”Korot nousivat, elämäntaso laski”: Voivatko asuntolainojen korot kivuta takaisin 1990-luvun tasolle?

Monelle asuntovelalliselle jäi 90-luvun lamasta kipeitä muistoja, kun lainan lyhennyserät ponnahtivat huimasti ylöspäin. Asiantuntijan mukaan korot tulevat luultavasti nousemaan, mutta samankaltaisen tilanteen toistuminen on äärimmäisen epätodennäköistä.

Asuntolainojen korot ovat olleet Suomessa jo jonkin aikaa poikkeuksellisen alhaalla. Viime vuosina lainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor-korko, on sahannut lähellä nollaa ja jopa miinuksen puolella.

Nykyisessä tilanteessa unohtuu helposti se, että vain kymmenisen vuotta sitten korot olivat huomattavasti korkeampia, ja euribor liikkui hetkittäin 5 prosentin tietämissä.

Todellinen huippu korkotasossa koettiin 90-luvun laman aikaan, jolloin asuntojen hinnat romahtivat ja asuntolainojen korot huitelivat korkeimmillaan 15–16 prosentin tienoilla. Moni suomalainen joutui painimaan kipeiden taloudellisten kysymysten kanssa, kun oman asuntolainan lyhennykset kipusivat ennennäkemättömän ylös.

Kaarinalainen Pentti Kallio muistaa ajan erittäin hyvin. Aiemmin Porissa asunut mies oli joitain vuosia aiemmin ottanut puolisonsa kanssa noin 60 000 markan asuntolainan. Lainaa ottaessa korko oli hänen muistikuviensa mukaan 5–6 prosentin luokkaa, mutta alkoi nousta 90-luvun puolella nopeasti.

Samoihin aikoihin Kallio jäi työttömäksi ja tulot putosivat merkittävästi. Kun asuntolainan korko oli 9 prosentissa, tilanne muuttui taloudellisesti kestämättömäksi. Asunto laitettiin myyntiin, ja perhe muutti vuokralle.

– Kyllä korkojen nousu tuli aika yllätyksenä. Emme osanneet sitä ennakoida. Pyrimme jonkin aikaa neuvottelemaan lyhennyksistä, mutta siinä pankinkin kärsivällisyys loppui jossain kohdin.

Yksineläjän tiukka säästökuuri

Kotinsa myynnillä Kallio sai kuitattua lainansa, mutta mitään ylimääräistä ei jäänyt.

Myöhemmin hän päätyi taloudellisesti tiukassa tilanteessa ottamaan erilaisia kulutusluottoja ja takaamaan sukulaisten lainoja. Siitä alkoi velkakierre, joka on kestänyt tähän päivään asti. Muutama vuosi sitten Kallio pääsi mukaan velkajärjestelyyn.

90-luku on jäänyt mieleen myös monelle muulle asunnonomistajalle, vaikkei korkojen kiristyminen olisikaan iskenyt yhtä voimakkaasti kuin Kallioon.

Nyt jo eläköitynyt opettaja Hertta Mauriala on asunut koko ikänsä Vaasassa, josta hän osti ensiasuntonsa vuonna 1980. Kahdeksaa vuotta myöhemmin Mauriala halusi siirtyä yksiöstä astetta tilavampaan kaksioon, ja otti uutta asuntoa varten hieman lisää asuntolainaa.

– Tarkkaa lainasummaa en enää muista, mutta silloin 50-luvun talossa sijaitseva kaksio olisi Vaasassa maksanut reippaasti alle 100 000 nykyisissä euroissa.

Maurialan asuntolaina oli annuiteetti- eli tasalyhenteinen laina, jossa takaisinmaksettavat kuukausierät ovat alussa samansuuruisia ja laina-aika kiinteä. Se tarkoittaa, että alussa hän maksoi lyhennyksissään enemmän korkoa ja vähemmän itse pääomaa, mutta lainan loppua kohti korko-osuus pieneni.

– Ei voi sanoa, että elämässäni olisi moni asia muuttunut, mutta kyllä se korotus lainanmaksussa tuntui selvästi.

Samaan aikaan opettajan palkan ostovoima laski merkittävästi, kun palkka ei noussut, mutta kulutushyödykkeet ympärillä kallistuivat.

– Koin selvästi sen, että oma elintaso laski. Mutta koska minulla oli vakituinen työpaikka, en ollut erityisen hätääntynyt. Piti vain elää todella säästäväisesti, erityisesti koska elin ja maksoin asuntolainaa yksin. Tilanne olisi ollut hyvin erilainen, jos olisi ollut kaksi ihmistä ja kaksi palkkaa, Mauriala pohtii.

1990-luku oli eri maailma

Viime vuoden ajan Suomessa on spekuloitu paljon, ovatko korot pitkän matalasuhdanteen jälkeen lähdössä nousuun, ja mitä se tarkoittaisi asuntovelallisen kannalta.

Voiko 90-luku tulla takaisin?

OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen toteaa, että 90-lukua vastaavan tilanteen toistumista kannattaa tuskin pelätä.

– 90-luvun korot olivat ihan eri maailmasta – silloin oli markka-aika ja hyvin erilainen rahoitusmarkkinatilanne.

Nykyisenä EU-aikana euribor-korko on korkeimmillaan ollut 6 prosentissa. Jos korot lähtisivät sitä ylemmäs, kyseessä olisi hyvin poikkeuksellinen tilanne ja se liittyisi luultavasti ennen kaikkea kovaan inflaatioon.

Lähitulevaisuudessa korkojen nousu näyttää hyvin rauhalliselta.

– Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on nousemassa vasta ensi vuoden puolella plussalle ja Euroopan keskuspankki on linjannut, että ohjauskorot säilyvät ainakin kesän 2019 nykyisellä tasolla. Sen jälkeen niitä toki tarkastellaan uudestaan.

Heiskanen kuitenkin muistuttaa, että vaikka talouskasvu on hidastunut, korot tulevat mitä luultavimmin vähitellen nousemaan.

– Jos on tottunut siihen, että korot ovat hyvin alhaalla, pidemmän päälle normaali korkotaso voi tulla yllätyksenä – 12 kuukauden euriborilla se olisi ehkä 2– 3 prosentin kohdilla. Jos taloustilanne on hyvä, se voi mennä tuon ylikin.

2010-luvulla esimerkiksi hintojen nousu on aivan erilaista kuin parikymmentä vuotta sitten, ja korkojen kohtuulliseenkin nousuun kannattaa varautua oman maksukyvyn kannalta.

– Vaihtelulta kannattaa suojautua, ja siihen on tietenkin pankeilla monenlaisia työkaluja, kuten korkosuoja, Heiskanen summaa.

Tutustu tästä Korkokattoon ja muihin talouden turviin.

OP sosiaalisessa mediassa