”Tein lainalaskelmia tunteet myllerryksessä” – Eron myötä Niina otti ison asuntolainan yksin

Ero laittoi Niina Vähätalon taloudellisen tilanteen uusiksi. Niina lunasti perheen entisen yhteisen kodin ja alkoi huolehtia yksin asioista, jotka ennen olivat kahden aikuisen vastuulla.

Viime kesänä Niina Vähätalo oli elämässään uuden tilanteen edessä. Hän oli eronnut keväällä ja jäänyt asumaan perheen entiseen kotiin kolmisin 3- ja 5-vuotiaiden lastensa kanssa. Niina ja hänen entinen puolisonsa omistivat vanhan rintamamiestalon puoliksi, ja yhteisestä asuntolainaa oli ehditty maksaa vasta kuutisen vuotta.

Yhtäkkiä piti alkaa tehdä isoja, omaan ja lasten elämään vaikuttavia päätöksiä. Pitäisikö koti eron myötä myydä? Millä hintaa? Minne Niina sitten lapsineen muuttaisi?

– Tuntui, että minulla ei ollut voimia alkaa tehdä muuttoa. Se kuitenkin huolestutti, olisiko minulla varaa ja mahdollisuuksia pitää yksin huolta vanhasta talosta, Niina muistelee.

Niina pohti hetken erilaisia asumisvaihtoehtoja, mutta päätyi nopeasti siihen, että halusi pitää tutun kodin itsellään ja lapsillaan.

– Halusin pitää jotain pysyvyyttä lasten elämässä isojen muutosten keskellä. Muutto kodista olisi luultavimmin tarkoittanut hoitopaikkojen ja koulujen vaihtumista. Asuinalueellamme ei ole usein muita asuntoja myynnissä, joten päätin, että lunastan talon itselleni.

Se olikin helpommin sanottu kuin tehty.

Puoliso ulos, uusi asuntolaina itselle

Niina ja hänen ex-miehensä eivät olleet naimisissa vaan avoliitossa, joten Niina ei voinut ottaa vanhaa lainaa vastatakseen.

– Ensin piti maksaa entinen mies kodista käyvällä hinnalla ulos ja kuitata vanha laina, ja sitten ottaa kokonaan uusi asuntolaina.

Niinan kesä kului neuvotellessa talousasioista. Kiinteistönvälittäjät kävivät kotona arvioimassa talon arvoa, ja ex-miehen kanssa piti koettaa päästä sopuun summasta, joka kattaisi puolet entisen yhteisen kodin hinnasta. Niina ravasi myös pankissa tekemässä lainalaskelmia.

– Tilanne oli pelottava. Omat tunteet myllersivät vielä eron jäljiltä, oli vaikea hahmottaa, mihin kaikkiin menoihin pitäisi osata varautua. Tuntui, että yhden aikuisen talous on tosi haavoittuvainen, Niina muistelee.

Niina Vähätalon asuntolainan lainaerä katsottiin pankissa sellaiseksi, että penniä ei tarvitse venyttää ihan äärimmilleen kuukausittain.

Tutusta pankkihenkilöstä oli iso apu

Pankissa Niinan tilanteeseen suhtauduttiin ymmärtäväisesti. Turun kupeessa Aurassa asuva Niina asioi paikkakuntansa konttorissa saman virkailijan kanssa kuin muutamia vuosia sitten miehensä kanssa yhteistä lainaa ottaessaan. Tutusta pankkihenkilöstä oli laina-asioita ja talokauppoja tehdessä todella iso apu.

– Hän osasi tukea ja sanoa, että pärjään kyllä. Laskimme tarkkaan yhdessä, mihin arjessa menee minkäkin verran rahaa, ja minkälaiseen lainanlyhennykseen yksin pystyn.

Jo avoliitosta eroaminen toi mukanaan uusia kuluja. Niina ja ex-puoliso olivat jakaneet aiemmin arjen ja talousasiat, mutta avoerossa yhteistä omaisuutta ei tasata. Aiemmin pariskunnalla oli ollut säästöjä pahan päivän varalle, mutta Niina ei ollut itse ehtinyt kerryttää puskuria.

Myös kiinteistön omistuksen uudelleenjärjestelyihin paloi tuhansia euroja. Kun koti siirtyi kokonaan Niinan omistukseen elokuussa 2018, Niina joutui maksamaan esimerkiksi omistuksen rekisteröinnistä. Maksettavaksi tuli myös varainsiirtovero.

Kun Niina ja mies aikoinaan ottivat lainan, he eivät nähneet tarpeelliseksi ottaa siihen ylimääräistä turvaa. Olihan lainalla kaksi maksajaa, ja molempien maksukyky tuskin heikkenisi samaan aikaan.

Yksin asuntolainaa ottavana Niinalla oli ihan erilainen ajatus talouden turvaamisen tärkeydestä.

Niina halusi varmistella lainasta selviämistä takaisinmaksuturvalla työttömäksi joutumisen tai sairastumisen varalta. Hän otti myös henkivakuutuksen.

– Ero rikkoi perusturvallisuudentunnettani, joten halusin varmistella taloudellista pärjäämistä kaikin tavoin. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu. Kun perheen toimeentulo on yhden vanhemman harteilla, odottamattomat yllätykset voivat kaataa talouden.

Rahat riittävät, kun tinkii omista menoista

Erosta on nyt vajaa vuosi. Metsäasiantuntijana työskentelevä Niina on juuri tullut maastotöistä kotiin ja lämmittelee käsiään teekupin ympärillä keittiön pöydän ääressä. 4- ja 6-vuotiaat lapset ovat tänä iltana isällään.

Viime kesän tuntemukset ovat vielä tuoreessa muistissa, mutta Niina toteaa, että elämä on muutosten jälkeen pikku hiljaa tasaantunut.

– Tässä on ollut aikaa miettiä, kuka oikein olen ja mitä elämältä haluan. On ollut pelottavaa ottaa itselleen vastuuta asioista, joita aiemmin otti yhdessä toisen aikuisen kanssa, mutta samaan aikaan on ollut voimauttavaa huomata selviävänsä niistä.

Aluksi Niinaa hirvitti, miten ison palan kuukausittainen lainaerä haukkaa kuukausituloista. Opettelua on ollut siinäkin, että yhden vanhemman taloudessa moni arjen kulu on tuplasti kalliimpi kuin niitä jakaessa. Niina on kuitenkin havainnut, että rahat riittävät, kun tinkii omista menoista.

– Esimerkiksi lapsille haluan suoda harrastuksia, mutta tingin sitten omista vaateostoksista tai kampaajakäynneistä. Toisaalta arvomaailmaani ei kuulu muutenkaan ylenpalttinen kuluttaminen.

Ekologisista syistä kierrätän mielelläni ja ostan suurimmaksi osaksi käytettyä tavaraa.

Niina on pohtinut usein, että hänen pelastuksensa on ollut vakituinen työ, jossa on kohtalaisen hyvä palkka.

– Minulla on hyvä tilanne. Mutta miten pärjäävät ne yksin jääneet äidit, jotka ovat vaikka työttömiä tai hyvin pienipalkkaisia?

Ihan kaikesta Niina ei halua nipistää. Varsinaisen lainan päälle lainaturvasta kertyy maksettavaa 100 euroa. Niina sanoo, että summa tuntuu vuositasolla suurelta, mutta on pieni hinta mielenrauhasta.

– Epävarmassa tilanteessa se on tuonut varmuutta elämään. Voi olla, että jossain vaiheessa luovun turvasta, ja satsaan rahastoihin ainakin saman summan. Tällä hetkellä haluan mieluummin varmistaa, että selviän lainasta, oli tilanne mikä tahansa.

Uusi tilanne toi itseluottamusta

Mennään päivä ja ongelma kerrallaan eteenpäin. Näin Niina toteaa tulevaisuudesta.

Välillä murhetta aiheuttaa vanha omakotitalo, jossa on monenlaisia kuluja: esimerkiksi sähkölaskut kohoavat korkeiksi varsinkin talvella. Koskaan ei varmasti tiedä, mitä remonttitarpeita voi tulla eteen.

Toistaiseksi raha-asioista on selvitty. Niina on pohtinut, voisiko asua edullisemmin tai pienemmässä asunnossa, mutta todennut, että tällä hetkellä talo isoine pihoineen sopii pienten lasten kanssa touhuamiseen.

– Naapurustossa on myös mukava ja meille tärkeä sosiaalinen verkostomme. Ajattelen kuitenkin, että ei tämä välttämättä loppuelämän koti ole, vaan tekemäni ratkaisu oli tähän elämäntilanteeseen.

Uusi elämäntilanne on tuonut myös uutta itseluottamusta. Viime talven aikaan Niina on huomannut pystyvänsä tekemään itse monta sellaista asiaa, jotka olivat ennen miehen vastuulla.

– Olen esimerkiksi opetellut listoittamaan, käyttämään työkaluja ja alkanut ymmärtää rakennusteknisiä asioita. Sirkkelit, katkaisusahat, naulaimet ja kompurat ovat tulleet tutuiksi. Sitä mukaa kuin varaa on ollut, olen laittanut paikkoja kuntoon.

Ajatus taloudellisesta pärjäämisestä on vahvistunut.

– Haluan entistä enemmän opettaa taloudellista riippumattomuutta lapsillenikin. Toivoisin, että heillä on kotoa muuttaessa realiteetit hallussa ja sellainen ajattelumaailma, että kulutus on suhteessa tuloihin.

Mitä turvaa voi ottaa asuntolainalle?

Elämäntilanteesta riippumatta lainanhakijan kannattaa pohtia ajankohtaisen tilanteensa lisäksi myös tulevaisuutta ja sitä, miten selviää lainanmaksusta, jos tapahtuu jotain yllättävää.

– Lainan turvaamisessa kannattaa kartoittaa omaan taloudenpitoon liittyvät riskit kokonaisuutena. Lainanhakijalla on henkilökohtaisia riskejä, kuten työttömyys ja työkyvyttömyys sekä ulkoisia riskejä, kuten koron nousu, sanoo asuntorahoituksen talouden turva -osa-alueesta vastaava johtaja Anna Niinimäki OP:sta.

Henkilökohtaisiin riskeihin voi varautua takaisinmaksuturvalla, joka sopii yhtä hyvin yksin lainaa ottavalle kuin pariskunnalle. Yksin lainaa hakevalle takaisinmaksuturva myönnetään yksilöturvana, joka on pariturvaa edullisempi.

Takaisinmaksuturva suojaa lainanhakijan lainanmaksua ja asumista työttömyyden, työkyvyttömyyden ja pysyvän haitan sekä kuoleman varalta. Takaisinmaksuturva suojaa myös muita lainan osallisia, esimerkiksi ulkopuolisia takaajia tai vakuudenantajia.

– Lainan voi turvata myös osittain, esimerkiksi puolet lainamäärästä, jolloin hinta on edullisempi ja vahinkotilanteessa maksettavalla korvauksella saa turvaa ja helpotusta taloudelliseen tilanteeseen, Niinimäki neuvoo.

Ulkoisiin riskeihin varautumiseen sopii esimerkiksi korkokatto, joka on juuri nyt edullinen, sillä korot ovat matalalla. Omistaja-asiakas voi ottaa myös pitkän kiinteän koron, jolloin lainan kokonaiskorko on hiukan korkeampi kuin vaihtuvakorkoinen vaihtoehto, mutta asiakas saa varmuuden sille, että lainan korko ei kiinteän korkojakson aikana nouse.

Lue seuraavaksi:

Miten omalle taloudelle käy, jos elämässä tapahtuu yllättävä muutos? Tutustu Talouden turviin.

Miten pankkiasiat kannattaa hoitaa avioeron sattuessa? Mitä tapahtuu yhteiselle asunnolle ja asuntolainalle? Lue kokoamamme muistilista hoidettavista asioista.

OP sosiaalisessa mediassa