"Koko eläke uppoaa lääkkeisiin" – Onko asia tosiaan niin?

Moni eläkeläinen valittaa lääkkeiden kalleudesta. Mitä sanovat tilastot?

Harmaahapsinen pöytäseurue repeää nauruun helsinkiläisessä kahvilassa.

− Voisin ohjata eläkkeeni suoraan apteekkiin! yksi seurueen miehistä sanoo saaden muut taas hekottamaan.

Eläkeläisryhmä heittää ronskisti vitsiä lääkkeiden kalleudesta, mutta rivien välistä voi lukea, että kyseessä ei ole pelkkä naurunaihe. Useamman puheenvuorot vihjaavat, ettei eläkkeestä oikeasti jää käteen penninpyörylää lääkekulujen jälkeen. Voiko kahvipöytäkeskustelu olla totta vai onko lääkkeiden hinta vain eläkeläisten helppo yhteinen valituksenaihe?

Eläketurvakeskuksen mukaan suomalaisten keskieläke oli vuoden 2018 lopulla keskimäärin 1 656 euroa. Parhaat tilastot lääkekuluista löytyvät Kelalta. Ne koskevat ainoastaan Kela-korvattavia lääkkeitä, joten niiden päälle tulevat vielä ei-korvattavat lääkkeet ja itsehoitolääkkeet. Vuonna 2018 Kela-korvattuja lääkkeitä osti yhteensä 1 147 996 yli 65-vuotiasta suomalaista. Kela-korvattujen lääkkeiden yhteenlasketut kustannukset olivat 998 miljoonaa euroa. Kela korvasi niistä 681 miljoonaa, eli kuluja kertyi 317 miljoonaa. Kela-korvattujen lääkkeiden omasta pussista maksettavat kulut olivat siis viime vuonna keskimäärin 275 euroa henkilöltä vuodessa, eli noin 23 euroa kuukaudessa. Prosentuaalisesti lääkekulut siis haukkaavat vain hieman yli prosentin eläkkeestä.

Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että yksilöllinen vaihtelu lääkekuluissa on suurta.

− Melkein puolet kaikista lääkekustannuksista kertyy vain viidelle prosentille väestöstä, Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen sanoo.

− Kela-korvattavien lääkkeiden hintakatto on tänä vuonna 572 euroa vuodessa. Jotkut maksavat lääkkeistään sen verran, ja ei-korvattavat lääkkeet päälle.

Käyttäjämäärät kasvaneet

Myös tuloissa on suuria vaihteluita. Ero eläkkeen määrässä oli selkeä esimerkiksi sukupuolten välillä: miesten kuukausieläke oli vuonna 2018 lähes 200 euroa naisten eläkettä suurempi. Lisäksi kotitalouksien kulut ovat nousseet joka vuosi myös eläkeikäisillä. Yli 65-vuotiaiden kotitalouksien kulutusmenot olivat vuonna 2006 keskimäärin 19 300 euroa, ja kymmenen vuotta myöhemmin sama summa oli noin 28 800 euroa.

Esimerkiksi eläkeläisten vuosittaiset asumiskulut ovat nousseet kymmenessä vuodessa 3 500 eurolla. Vuonna 2016 65–74-vuotiaiden kotitalouksilla meni asumiseen keskimäärin 937 euroa kuussa. Tuhannen euron asumiskulut haukkaavat ison siivun keskimääräisestä eläkkeestäkin, pienestä eläkkeestä puhumattakaan. Jäljelle jäävässä summassa parinkympin kuukausittainen lääkekulukin voi tuntua merkittävältä – saati jos sen päälle täytyy ostaa lääkkeitä, joista Kela-korvausta ei saa.

Kela-korvattavien lääkkeiden kokonaiskustannus on kasvanut joka vuosi, mutta niin ovat käyttäjämäärätkin. Henkilökohtaiset lääkekulut ovat kallistuneet vuodesta 2011 viime vuoteen vajaalla 50 eurolla.

Saastamoinen kertoo, että lääkkeiden kokonaiskustannuksen kasvu johtuu suurelta osin uusien, entistä kalliimpia lääkkeiden tulosta korvattaviksi. Siksi tiettyjen lääkeryhmien kustannukset ovat kasvaneet suhteessa muita nopeammin.

− Yli 65-vuotiaiden käyttämistä lääkkeistä kustannukset ovat nousseet nopeimmin syöpälääkkeiden ja immunovasteen muuntajien sekä veritautien lääkkeiden ryhmissä.

Kela-korvattavien lääkkeiden omavastuut kasvavat 90-vuotiaaksi asti. 65–69-vuotiailla summa oli 228 euroa vuodessa, 85–89-vuotiailla 338 euroa. Yli 90-vuotiailla kulut ovat pienemmät kuin 80–89-vuotiailla.

− Vanhimmassa ikäluokassa alkaa olla sellaisia tervaskantoja, jotka eivät välttämättä käytä mitään lääkettä, Saastamoinen toteaa.

Mikä on siis lopullinen totuus? Tilastojen valossa lääkekustannukset eivät vaikuta kovin suurilta, mutta numerot eivät kerro kaikkea. Kahvipöytäkeskusteluista löytyy todennäköisesti ainakin yksi, jonka tili on aidosti nollilla pakollisten kulujen ja apteekkivierailun jälkeen. Jo siksi on hyvä, että keskustelua käydään.

OP sosiaalisessa mediassa