Asuntolainan koroista saa vähentää enää 25 prosenttia

Korkovähennyksen merkitys on ollut matalien korkojen aikana vähäinen. Ekonomisti muistuttaa, että tilanne muuttuu, kun korot nousevat.

Asuntolainojen korot ovat olleet jo vuosia matalla tasolla. Nollakorkojen maailmassa harva asuntovelkainen on tullut muistaneeksi asiaa nimeltä asuntolainojen korkovähennys. Onko vähennys siis menettänyt kokonaan merkityksensä?

Ei täysin, vastaa Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Kirkko-Jaakkola muistuttaa, että korkovähennyksen merkitys kasvaa, kun korkotaso aikanaan nousee. Siksi hän toivoo, ettei seuraava hallitus päätä leikata vähennystä entisestään.

Hyöty satoja euroja vuodessa

Asuntolainojen korkovähennys helli asuntovelkaista erityisesti silloin, kun korot olivat korkealla. Vielä vuonna 2011 asuntolainojen korot olivat kokonaan vähennyskelpoisia. Jos silloin asuntolainaa oli 100 000 euroa ja korko oli kaksi prosenttia, sai vähennyksinä takaisin vuodessa 560 euroa – helposti yhden kuukauden lainanlyhennyksen verran.

Jos asuntolainaa oli tuplasti eli 200 000 euroa, hyöty kasvoi samassa suhteessa eli vuodessa verohyöty oli 1 120 euroa.

Kuinka paljon asuntovelalliset sitten laskivat korkovähennyksen tuomaa säästöä, sitä ei Kirkko-Jaakkola osaa varmuudella sanoa. Hän toteaa kuitenkin, että ainakin pankit ottivat sen huomioon arvioidessaan asiakkaan maksukykyä.

– Ja vaikka ihmiset eivät olisi laskeneet vähennyksen suuruutta, uskon, että he kuitenkin tiedostivat asian. Asuntolainojen korkovähennyksessä on ollut sekin hyvä puoli, että sen saa automaattisesti. Se ei ole etu, jota pitää erikseen hakea.

Korkovähennys tuo puskuria

Jyrki Kataisen hallitus kuitenkin oli sitä mieltä, että asuntolainojen korkovähennystä on syytä leikata. Siksi vähennystä on leikattu vuodesta 2012 lähtien asteittain joka vuosi. Tänä vuonna koroista enää 25 prosenttia on vähennyskelpoisia.

Jos siis asuntovelkaisen saama verohyöty 100 000 euron lainassa kahden prosentin korolla oli vuonna 2011 560 euroa, tänä vuonna se on enää 150 euroa.

Koska samaan aikaan asuntolainojen korot ovat tulleet alas, verovähennyksen leikkauksen vaikutukset ovat jääneet asuntovelkaisille pieniksi. Tilanne muuttuu kuitenkin sinä päivänä, kun korkotaso alkaa jälleen nousta.

– Kun korot ovat laskeneet, korkovähennyksestä on ollut helppo leikata. Kun korot nousevat, korkovähennys tuo asuntovelkaiselle hieman puskuria, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Varainsiirtovero on haitallinen

Korkovähennyksestä ei leikata enää ensi vuonna, joten se jää toistaiseksi 25 prosenttiin. Kirkko-Jaakkola pitäisi vähennysoikeuden nykyisellä tasolla. Hän huomauttaa, että sen vaikutus valtion talouteen on hyvin pieni, vuosittain vain noin 80 miljoonaa euroa.

Sitä vastoin pääekonomisti leikkaisi nykyisestä varainsiirtoverosta, jonka moni asiantuntija on todennut ehkäisevän asuntokauppoja ja ihmisten muuttamista työn perässä.

Toisaalta Kirkko-Jaakkola on realisti. Jos varainsiirtoveroa leikattaisiin, valtion pitäisi löytää korvaavia tuloja, mikä voi olla vaikeaa. Kiinteistöverot olisi todennäköisin kohde, mutta ei ole luultavaa, että hallitus lähtisi kiristämään sitä. Kiinteistöverojärjestelmään on joka tapauksessa tulossa seuraavalla hallituskaudella uudistuksia verotusarvojen osalta.

OP sosiaalisessa mediassa