”Olisinpa pihistellyt vähemmän” Näitä rahaan liittyviä päätöksiämme kadumme

Eri ikäiset ihmiset eri puolilta Suomea kertovat, mitä toivoisivat tehneensä taloudessaan toisin.

Lykkääminen

”Olisinpa maksanut opintolainat pois silloin, kun ne olivat pienimmillään.” Mies, 46

”Harmittaa, että en ostanut omistusasuntoa Helsingin kantakaupungista heti, kun elämäntilanteeni ja talouteni sallivat sen, vaan jahkailin vuosia vuokralla.

Olisin saanut nykyistä kotiani vastaavan asunnon parikymmentä tuhatta euroa halvemmalla, ja kalliin vuokran maksamisen sijaan olisin voinut lyhentää lainaa. Nyt minulla olisi varaa pitää palkatonta lomaa töistä ja pienemmät paineet säilyttää tulotaso sellaisena, että pysytyn hoitamaan suuren kuukausittaisen lainanlyhennyksen.

Toisaalta jossittelu on aika turhaa. Sekä omistaminen että Helsinkiin asettuminen tuntuivat niin isolta sitoumukselta, että niitä piti pohtia rauhassa.” Nainen, 40

”Olisinpa myynyt teleyhtiön osakkeet ennen kuin niiden arvo romahti ja ostanut rahoilla vaikka rantamökin.” Nainen, 73

”En tiedä kadunko oikein mitään, mutta harmittelen sitä, että en hakenut aikaisemmin apua rahaongelmiini. Hyvissä ajoin saatu velkaneuvonta olisi saattanut pelastaa minut ulosotolta. Vaikka ulosotto on siinä mielessä helpottava asia, että ainakin velkani tulevat nyt maksetuksi, niin ulosoton omat kulut ja korot syventävät velkataakkaa. Se tuntuu lisärangaistukselta. Raskainta ulosoton asiakkuudessa on kuitenkin henkinen puoli: on todella raskasta miettiä raha-asioita joka viikko ja kuukausi. Mielestäni suomessa on ihan liikaa mahdollisuuksia joustoluottoihin. Siinä pisteessä, kun alkaa rahoittaa aikaisempia luottojaan uusilla, ihminen ei ajattele, onko lainan vuosikorko 4 vai 40 prosenttia. Luotonmyöntämiseen pitäisi olla tiukemmat rajat.” Mies, 40

Väärin valittu

”Pihistely väärissä paikoissa harmittaa. Olen aina ollut harkitseva rahankäyttäjä – oli minulla rahaa paljon tai vähän – ja välillä olen kitsastellut ihan turhaan. Hävettää ajatella niitä kertoja, kun olen ravintolassa laskenut, onhan lasku jaettu tismalleen sen mukaan, mitä kukakin on syönyt, vaikka muut seurueessa ovat olleet paljon pienempituloisia kuin minä eivätkä ole silti tehneet asiasta numeroa.

Nyt ajattelen, että rahasta vänkääminen silloin kun ei todella ole pakko venyttää penniä, osoittaa pikkusieluisuutta ja epäluuloista mielenlaatua. Sellainen on ihmisessä epämiellyttävää.” Nainen, 40

”Joskus mietin työelämän valintoja. Esimerkiksi sitä, että jos olisin käynyt oppikoulun loppuun, olisin päässyt rahakkaampiin töihin ja palkkani olisi voinut olla pari tonnia enemmän. Lopetin oppikoulun ensimmäisellä syyslukukaudella, kun äiti oli todennut, että kirjat ja taksimatkat kouluun maksavat aika paljon. Lisäksi pelkäsin, että jään liikaa jälkeen, kun jouduin olemaan heti alussa sairauden takia pois koulusta.” Mies, 68

”Taloudelliselta kannalta harmittaa, että en opiskellut juristiksi. Käytin kuitenkin paljon aikaa pääsykokeisiin lukemiseen ja yliopistossa opiskeluun. Miksi en saman tien valinnut rahakasta alaa, josta olin kiinnostunut? Pidän kyllä nykyisestä työstäni, mutta palkka ei mahdollista esimerkiksi kaukomatkoja, joille kaipaan kroonisesti.” Nainen, 43

”Toivon että olisin aikoinaan pyytänyt rohkeammin lisää palkkaa.” Mies, 74

Säästötili nollassa

”Olisinpa laittanut rahaa talteen vaikka yhden ravintolareissun verran kuukaudessa, jotta pääsisin eläkkeelle vähän aikaisemmin. Toivon, että joku olisi takonut päähäni tämmöisen ajatuksen joskus aikoinaan.” Mies, 53

”Minulla on kahdeksan vuotta eläkeikään, ja nyt toivon, että olisin säästänyt omaa asuntoa varten. Jos asuu yksin vuokralla pelkän eläkkeen turvin, elämä on kyllä aikamoista kitkuttamista.” Nainen, 57

”Kunpa olisin ollut säästäväisempi. Säästöt toisivat turvallisuuden tunnetta. Jos eteen tulee odottamattomia juttuja, monista asioista selviää rahalla.” Nainen, 41

”Olisi ehkä ollut fiksua käyttää rahaa vasta sitten kun sitä on, eikä maksella velkoja jälkikäteen. Yleensä kaikki on mennyt, mitä on tullut, mutta ehkä tässä iässä alkaa olla vähemmän hankintoja ja tarpeita kuin nuorempana. On helpompi laittaa satanen sivuun silloin tällöin.” Nainen, 46

Turhaan törsääminen

”Jotkin kalliit vaatehankinnat kaduttavat. Kerran esimerkiksi ostin 150 euron korsetin parin skumppalasin jälkeen. Vyötärö näytti upealta. En ole käyttänyt korsettia kertaakaan. En usko enää myöskään ”rahalla saa laatua” -puheisiin. Viimeisin harhahankintani olivat kalliin ruotsalaismerkin housut, jotka alkoivat päästää nukkaa kahden käyttökerran jälkeen. Housuja ei voinut enää sen jälkeen käyttää.” Nainen, 37

”Tuhlailu kaduttaa. Perintö ja avioerossa saatu omaisuus on myyty ja rahat tuhlattu taivaan tuuliin: vaatteisiin, koruihin, matkoihin. Omaisuutta oli paljon, ja jos olisin ollut harkitsevaisempi, minulla olisi nyt asunto kivassa kaupungissa.” Nainen, 70

”Ostan liian usein 6,5 euron vihersmoothien aamupalaksi urheilun jälkeen, vaikka hyvän aamiaisen saa halvemmallakin. Säästyneillä rahoilla voisin matkustaa tai viedä mieheni ulos syömään – yhdessä törsäämisestä tulisi parempi mieli kuin yksin kuluttamisesta.” Mies, 27

Kadutko sinä jotain rahaan liittyvää päätöstäsi tai toimintatapaasi? Mitä?

OP sosiaalisessa mediassa