Anu säästää pahan päivän varalle: ”Nostan säästöistä rahaa vain todellisessa hädässä”

Vaivattomuus on Anu Salomaan säästämisessä tärkeää. Myös lasten taloudellinen tulevaisuus on otettu huomioon.

Sairaanhoitaja Anu Salomaa, 37, mietti 11 vuotta sitten, että perinteinen pahan päivän vara olisi hyvä olla olemassa. Vaikka hän oli nuorempana enemmänkin "tili tuli, tili meni" -tyyppinen rahankäyttäjä, alkoivat ajatukset taloudellisesti turvatummasta tulevaisuudesta itää, kun Salomaasta tuli äiti. Hän kaipasi säästämiseltä erityisesti helppoutta.

– Mitä vähemmän joudun itse tietämään ja puuttumaan, sen parempi, hän nauraa.

Sijoitusvakuutus tuntui vaivattomimmalta tavalta kerryttää pikkuhiljaa puskurirahaa tuleviin tarpeisiin. Siinä sovittu säästösumma, tällä hetkellä 50 euroa, suoraveloitetaan joka kuukausi tililtä ja ohjataan ammattilaisten toimesta sijoituksiin.

– On hyvä, etten joudu erikseen tekemään säästöpäätöstä joka kuukausi. Silloin kiusaus käyttää raha johonkin heti, olisi suurempi. Nyt säästöä kertyy joka kuukausi ilman, että minun pitää ajatella asiaa.

Muutama muukin kriteeri vaikutti valintaan. Yksi oli kuolemanvaraturva. Salomaa halusi, että hänen kuollessaan lapset ovat edunsaajina. Toinen kriteeri liittyi joustavuuteen. Vaikka Salomaa haluaa nimenomaan säästää pitkäkestoisesti, hänelle on tärkeää, että kertyneisiin varoihin on pääsy pahan paikan tullen.

– Olen joutunut vuosien varrella kajoamaan säästöihini vain kerran, kun en muuten olisi saanut erästä isompaa laskua maksettua. Nostan säästöistä rahaa vain todelliseen hätään, mutta elämässä ei koskaan tiedä, millaisia yllättäviä rahareikiä tulee vastaan, Salomaa toteaa.

Pesämuna lapsille

Myös Salomaan kaikilla kolmella lapsella kertyy säästöjä tulevaisuuden tarpeisiin. Lasten säästöjä kartutetaan kuukausittain lapsilisän suuruisella summalla, ja säästämisessä on huomioitu lahjavero. Sitä ei tarvitse maksaa, jos kuukausisumma on enintään 138 euroa tai kolmen vuoden välein 4999 euroa.

12- ja 7-vuotiaille on kertynyt jo viisinumeroinen summa säästöä kummallekin ja reilun vuoden vanha kuopus on säästöjensä alussa. Lasten säästöt saavat kertyä kaikessa rauhassa. Vaikka lapsilla onkin 18 vuotta täytettyään oikeus päättää itse rahoistaan, Salomaa toivoo, etteivät tilit tyhjenisi heti syntymäpäivänä.

– Olemme halunneet kasvattaa heitä maltillisiksi rahankäyttäjiksi. Toivoisin, että he täysi-ikäistyessään antavat säästöjen kasvaa vielä muutaman vuoden rauhassa, kunnes tulee ihan todellinen tarve. Voihan olla, että he muuttavat vaikka ulkomaille opiskelemaan, tai haluavat käyttää säästöjä vakuutena omaa asuntoa ostaessaan. Tuntuu hyvältä, että heillä on pesämuna kasvamassa.

Säästäväisyyttä on Salomaan perheessä harjoiteltu pikkuhiljaa yhdessäkin. Esikoinen onkin jo kerrytellyt matkakassaa kesällä koittavaa Lontoon reissua varten.

– Taskurahaa on kertynyt pitkin vuotta esimerkiksi pulloja viemällä. Mummu on myös palkinnut lapsia pienillä summilla hyvistä koetuloksista. Lähestyvä matka on hyvä keino opettaa, että isommalla kertyneellä summalla saa kivoja juttuja, kuin jos kaiken käyttäisi heti saatuaan vaikka karkkiin.

Rahan kerryttämistä konkretisoidaan myös suuren säästölippaan avulla. Sinne Salomaa tiputtelee arjessa kertyviä kolikoita.

– Sijoitussäästöistäni en koskaan ota rahaa matkahaaveisiin, mutta olen luvannut lapsille, että kun säästölipas on täynnä, reissaamme sinne minne sen rahat riittävät. Esikoinen on kyllä naljaillut, että pääsemme varmaan 20 kilometrin päähän Hämeenlinnaan. Aika näyttää, mutta sinne nyt varmasti ainakin, Salomaa nauraa.

OP sosiaalisessa mediassa