”Ravintolakäynnit ovat jääneet pois” Näin rahat riittivät, kun Riku Leppänen toteutti unelmansa opintovapaasta

Riku Leppänen haaveili kauan osaavansa koodata. Aikuiskoulutustuki, säästöt ja apuraha mahdollistivat kahden vuoden opintovapaan.

”Tämän voisi ihan varmasti tehdä paremmin.”

Ajatus oli tuttu ja toistui lähes päivittäin. Riku Leppänen, 33, oli toiminut muutaman vuoden sisältömyynnin tuotepäällikkönä Kauppalehteä kustantavassa Alma Mediassa. Hän teki päivittäin töitä eri osastojen ihmisten kanssa ja huomasi toimivansa tulkkina liiketoiminnan ja koodareiden välillä.

– Jos ei ymmärrä, mitä kaikkea koodarit pystyvät tekemään, on vaikea vaatia parannuksia tai ehdottaa ratkaisuvaihtoehtoja. Projekteihin tulee helposti kiireessä rikkinäisiä puhelimia ja lopputulos on huono, jos molemmat eivät ole täysin kartalla siitä, mitä osataan tai halutaan tehdä, Leppänen sanoo.

Leppäsellä on tutkinto kansantaloustieteestä, mutta työssään hän huomasi haaveilevansa koodaamisesta. Avoimessa yliopistossa työn ohessa suoritettu ohjelmointikurssi oli hyvä alku. Kurssilla Leppänen kuitenkin tajusi, että täysimittainen koodaustaito vaatii kokopäiväistä opiskelua.

Kun Leppänen sitten kuuli keskustelun, jossa ihmeteltiin, mikseivät useammat ihmiset käytä aikuiskoulutustukea, hän alkoi tutkia asiaa. Lopulta hän päätti hakea yliopistoon lukemaan tietojenkäsittelytiedettä.

Apuraha ratkaisi päätöksen

Leppäsen ajoitus oli hyvä: Hakua edeltävänä vuonna eli 2015 hänelle tuli täyteen aikuiskoulutustukeen vaaditut kahdeksan vuotta työelämässä.

Suomessa palkkatyössä olevien työntekijöiden on mahdollista saada Koulutusrahaston myöntämää aikuiskoulutustukea, joka on Leppäsen tapauksessa suurin piirtein ansiosidonnaisen päivärahan verran.

Aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Leppäsen kuukausipalkka töissä oli noin 3700 euroa, ja ensimmäisen opiskeluvuodenvuoden hän sai tukea bruttona noin 1900 euroa kuukaudessa. Tänä syksynä hallitus leikkasi tuen määrää ja lyhensi sen kestoa. Nyt Leppäsen tukisumma on noin 1750 euroa kuussa. Verojen jälkeen rahasta jää käteen noin 1400 euroa.

Summa on huomattavasti suurempi kuin tavallisten opiskelijoiden saama opintoraha, joka on noin 250 euroa kuussa iästä riippuen.

Jos ei ole varma, onko oikeutettu aikuiskoulutustukeen, Koulutusrahastolta voi pyytää ennakkopäätöksen siitä, täyttyykö vaadittu kahdeksan vuoden työhistoria omalla kohdalla ja kuuluvatko suunnitellut opinnot tuen piiriin. Leppänen tarkisti nämä asiat etukäteen.

Ennen kuin teki lopullisen päätöksen opintovapaalle jäämisestä, Leppänen kartoitti myös muuta mahdollista rahoitusta.

Hän haki opiskeluun apurahaa Åkerlundin säätiöltä, joka tukee viestintäalan tutkimusta ja täydennyskoulutusta. Sitä myönnettiin hänelle 10 000 euroa, joka oli verovapaata.

– Olen jakanut summan 20 kuukaudelle niin, että käytän 500 euroa joka kuukausi.

Leppänen oli laskenut etukäteen, että hänen nettotulonsa tipahtavat opintovapaalla noin tonnin kuukaudessa. Pitemmän päälle tämä olisi vetänyt talouden liian tiukalle, mutta apurahan jälkeen ero ei ollutkaan enää niin valtava.

– Perusmenoni ovat kohtuullisen pienet. Se onkin ollut koko opintovapaan lähtökohta.

Ei kiitos opiskelijabileitä

Leppänen oli puhunut opintovapaasuunnitelmistaan pomolleen jo vuotta ennen lopullista hakupäätöstä, jonka hän teki keväällä 2016. Asia ei siis tullut työpaikalla yllätyksenä. Kun Leppänen syksyllä 2016 astui toistaiseksi viimeisen kerran ulos työpaikan ovesta, olo oli helpottunut.

– Olin tottunut vuosien ajan siihen, että kahdeksan tuntia päivässä pitää olla koko ajan tavalla tai toisella tavoitettavissa. Yhtäkkiä ei enää tarvinnutkaan. Se tuntui vapauttavalta.

Toinen bonus oli mahdollisuus ulkoilla päiväsaikaan. Leppänen nautti viime syksyn kuulaista ja kauniista päivistä luonnossa.

Myös luennot ja harjoituskurssit ovat täyttäneet Leppäsen odotukset. Vaikka muut perustutkinto-opiskelijat ovat yli kymmenen vuotta häntä nuorempia ja osa on tullut yliopistoon suoraan lukiosta, porukka on rentoa ja mukavaa. Toisaalta Leppänen ei ole ainoa laatuaan, vaan kursseilla on muitakin aikuisopiskelijoita.

– En jaksa enää lähteä opiskelijarientoihin samalla tavalla kuin kymmenen vuotta sitten. Alussa kävin hassuttelemassa opiskelijoiden kanssa, mutta pian huomasin, että olen jo nähnyt sitä tarpeeksi.

Leppäsen opiskelu on erilaista kuin nuorempien kurssikavereiden myös siinä mielessä, että hän tietää, mitä hyötyä eri taidoista on työelämässä. Nuoremmat kurssikaverit tekevät koodausharjoituksia harrastuksistaan, Leppänen miettii aina työnäkökulmaa. Soveltamismahdollisuuden vuoksi hän kokee saavansa nyt opiskelusta enemmän irti kuin nuorena.

Säästöt tuovat turvaa

Töissä ollessa Leppäselle jäi verojen jälkeen kuukaudessa käteen noin 2500 euroa. Nyt summa on noin 1900 euroa.

Leppänen on miettinyt menonsa tarkkaan, jotta opintovapaalla ei tulisi taloudellisia yllätyksiä. Hän asuu Helsingin kaupungin vuokrayksiössä, josta maksaa vuokraa 700 euroa. Tämän lisäksi hän lyhentää vanhemmiltaan ostamaansa mökkiä 155 eurolla kuussa, ja ASP-tilille menee 85 euroa kuussa. Ruokaan, vaatteisiin ja muihin välttämättömiin menoihin menee noin 400 euroa.

Rahastoihin ja osakkeisiin sijoittaminen on tauolla opintovapaan ajan. Leppänen on ollut aina ahkera säästäjä. Hänellä on sukanvarsitili, jossa on hätävarana tuhat euroa sitä varten, että tapahtuu jotain arvaamatonta.

Opintovapaansa aikana Leppänen on säästänyt esimerkiksi ruokakuluissa. Lounaan hän syö opiskelijaravintolassa.

– Ravintolat ovat jääneet yhtälöstä pois.

Toisaalta opiskelijan status myös tuo säästöjä. Leppäsen kurssiaikataulut ovat joustavat, ja hän pystyy matkustamaan esimerkiksi kotipuoleen Jyväskylään ruuhka-aikojen ulkopuolella, jolloin junaliput ovat halvimmillaan.

– Minulla ei ole perhettä tai autoa enkä polta tupakkaa, joten rahat riittävät elämiseen kohtuullisesti.

Kun Leppänen kymmenisen vuotta sitten opiskeli ensimmäistä tutkintoaan, hän asui edullisesti kimppakämpässä ja teki töitä. Rahaa jäi säästöönkin.

Aikuiskoulutustuen määrä pienenee, mikäli opiskelija tienaa yli 250 euroa kuussa. Niinpä Leppänen ei ole nyt juurikaan tehnyt opintojen ohella töitä. Se on hänestä mukavaa, sillä tällä tavoin opinnot etenevät nopeasti.

– Välillä on kyllä tehnyt mieli tehdä töitä, koska mielestäni on hienoa, jos voin olla hyödyksi.

Leppästä ei haittaa, vaikka opintovapaalla tulot ovat pienentyneet. Hän ajattelee kouluttautumisen olevan ennen kaikkea satsaus asemaansa työmarkkinoilla.

– Kyse ei ole downshiftaamisesta vaan mahdollisen työttömyyden vaaran ehkäisemisestä sekä win-win-hyödystä työnantajalle ja minulle.

Riku Leppänen on joutunut tinkimään opintovapaalla vain ravintolakäynneistä. Säästöt tuovat turvaa, kun tulot ovat pienentyneet.

Älä anna muiden päättää

Leppäsen mielestä kaksi vuotta on hyvä kesto opintovapaalle. Siinä ajassa ehtii opiskella pääaineesta kandidaatin tutkinnon tärkeimmät pakolliset opinnot – samoin kuin irtautua työelämästä ja tuulettaa ajatuksia.

Maisterin tutkinto joskus myöhemmin ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta sen rahoittaminen olisi oma hommansa.

Työpaikka Alma Mediassa odottaa keväällä 2018.

– Haluan päästä hyödyntämään oppimaani. Ehkei minusta tule mitään peruskoodaria, vaan toimin kiinteämmin kehitystiimin ja liiketoiminnan välissä. Silloin työ voisi painottua esimerkiksi datan analysointiin ja projektivastuuseen, Leppänen kaavailee.

Leppänen uskoo olevansa opintovapaan jälkeen entistä enemmän hyödyksi työnantajalleen. Hän tietää nyt, mistä koodarien työ muodostuu, millaisia haasteita työssä on ja mikä tekee koodaamisesta mielekästä.

Leppänen suosittelee opintovapaata kaikille, jotka ovat olleet työelämässä jonkin aikaa mutta haluavat syventyä tiettyyn aiheeseen tai vaihtaa alaa. Hän ei ole tuttavapiirinsä ainoa aikuisopiskelija.

– Eräs viestintäpuolella töissä ollut entinen kollegani lähti opiskelemaan kellosepäksi, ja talousalan ihminen opiskeli psykologiksi.

Opintovapaa on vahvistanut Leppäsen ajatusta siitä, että on tärkeää ottaa tulevaisuus omiin käsiin. Mieleen ovat painuneet kollegan sanat: Jos et itse päätä, mitä haluat tehdä, joku muu kyllä päättää sinun puolestasi.

Opintovapaa on myös herättänyt hänet arvostamaan entistä enemmän vapaa-aikaa.

– Kun palaan töihin, haluan pitää enemmän palkatonta lomaa. Vapaa-ajalla on iso vaikutus työkykyyn ja tehoon.

Aikuisena opiskelemaan? Kolme tapaa rahoittaa opiskelut

Lain mukaan opintovapaata on oikeus saada sen jälkeen, kun on ollut päätoimisesti saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden. Opintovapaata voi saada viiden vuoden aikana enintään kaksi vuotta.

Koulutusrahaston myöntämä aikuiskoulutustuki

Jotta saa opintovapaan aikana palkansaajan aikuiskoulutustukea, täytyy olla ollut työssä vähintään kahdeksan vuotta (96 kuukautta). Työhistoriaa kerryttää kaikki Suomessa eläkevakuutettu työaika ja yrittäjätoiminta. Koulutusrahastolle ei tarvitse lähettää työtodistuksia, sillä rahasto tilaa jokaisesta hakijasta Eläketurvakeskuksen työsuhdeotteen, jonka perusteella työhistoria lasketaan.

Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Perusosa on 592,11 euroa kuukaudessa, eli 27,54 euroa päivässä. Ansio-osa on 45 prosenttia palkan ja perusosan erotuksesta, kun palkka on alle 2 891,70 euroa kuussa. Ansio-osan ylittävältä osalta tuki on 20 prosenttia summasta.

Koulutusrahasto on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen hallinnoima rahasto, jota Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa. Yrittäjän aikuiskoulutustukea sen sijaan rahoittaa valtio.

Paljonko tukea saisit? Tarkista helposti nettilaskurin avulla.

Kelan opintotuki

Jos ei ole ollut työelämässä vielä kahdeksaa vuotta, opintoihin voi hakea Kelan yleistä opintotukea. Tuen saamisen edellytyksenä on opintojen päätoimisuus. Opintotuki koostuu opintorahasta (noin 250 euroa kuussa), asumislisästä (summa riippuu muun muassa asuinpaikasta ja vuokrasta) sekä opintolainan valtiontakauksesta. Kelan laskureilla on helppo laskea, paljonko tukea saisit.

Kelan työttömyysetuus

Työttömänä voi opiskella työttömyysetuutta menettämättä. Tällöin opiskelijan täytyy olla vähintään 25-vuotias työtön työnhakija, ja TE-toimiston täytyy todeta koulutuksen parantavan opiskelijan työmahdollisuuksia ja ammattitaitoa. Työttömyysetuutta opiskeluun voidaan myöntää enintään 24 kuukauden ajalle. Oman työttömyysetuuden määrän voi laskea täällä.

Lue myös: ”Jos voisin valita uusiksi…” - Näistä ammateista aikuiset haaveilevat

OP sosiaalisessa mediassa