Ihmisten auttaminen on parasta terapiaa – Karjaalla jaetaan hävikkiruokaa ilmaiseksi

Iso osa karjaalaisen Sole Garghentino-Nygårdin vapaa-ajasta kuluu ruokahävikin vähentämiseen. Ihmisten ja maapallon auttaminen motivoi toimimaan silloinkin, kun itseä väsyttää tai ulkona on myrsky.

Helmikuisena lauantaina Tuuli-myrsky riepottelee osaa Suomea. Hävikkiruokapiste Karjaa jakaa ruokaa myös sinä kyseisenä iltana, vaikka eri tavalla kuin yleensä. Sole Garghentino-Nygård, 28, jakaa päivän ruokalistan Karjaan Hävikkiruokapisteen Facebook-sivuilla. Samalla hän tiedottaa, että koska ulkona on niin kurja sää, hän hakee ruoat ja poikkeuksellisesti kuljettaa ne halukkaiden kotiin illan aikana.

Sole Garghentino-Nygårdin määrätietoisuus ja motivaatio kumpuavat halusta tehdä asioita ilmaston ja yhteisöllisyyden hyväksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Garghentino-Nygård on koulutukseltaan rikosseuraamusalan sosionomi, ja on tehnyt töitä muun muassa päihdehuollossa ja lastensuojelussa.

– Auttaminen on minun juttuni, vaikka se voi kuulostaa kliseiseltä. Auttamalla muita autan myös itseäni. Olen töideni kautta päässyt näkemään niin paljon, että minulla on palava tarve tehdä ihmisten eteen konkreettisia asioita. Ruokahävikkiä vähentämällä teen jotain konkreettista myös tyttäreni tulevaisuuden eteen. Hän tulee olemaan minusta ylpeä, mikä antaa voimaa.

Suurin osa ruokahävikistä syntyy kodeissa

30 prosenttia maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy hävikiksi. Vaikka suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, myös ravintolaruokaa menee roskiin. Garghentino-Nygård tykkää käydä syömässä ulkona paikallisissa ravintoloissa.

– Aloin kiinnittää huomiota hävikin määrään, jota näki ihmisten lautasilla. Pohdin, että keittiön puolellakin luultavasti jää ylimääräistä ruokaa, joka päätyy roskiin.

Jotta päästään myrskyiseen helmikuiseen lauantaihin, sai Garghentino-Nygård tehdä valmisteluja toiminnan aloittamiseksi. Aluksi hän päätti kokeilla kepillä jäätä, saisiko idealleen rahallista tukea ja haki 2019 keväällä apurahaa Raaseporin kaupungilta.

– Olin jo unohtanut koko hakemuksen, kun kesällä sain sähköpostia, että minulle oli myönnetty pieni avustus. Se valoi uskoa, että ideani on hyvä.

Vaikka Garghentino-Nygård tiedosti, että hävikkiruokapisteen perustaminen saattaisi viedä tolkuttomasti rahaa ja aikaa, hän päätti kokeilla, voisiko onnistua. Kun kunnan terveystarkastajilta tuli vihreää valoa ja Garghentino-Nygård sai elintarvikeviraston hyväksynnän, tuntui se mahtavalta.

– Ravintolat innostuivat tulemaan mukaan, vaikka ensin pelkäsin, että kun pyytää jotain ilmaiseksi, ei sitä ehkä katsota hyvällä. Ravintoloilta saatu palaute on kuitenkin ollut positiivista, eikä toiminta vie paljoa heidän aikaansa.

Garghentino-Nygård on hankkinut tukusta ekologisia kertakäyttöpakkauksia, jotka hän toimittaa ravintoloille, joiden ei tarvitse käyttää omia rasioitaan. Karjaalaiset saavat tiedon jaettavista annoksista sosiaalisen median kautta. Iäkkäimmille, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa, Garghentino-Nygård laittaa tekstiviestin. Ihmiset hakevat hävikkiruokapisteeltä take away -annoksen mukaansa. Jaettava ruoka on laadukasta ravintolaruokaa. Kaikki ruoka, mikä jakelupisteelle tulee, myös menee.

Ikääntyneiden ystävänpäiväillallinen

Päivisin Garghentino-Nygård työskentelee hävikkiruokapisteen vieressä sijaitsevassa urheiluliikkeessä. Vapaaehtoistoiminta vaatii häneltä itseltään, puolisolta ja 1,5-vuotiaalta tyttäreltä sumplimista ja arjen aikatauluttamista. Läheiset auttavat ja lapsi on toisinaan mukana hakemassa ja jakamassa ruokaa.

– Totta kai on päiviä, kun väsyttää ja mietin, että olen haukannut liian ison palan. Kuitenkin ruoanjakohetkellä tulee aina niin hyvä fiilis, että lakkaan murehtimasta. Tämä on itselleni kuin terapiakeino, joka tuo energiaa enemmän kuin vie.

Toiveissa on, että toimintaa voisi tulevaisuudessa kehittää ja laajentaa palkkaamalla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän tai syrjäytymisvaarassa olevan nuoren. Toiminta on jo laajentunut ruoanjakamisesta ikääntyneiden illalliskutsuihin, jotka järjestettiin ystävänpäivänä vapaaehtoisvoimin. Toiveissa on, että vastaavia tilaisuuksia voidaan järjestää säännöllisin väliajoin.

– Ravintolat, yritykset ja yksityishenkilöt olivat mukana järjestämässä juhlia ilmaiseksi vain puhtaasta auttamisen halusta. Juhlien järjestäminen oli yksi unelmistani, ja niiden toteutuminen tuntuu vieläkin mielettömän hienolta.

OP sosiaalisessa mediassa