolainaa sijoitustarkoitukseenkin, kuten osakesijoittamiseen.

Heikki puolestaan ei ole koskaan ottanut opintolainaa.

– Olen pitänyt opintolainaa aina viimeisenä vaihtoehtona. Olen käynyt mieluummin vähän enemmän töissä. En oikeastaan tiedä miksi näin. Ehkä en halua valmistuttuani alkaa heti maksaa velkaa pois, kun siinä voi olla muitakin menoja maksettavana, kuten asuntolaina.

Opintolaina ei enää mikään peikko

Annan ja Heikin kaveripiirissä opintolainan ottaminen jakaa mielipiteet.

– Moni sanoo, että on tyhmää olla ottamatta opintolainaa, kun se on niin halpaa. Jos lainan osaa käyttää järkevästi, siitä on paljon hyötyä. Kauppista käyvien kavereiden mukaan kauppiksesta ei pitäisi päästä ulos, jos ei ole tajunnut ottaa opintolainaa. Meillä humanisteilla se voi olla vähän eri, Anna naurahtaa.

– Sitten taas toisaalta osa ajattelee, että on tyhmää ottaa lainaa, jos selviää muutenkin. Tosin olen huomannut, että vuosien mittaan suhtautuminen opintolainaa kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi, pohtii Heikki.

Myös OP Etelä-Karjalassa on pistetty merkille sama.

– Opintolainaan ja sen ottamiseen suhtaudutaan nykyään paljon avoimemmin kuin ennen. Kohonneet elinkustannukset ja vuokrataso oikeastaan pakottavat monen opiskelijan ottamaan opintolainaa, sillä harvalle opiskelemaan lähtevälle on ehtinyt kertyä säästöjä ennen opiskelujen aloittamista. Opintolainaa ei pidetä enää nykyään paheena vaan nuoret ovat ymmärtäneet sen monet hyödyt ja myös keskustelevat siitä ikätovereidensa kanssa entistä enemmän, toteaa Niina Viljakainen.

Edullinen laina, joustava takaisinmaksu

Monen opiskelijan vanhemmilla saattaa yhä olla traumoja kovien korkojen 80-luvulta, ja he voivat suhtautua opintolainaan ja sen takaisinmaksuun kielteisesti. Näitä asenteita on syytä päivittää.

– Opintolaina on hyvin edullista lainaa, jos sitä verrataan yleisesti pankkilainojen, saati sitten pikavippien hintoihin, toteaa Niina Viljakainen.

Opintolainan takaisinmaksu alkaa vasta noin kahden vuoden kuluttua opintojen päättymisestä.

– Pian valmistumisensa jälkeen työllistyvät opiskelijat haluavat usein aloittaa opintolainan takaisinmaksun saman tien, ja tämä on totta kai mahdollista. Joskus voi kuitenkin käydä niin, ettei tuon kahden vuoden jälkeen ole vielä työllistynyt. Tällöin tietysti joustamme lainan takaisinmaksussa ja keskustelemme asiakkaan kanssa hänen tilanteestaan.

Mukava bonus on myös se, että valtio osallistuu nykyään opintolainan takaisinmaksuun. Jos tutkinnon suorittaa määräajassa, voi saada opintolainahyvityksen. Se tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainasta. Opintolainahyvitys‍ on 40 % siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa.

Miten opintolainaa haetaan?

  • Opiskelija hakee ensin opintotukea Kelasta. Kun Kela myöntää opintotuen, se sisältää automaattisesti myös lainatakauksen. Opintotuen hakemisesta on lisätietoja Kelan verkkosivuilla‍.
  • Opintotukipäätöksen saamisen jälkeen tehdään lainahakemus pankkiin. Lainahakemuksen voi tehdä verkkopalvelussa. Verkossa haetun opintolainan saa käyttöön käymättä pankissa, jos hakijalla on osuuspankin verkkopalvelusopimus. Ellei verkkopalvelusopimusta ole, hakemuksen voi tehdä verkossa valitsemalla hakemuslinkin Opintolainahakemus, ei verkkotunnuksia. Tällöin pitää käydä pankissa allekirjoittamassa laina-asiakirjat, minkä jälkeen lainan saa käyttöönsä.
  • Opintolaina kerryttää Osuuspankin omistaja-asiakkaille myös rahanarvoisia OP-bonuksia, joita voi hyödyntää esimerkiksi pankki- tai vakuutusmaksuihin. Opintolainan myöntää osuuspankki.

Hae opintolainaa.‍

Omistaja-asiakkaana saat opintolainan ilman toimitusmaksua, kun teet lainahakemuksen op.fi-palvelussa. Lisäksi saat pankkipalveluistasi alennusta sekä OP-bonuksia, joita voi hyödyntää esimerkiksi pankki- tai vakuutusmaksuihin. Opintolainan myöntää osuuspankki.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös Pivo:

Tutustu Pivon digitaaliseen opiskelijakorttiin ja opiskelijaetuihin‍. Pivoa ja Pivon opiskelijakorttia voivat käyttää kaikkien pankkien asiakkaat. Ja ihan ilmaiseksi, kunhan olet opiskelijajärjestösi jäsen!

​