Gråstenin perhe tuottaa sähköä ja ruokaa omaan käyttöönsä – ekologisuus voi olla harrastus ja elämäntapa

Aurinkopaneeleilla voi säästää selvää rahaa, ja ympäristö kiittää varmasti. Yhdellä keinolla myös kattoremontin lasku on tuhansia euroja pienempi.

Gråstenin perhe haluaa elää ”omaekologisesti” maalaistilallaan Pieksämäen Vilhulassa. Syy siihen on yksinkertainen.

– Haluan jättää maapallon tuleville sukupolville elinkelpoiseksi, Susanna Gråsten toteaa.

Nelihenkisellä perheellä on tilallaan kasvimaa, josta ruokapöytään kannetaan ainakin perunaa, maa-artisokkaa ja omia yrttejä. Lisäksi heillä on marjapensaita ja omenapuita, joiden antimista riittää omiin tarpeisiin. Lähimetsästä poimitaan sieniä ja marjoja.

Hannu Gråsten kertoo, että perhe suosii lähi- ja luomuruokaa aina kun se on mahdollista. Susanna Gråstenin mielestä kyse on valinnoista, joita ei tehdä taloudellisin päätöksin: lähi- ja luomutuotteet maksavat usein muita tuotteita enemmän.

Ekologiset valinnat kuitenkin tyydyttävät.

– Siitä tulee hyvä mieli, että yrittää olla kuluttamatta luontoa, Hannu Gråsten kiteyttää.

Gråstenin pariskunta työskentelee sosiaali- ja terveysalalla. Ekologisuus on heille harrastus ja elämäntapa.

Pienillä arkisilla teoilla Gråstenit rakentavat elämäänsä kestävän kehityksen ehdoilla. He suosivat esimerkiksi kotimaan matkailua kaukomaiden sijaan. Perheen vanhemmat tai 7- ja 9-vuotiaat lapset eivät edes kaipaa ulkomaille. Gråstenit liikkuvat ja käyvät retkillä pyörillä mieluummin kuin autolla.

Eläimet vaativat hoivaa ja huolenpitoa vuoden ympäri

Kasvimaan lisäksi Gråsteneillä on kotieläimiä. Heidän pihapiirissään juoksentelee kissa, neljä kanaa, kukko, kolme ankkaa, kolme hevosta ja lasten lemmikkeinä kaksi kääpiökania.

Oma tila ja eläimet työllistävät paljon, joten vapaa-ajalla ei ole vaikea keksiä tekemistä.

– Luppoaikaa ei paljon ole, mutta se maksaa itsensä myöhemmin takaisin, Hannu Gråsten sanoo.

Susanna Gråsten kokee, ettei ole luopunut mistään ekologisen elämäntavan vuoksi. Pienen hiljaisuuden jälkeen hän kuitenkin tarkentaa:

– Yöunista joudun välillä luopumaan, jos eläimet sattuvat sairastamaan. Hevonenhan sairastaa aina öisin ja juhlapyhinä, Gråsten nauraa.

Sekä Hannu että Susanna Gråsten kertovat olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä. He eivät pidä omia valintojaan ihmeellisinä, vaan ihan tavallisena arkena.

Hannu Gråsten on pienviljelijän poika, joten hänelle lähituotettu ruoka on aina ollut tuttua. Kaupungista kotoisin oleva Susanna Gråsten on viihtynyt lapsesta saakka luonnossa, ja tällä hetkellä hän opiskelee töiden ohella eräoppaaksi.

Aurinkopaneelit ovat sijoitus tulevaisuuteen

Keväällä Gråstenin perhe asetti talonsa katolle aurinkopaneelit. Tarkoituksena oli tuottaa ainakin osa kulutettavasta sähköstä itse, uusiutuvalla aurinkoenergialla. Paneeleita on katolla kymmenen, ja Hannu Gråsten arvioi, että niillä pystytään tuottamaan noin kolmasosa perheen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.

Paneelit ja niiden asentaminen maksoivat noin 8 000 euroa. Gråstenien tuottaman aurinkoenergiasähkön tarkoitus on säästää ympäristöä – ei lompakkoa.

– Tämä oli ensisijaisesti ekologinen ja pitkäaikainen ratkaisu. Noin kymmenessä vuodessa sen pitäisi maksaa itsensä takaisin, Hannu Gråsten arvioi.

Pitkällä aikavälillä aurinkopaneeleista voi hyötyä myös taloudellisesti. Gråstenin mukaan kerran asennetut paneelit säilyvät jopa 30 vuotta, eikä niitä tarvitse välttämättä edes huoltaa.

Jokainen voi tehdä ekologisia valintoja

Susanna Gråstenin mukaan ekologinen elämäntyyli vaatii vain vähän suunnittelua ja hyviä verkostoja, jotta voi esimerkiksi saada eläimille hoitajan tarvittaessa. Eläinten hoitaminen vaatii kärsivällisyyttä ja tietoa, mutta vaikeaa se ei ole.

– Jos olet kiinnostunut ekologisesta elämäntavasta, juttele ihmisten kanssa ja kysy neuvoa, Susanna Gråsten kehottaa.

Hannu ja Susanna Gråsten myös neuvovat korjaamaan, rakentamaan ja tekemään itse niin paljon kuin mahdollista. Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena.

– Korjaaminen on yksi keskeinen taito. Mieheni on hyvä fiksaamaan kaikenlaista. Esimerkiksi talvisin meillä on päivittäin käytössä reki, joka on noin 80 vuotta vanha, Susanna Gråsten kertoo.

Itse tekeminen voi ekologisuuden lisäksi olla taloudellinen ratkaisu.

– Peltikaton kunnostuksen arvioitiin maksavan 17 000 euroa, mutta jos en laske omalle työlleni hintaa maksoin katon korjauksesta vähän yli 3000 euroa tekemällä sen ilman ulkopuolista apua, Hannu Gråsten sanoo.

Voiko kuka tahansa korjata oman kattonsa?

– Ei siinä mitään ihmeellisiä niksejä tarvita, jos joku vähän opettaa. Kyllähän netistäkin löytyy nykyään kaikki ohjeet, Gråsten tuumii.

OP sosiaalisessa mediassa