"Saako lapsilisät säästää?"

Tuomas Rytky
Tuomas Rytky

Tuomas Rytky on kolmen lapsen univelkainen (koti-)isä Oulun seudulta. Hän bloggaa vanhemmuudesta isän näkökulmasta osoitteessa www.vauva.fi/isakuukaudet.

Tulisiko lapsilisät käyttää perheen talouden pyörittämiseen, vai pitäisikö niistä pyrkiä säästämään lapsen tulevaisuuden tai pahan päivän varalle? Tuomas pohtii asiaa:

Tuomas Rytky
Tuomas Rytky

Tuomas Rytky on kolmen lapsen univelkainen (koti-)isä Oulun seudulta. Hän bloggaa vanhemmuudesta isän näkökulmasta osoitteessa www.vauva.fi/isakuukaudet.

“Sellaiselle, joka säästää lapsilisät, ei pitäisi maksaa lapsilisiä ollenkaan!”

Vaikka edellinen mielipide tuli vastaan “vain” sosiaalisen median keskustelussa, oli olo kuin äidinmaidonkorvikkeen kahviin kaatamisen jälkeen - mitä ihmettä?

Perustella kirjoittaja ei ollut jaksanut. Muista kommenteista ymmärsin punaiseksi langaksi, että jos lapsilisät voi säästää, tulee liian hyvin toimeen vastaanottaakseen lapsilisää. Luin lisää ja havahduin – jotkut todella näkevät lapsilisistä säästämisen suorastaan häpeällisenä tekona.

Perheemme on ollut kahdeksisen vuotta pienituloinen: vain toinen vanhempi töissä, toinen kotona lapsia hoitamassa. Silti olemme pyrkineet säästämään kuukausittain lapsille jonkin verran. Uskon, että kuulumme tässä mielessä vanhempien keskikastiin.

Ei liene väliä, onko lapsille ohjautunut siivu palkasta, kotihoidontuesta vai nimenomaan lapsilisistä. Tässä yhteydessä voitanee ajatella, että olemme säästäneet lapsille lapsilisistä.

Muutaman kerran olemme silti säästöihin kajonneet. Esimerkiksi pari turvaistuinta on lunastettu kaupasta “lapsilisäsäästöillä”.

Tärkeänä syynä säästämiseen näen sen, että lapsemme elävät nyt suhteellisen edullisia vuosia. Isot ensimmäisen vauvavuoden hankinnat ovat takana, mutta alle kouluikäisillä esimerkiksi kalliit harrastukset vasta edessä. Siksi nyt on hyvä koota pienistä puroista jonkinlaista virtaa, vaikka taloutemme tulot nojaavatkin käytännössä yhteen palkkaan.

Kaikkein tärkein syy säästämiseen on kuitenkin elämä. Se voi vyöryttää pahan päivän esiin jo huomenna. Näin ajateltuna lapsilisien säästäminen jälkikasvulle ei tosin juurikaan eroa siitä, että pitää pahanpäivän kassaa kehumallani vanhempien yhteisellä tilillä.

Näin perustellen julistan ilomielin, että pyrimme säästämään tulevaisuudessakin lapsilisistä.

En todellakaan koe, että tulisimme liian hyvin toimeen, vaikka säästämmekin nassikoille. Tässäkin asiassa meillä näyttää olevan niin, että säästäminen yleensä onnistuu yhden asian muistamalla: säästöpossua pitää kilauttaa palkkapäivänä. Jos säästämisen yrittää tehdä “loppukuusta”, on rahalle yleensä löytynyt käyttöä.

Parhaassa tapauksessa säästöihin ei tarvitsisi koskea ennen kuin lapsi on täysi-ikäinen. Kukapa ei haluaisi jälkikasvulleen jonkinlaista pesämunaa vaikkapa niiden ensimmäisten omien seinien ostamiseen?

Tutustu Tuomaksen omaan Isäkuukaudet-blogiin.

Lue seuraavaksi:

Näin pääset alkuun lapselle säästämisessä

OP sosiaalisessa mediassa