Kiinteistönvälittäjien keskusliiton toteutuneiden myyntihintojen perusteella omakotitalojen kalleimmat neliöt ovat uusissa omakotitaloissa, mutta näin ei aina ole. Pääkaupunkiseudulla ostajat maksoivat viime vuonna 1930-luvulla ja 1950-luvulla rakennetuista omakotitaloista parempaa neliöhintaa kuin 1970-luvun omakotitaloista, joiden keskimääräinen neliöhinta oli markkinoiden halvin. Miksi pääkaupunkiseudulla tilanne on tällainen, OP Kodin kiinteistövälitysjohtaja Max Meder?

– Tässä lienee kyse nimenomaan talojen sijainnista ja myös muotivirtauksista. Erityisesti 1950-luvun talot olivat muodissa 1990-luvulla. 1950-luvun talojen remontointi on myös ollut melko edullista verrattuna esimerkiksi hirrestä rakennettuihin 1920-luvun taloihin. Hirsitalon korjaaminen on kallista. Omakotitalon ostajille myös talon koko on tärkeä, ja 1950-luvun taloissa on usealle riittävästi neliöitä, Meder sanoo.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on selkeämmin niin, että vanhat talot ovat uusia halvempia.

Vanha talo voi olla ikäistään paremmassa kunnossa

Talon ikä vaikuttaa ostajien kiinnostukseen monella tavalla. Eri-ikäiset omakotitalot on rakennettu erilaisista materiaaleista, ja niiden pohjaratkaisut ja ulkonäkö ovat aikakauden muodin mukaisia. Siinä missä vanhan talon kohdalla on syytä varautua kodin säännölliseen remontointiin, uuden talon kohdalla remonttibudjettia ei välttämättä tarvita. Tämä näkyy suoraan ostajien arvostuksessa. Viime vuonna 2010-luvun omakotitalosta maksettiin keskimäärin kaksinkertainen neliöhinta 1970-luvun taloon verrattuna. Onko näin suuri hintaero todella perusteltu?

– Periaatteessa kyllä, mutta omakotitaloihin pitää suhtautua yksilöinä. 2010-luvun taloissa rakennustekniikka on uutta, 1970-luvun taloissa sitä voi joutua uusimaan paljonkin. Rakennusten teknistä käyttöikää voi venyttää, mutta jos remontit on jätetty pitkään tekemättä, kasvaa ostajan remontointikustannus ja samalla riskit talon vaurioitumisesta pahenevat. Esimerkiksi vesiputkien käyttöiän mentyä vesivahingon vaara kasvaa, mutta katon ja seinien ”käyttöikää” pystyy hyvällä huolenpidolla pidentämään, Meder sanoo.

Hän ei usko, että ostajat etsisivät nimenomaan tietynikäistä taloa. Hintaero eri ikäisten talojen välillä johtuu monista eri tekijöistä, kuten talon kunnostushistoriasta. Säännöllisesti remontoitu talo voi olla vanhanakin kiinnostava.

– Kyse on enemmän yleisestä houkuttelevuudesta eli siitä, että talo on hyvässä kunnossa, isolla tontilla ja kaupunkikeskustan tuntumassa. Joskus kaupassa ei edes ole kyse talosta. Joskus ostaja purkaa koko talon, lohkoo tontin pienemmiksi tonteiksi ja rakentaa niille kokonaan uudet talot. Onneksi ostajia on erilaisia. Se mikä toiselle ostajalle on este, on toiselle mahdollisuus, Meder sanoo.

Hän kehottaa talon ostajia iän sijasta perehtymään nimenomaan kohteen todelliseen kuntoon.

– Osa vanhoista taloista on erinomaisessa kunnossa. Talon kunto kannattaa ennen ostopäätöksen tekemistä kartoittaa ammattilaisella. Talon ostaminen on aina iso taloudellinen päätös, johon on syytä valmistautua huolella.

Nykyostaja etsii vaivatonta asumista

Omakotitalokauppa käy koko ajan hitaammin. Kasvukeskuksissa kaupat voidaan tehdä viikoissa, mutta haja-asutusalueilla talon myyntiin voi kulua kuukausia, jopa vuosia. Meder näkee merkkejä siitä, että suomalaiseksi mielletty haave omasta tuvasta on jopa murtumassa.

– Meneillään on mielestäni rakenteellinen muutos. Maalta muutetaan kasvukeskuksiin, eivätkä ostajat enää samalla tavalla halua omaa taloa kuin ennen. Talon omistajan on varauduttava tekemään asioita myös itse, ja voi sanoa, että kerros- tai rivitalossa asuminen on tavallaan vaivattomampaa.

Oman talon markkina-arvoa voi rvioida OP Koti-sivuston kiinteistöjen hintalaskurissa‍, jonka tiedot on poimittu Kiinteistönvälittäjien keskusliiton toteutuneista myyntihinnoista. Talojen hinnan lisäksi sivustolla voi arvioida myös asunto-osakeyhtiössä sijaitsevan asunnon arvioitua markkinahintaa.

Lue myös:

Mielessä omakotitalon osto – huomioi nämä asiat‍