Hävikkiruoan vähentäminen kannattaa monesta syystä: näillä vinkeillä säästät sekä luontoa että rahaa

Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Tarkemmalla suunnittelulla jokainen voi vaikuttaa siihen, että mahdollisimman vähän ruokaa päätyy jätteeksi.

Oletko koskaan miettinyt, millaisen määrän ruokaa heität roskiin vuoden aikana?

Arvioiden perusteella maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa.

– Helposti syytetään kauppoja siitä, että ne hukkaavat ruokaa. Kotitaloudet kuitenkin tuottavat hävikkiä lähes kaksinkertaisen määrän, toteaa Maa- ja kotitalousnaisten järjestöpäällikkö Helena Velin.

Suomessa kotitaloudet tuottavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan ruokahävikkiä vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa. Se tarkoittaa 20–25 kiloa syömäkelpoista ruokaa jokaista henkilöä kohden.

Ruokahävikki on myös ilmastokysymys. Ruoka kuormittaa luontoa ensin tuotantoketjussa, sitten jätteenä.

– Ruokaan kuluu paljon tuotantopanoksia ja resursseja, jotka menevät täysin hukkaan, jos tuote päätyy roskiin. Hävikin vähentäminen on konkreettinen juttu, jonka jokainen voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, Velin sanoo.

Hävikin torjuminen tarkoittaa myös selviä säästöjä: Luken arvioiden mukaan suomalaiset heittävät vuodessa ruokaa pois 500 miljoonan euron verran. Keskimäärin hävikki maksaa siis jokaiselle suomalaiselle 125 euroa vuodessa.

– Jos on nelihenkinen perhe, siinä menee jo lähes 500 euroa vuodessa, joka on pois muusta käytöstä.

Ennakoi ja suunnittele jo ennen kauppaan menoa

Hävikin vähentäminen alkaa ruokaostoksilla. Tärkeintä on Velinin mukaan suunnitelmallisuus.

– Voi vaikka pitää listaa siitä, mitä ruoka-aineita kotona jo on, ettei osta ainakaan turhaan lisää. Myös perinteinen ostoslista auttaa valitsemaan vain niitä tuotteita, joita oikeasti tarvitsee.

Monet ostavat mielellään ruokaa varastoon ”pahan päivän varalle”. Helposti käy niin, että tuotteet unohtuvat kaapin perälle ja vanhentuvat. Esimerkiksi Luken tekemissä tutkimuksissa suomalaisilta kaatopaikoilta on Velinin mukaan löytynyt täysinäisiä ruokapakkauksia, jotka ovat luultavasti pilaantuneet jo ennen niiden avaamista.

– Kannattaa miettiä ostettava ruoka oman kotitalouden koon mukaan. Isompi pakkaus ei ole yksinasuvalle järkevä vaihtoehto, jos se pilaantuu nopeasti avaamisen jälkeen.

Säilytä oikein ja muista pakastin

Kotona ruokahävikkiin vaikuttaa muun muassa elintarvikkeiden säilytys. Jokaisen kannattaa mitata oman jääkaapin eri hyllyjen lämpötila ja säilyttää helpoimmin pilaantuvat tuotteet, kuten kalat ja lihat, kylmimmässä osassa.

– Hyvä on muistaa myös se, että monet hedelmät ja kasvikset vapauttavat etyleenia, joka nopeuttaa muiden hedelmien pilaantumista. Ne kannattaa siis säilyttää muovipusseissa.

Yksi Velinin vinkki on siirtää jääkaapin etuosaan tuotteet ja ruoat, jotka pitäisi muistaa syödä pian. Niin ne tarttuvat helpommin käteen.

– Myös pakastinta kannattaa ehdottomasti hyödyntää mutta samalla pitää mielessä, ettei se ole mikään ruokien hautausmaa. Ruoka ei säily pakastimessakaan ikuisesti, ja sen sisältöä pitää muistaa kierrättää.

Käytä omaa nenää

Parasta ennen -päiväys ei tarkoita, että elintarvike olisi automaattisesti pilalla sen jälkeen. Velin neuvoo luottamaan omiin aisteihinsa ruoan kunnon arvioinnissa.

– Esimerkiksi maitotuotteet ja erityisesti hapanmaitotuotteet säilyvät usein päiväystä pidempään, jos niiden kylmäketju ei ole katkennut eli tuotteet on saatu nopeasti jääkaappiin.

Viimeinen käyttöpäivä -merkintä koskee helposti pilaantuvia ruokia, kuten liha- tai kalatuotteita.

– Niiden suhteen pitää osata ennakoida ja syödä ruoka viimeistään viimeisenä käyttöpäivänä.

Tähteet vaativat kekseliäisyyttä

Miten laittaa ruokaa niin, että mahdollisimman vähän siitä päätyy jätteeksi? Tässäkin asiassa Velin kehottaa tarkastelemaan omia kaappejaan mahdollisimman tarkasti ennen kokkailun aloittamista.

– Voi vaikka pitää päiviä, jolloin pyrkii käyttämään vain ruoka-aineita, joita kaapista jo löytyy. Se on myös hyvä tapa tyhjentää ruokavarastoja.

Myös oikea annoskoko on tärkeä. Siihen voi vaikuttaa jo ruoanlaittovaiheessa tekemällä esimerkiksi hieman totuttua pienempiä liha- tai kasvispullia. Silloin jokainen voi mitoittaa ottamansa ruoan tarkemmin oman jaksamisensa mukaan.

Tähteeksi jäävän ruoan voi hyödyntää monella tavalla, esimerkiksi seuraavan päivän työlounaana tai uudessa reseptissä.

– Esimerkiksi erilaiset pizzat, keitot ja pataruoat ovat omiaan tähteiden käyttämiseen. Kyse on usein siitä, että jaksaa hetken miettiä ja ideoita, mitä ruoasta voisi tehdä.

Myös jo parhaat päivänsä nähneet hedelmät ja kasvikset ovat usein kelpo materiaalia ruoanlaittoon ja leipomiseen. Pilkullinen banaani on parhaimmillaan makeuttamaan marjapirtelön.

OP sosiaalisessa mediassa