Parempi laiha sopu kuin lihava riita, muistuttaa vanha kansanviisaus.

Se pätee myös perinnönjakoon, sillä pitkittyessään kuolinpesiin liittyvät erimielisyydet tuppaavat usein vain mutkistumaan. Jos perintöriitojen ratkomiseen tarvitaan esimerkiksi käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja, kuluu urakkaan aina myös ylimääräisiä euroja.

– Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla tai jos jaosta ei päästä yksimielisyyteen, kuka tahansa kuolinpesän osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Kuolinpesän jakaminen tai jakamatta jättäminen tulisi kuitenkin aina perustua tarkoin harkittuun päätökseen. Minkäänlaista velvollisuutta kuolinpesän jakamiseen ei lainsäädäntöön sisälly, kertoo OP:n lakimies Marju Lamminen.

Perinnönjako voi koskea kaikkea jäämistöön kuuluvaa omaisuutta tai kuolinpesä voidaan jakaa vain osittain. Joskus pesän koko omaisuus, esimerkiksi asunto, voidaan myös realisoida, jolloin jaettavaksi jäävät vain myyntitulot.

Luovutusvoitto on kuolinpesän tuloa

Kun pohditaan perinnönjaon kannattavuutta, on hyvä huomioida, kenelle kuolinpesän mahdolliset tulot halutaan ohjata. Jakamattomaan kuolinpesään kuuluvan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on kuolinpesän tuloa.

Jos kokonaan tai osittain jaetun kuolinpesän osakas myy kuolinpesästä saamaansa omaisuutta, mahdollisesta luovutusvoitosta verotetaan osakasta.

-Mikäli jakamaton kuolinpesä myy kuolinpesälle kuuluvan asunnon, mahdollinen luovutusvoitto verotetaan kuolinpesän tulona. Mikäli asunto myydään vasta kuolinpesän jaon jälkeen, kuolinpesän osakkaat myyvät omaisuuden tällöin yksityisinä henkilöinä. Silloin mahdollisesta luovutusvoitosta verotetaan jokaista osakasta, Lamminen muistuttaa.

Perunkirjoituksen jälkeen jakamatta jätettävien kuolinpesien taustalta voi löytyä selkeitä järkiperusteita. Joskus lopullista perinnönjakoa siirretään käytännön syistä suosiolla eteenpäin, kunnes molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Tämä on yleistä, jos vanhemmilla on ollut keskinäinen hallintaoikeustestamentti ja kuolinpesän omaisuus jää toisen puolison kuoltua lesken hallintaan.

Kiinteistö- ja sijoitusomaisuuksissa asiantuntija avuksi

Kun suunnittelet kuolinpesän jakamista, käytä harkintaa ja käänny tarvittaessa asiantuntijan puoleen. Se on tärkeää etenkin silloin, jos pesän omaisuuteen kuuluu pankkitalletusten ohella vaikkapa maa- ja metsätila tai sijoitusvarallisuutta. Näin perinnönjako tulee tehtyä sujuvasti veroseuraamukset huomioiden.

-Vielä tärkeämpää asiantuntijan apu on silloin, kun perillisillä ei ole esimerkiksi metsätilan omistamisesta riittävästi tietoa. Hoitamattomana metsäpalsta menettää arvoaan ja sama koskee tietysti kiinteistöjä. Valtaosan vuodesta tyhjillään oleva vanha kotitalo voi muuttua nopeasti rasitteeksi, Lamminen muistuttaa.

Metsätilojen osalta saattaa olla verotuksellisesti ja tilan toimimisen kannalta parempi vaihtoehto purkaa kuolinpesä yhtymäksi ja harjoittaa metsätaloutta yhtymänä. Mieti samassa yhteydessä, onko kaikilla kuolinpesän osakkailla aitoa kiinnostusta metsän omistamiseen vai onko järkevää keskittää metsän omistaminen yhdelle osakkaalle tai myydä metsä ulkopuoliselle.

Älä lykkää kuolinpesän jakoa perintöverojen vuoksi. Kuolinpesän varallisuustiedot menevät perukirjan mukana verottajalle, joka perintöverotuksen toimitettuaan määrää perintöverot lähtökohtaisesti perinnönsaajien maksettavaksi – riippumatta siitä, milloin perinnönjako suoritetaan.

Älä panttaa seuraaville polville

Mikäli osakkaat eivät pääse sopuun kuolinpesän omaisuuden jakamisesta omana elinaikanaan, pesä siirtyy jakamattomana heidän perillisilleen. Kuolinpesä voi siis säilyä jakamattomana sukupolvesta toiseen.

Vaihtoehto voi tuntua keskenään riitaantuneen sisarusparven näkökulmasta houkuttavalta, mutta usein se siirtää ongelmia vain eteenpäin.

-Pesänjako todennäköisesti vaikeutuu ja monimutkaistuu kun osakkaiden määrä kasvaa entisestään lasten ja lastenlasten myötä. Myös osakkaiden perintöosuudet kutistuvat, kun jakajia on useampia, Lamminen opastaa.

Huomioi nämä:

• Kuolinpesän jakaminen ilman pesänjakajaa vaatii aina kaikkien perillisten yksimielisen suostumuksen.

• Perintövero tulee maksettavaksi, vaikka kuolinpesä jäisikin jakamatta.

• Kuolinpesän jakaminen tai jakamatta jättäminen tulee aina perustua tarkoin harkittuun päätökseen. Pitkittyessään pesänjako monesti mutkistuu. Samalla voivat myös kustannukset kasvaa.