”Avioehto tekee meistä tasa-arvoisia”

Avioehto ei ole epäluottamuksen osoitus vaan varautumista tulevaisuuteen. Joskus se voi olla myös romanttinen ele.

Häissä on paljon järjesteltävää, jos aikoo juhlia isosti. On mietittävä, mihin ärhäkkä serkku sijoitetaan istumaan, jottei tule riitaa sukulaistädin kanssa. On haettava hääkimppu kukkakaupasta ja kerrottava keittiöön vieraiden tarkka lukumäärä.

Sitten ovat vielä paperityö. Niin kuin vaikka avioehto.

Noin joka kolmannella suomalaisella pariskunnalla on avioehto. Toisille se on ihan tavallinen asiakirja ilman tunnekuohuja, toisille sen laatiminen ei tulisi mielenkään kesken rakkausjuhlien järjestämisen.

Sirje ja Timo olivat naimisiin mennessään vähän päälle kolmekymppisiä, ja avioehto oli heille itsestäänselvyys. He hoitivat paperit kuntoon maistraatissa heti vihkimisen jälkeen. Todistajatkin olivat kätevästi valmiiksi paikalla.

– Olemme aikuisia ihmisiä, joiden raha-asiat ovat aina olleet omia. Avioehto tuntui ihan normaalilta asialta. Olemme tottuneet siihen, että omaisuutta on hoidettava järkevästi, Sirje sanoo.

– Kummankaan vanhemmat tai sukulaiset eivät vaatineet avioehtoa. On vain omasta mielestämme järkevää, että yritetään välttää mahdollinen draama sukujen välillä, Timo lisää.

Myös Maarit ja Teemu ovat samoilla linjoilla. He tekivät avioehdon häiden jälkeen.

– Kun menimme naimisiin, olimme työssäkäyviä, yli kolmekymppisiä aikuisia ja taloudellisesti riippumattomia vanhemmistamme. Avioehtosopimus oli meille kuin minkä tahansa vakuutusasiakirjan allekirjoittaminen. Siihen ei liittynyt minkäänlaista dramatiikkaa, Maarit sanoo.

Ilman avioehtoa omaisuus on yhteistä

Häiden järjestäminen on usein työlästä, ja siksi avioehtoa kannattaa miettiä jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Avioehdon voi toki tehdä myös naimisiin menon jälkeen, mutta silloin se voi unohtua ja jäädä kokonaan tekemättä.

Asia on hyvä aloittaa avoimella keskustelulla puolison kanssa.

– Avioehdon laatiminen lähtee puolisoiden yhteisestä tarpeesta. Avioehto kannattaa ottaa, jos halutaan pitää omassa suvussa omaisuutta, esimerkiksi perheyrityksen osakkeita tai kesäpaikka, OPn lakimies Anne-Mari Mäensivu sanoo.

Yleisin avioehdon muoto on molemminpuolisesti poissuljettu avio-oikeus, jossa kummallakaan osapuolella ei ole oikeutta toistensa omaisuuteen. Avioehdon voi tehdä myös niin, että kummallakaan ei ole avio-oikeutta tiettyyn osaan toisen omaisuutta, esimerkiksi juuri kesämökkeihin.

Jos avioehtoa ei ole ja pari eroaa tai toinen kuolee, tehdään ositus. Siinä puolisoiden netto-omaisuus lasketaan yhteen. Se osapuoli, jolla on enemmän netto-omaisuutta, maksaa tasinkoa toiselle. Esimerkkilaskelma tasingosta löytyy jutun lopusta.

Ilman avioehtoa puolisoiden omaisuus on siis avio-oikeuden alaista, jollei omaisuutta ole sitten saatu perintönä tai lahjana. Siinä tapauksessa on mahdollista, että puolison avio-oikeus on rajattu pois testamentissa tai lahjakirjassa.

Avioehtosopimus ei ole vain eroa varten

Maarit ja Teemu ovat rajanneet avio-oikeuden ulkopuolelle suvun kiinteistöjä mutta eivät avioliiton aikana kertyvää omaisuutta.

– Itse halusin rajata vanhempieni omakotitalon ja suvun omistaman saarimökin avio-oikeuden ulkopuolelle, Teemu sanoo.

Maarit puolestaan haluaa pitää kiinni suvun rakkaasta kesämökistä. Hän on kuullut tarinoita, joissa on eron myötä menetetty mummolapaikkoja. Vaikka Maarit ei ajattelekaan eroavansa, avioehto tuo rauhan.

– Kesäpaikka on oma mielenmaisemani, jossa olen viettänyt lapsuuden kesiä, Maarit sanoo.

Moni jättää avioehdon tekemättä sen vuoksi, että se tuntuu epäilyltä avioliiton kestävyyttä ja puolisoa kohtaan: eroamme kuitenkin, ja rajaan tässä omaisuuteni siltä varalta, että olet vain rahojeni perässä.

Asiaa voi kuitenkin katsoa myös toisesta näkökulmasta: kelpaat minulle ilman omaisuuttasi. Tästä vinkkelistä avioehto on romanttinen ele.

Avioehdosta ja omaisuudesta puhuminen avoimesti on silti monelle yllättävän vaikeaa. Tässä jutussa esiintyvät pariskunnatkaan eivät halunneet tulla juttuun mukaan koko nimillään.

– Avioehdolla selkeytetään puolisoiden varallisuussuhteita avioliiton päättyessä tai puolison kuollessa, eli se ei ole vain eroa varten, OPn lakimies Anne-Mari Mäensivu huomauttaa.

Suvun ja uusperheen riidat minimiin

Avioehdolla on siis merkitystä myös silloin, jos toinen puoliso kuolee. Mikäli molemmilla puolisoilla on omia lapsia, avioehdolla voidaan esimerkiksi varmistaa, että omat lapset perivät kaiken omaisuuden eikä sitä avio-oikeuden nojalla siirry tasinkona eloonjääneelle puolisolle ja sitä kautta hänen lapsilleen.

Avioehdolla voi myös ehkäistä sukuriitoja. Tilanne, jossa avioerossa tasinkona on osa toisen puolison suvun yhteisestä kesämökistä, voi olla hankala. Eron lisäksi pitäisi alkaa setviä omistussuhteita entisen puolison sukulaisten kanssa.

Avioehdolla tällaiset tilanteet on helppo välttää, vaikkeivat ne olisikaan naimisiin mennessä mielessä. Avioehto selkiyttää tilanteita erityisesti uusperheissä, joissa molemmilla puolisoilla on omia lapsia.

– Täysin poissulkevalla avioehdolla voidaan varmistaa, että omaisuus siirtyy vain omille lapsille, Anne-Mari Mäensivu sanoo.

Sitä paitsi avioehto tarjoaa osaltaan suojaa myös puolison velkaantumista tai konkurssia vastaan. Vaikka avioliiton aikana puolisot vastaavat omista veloistaan, avioliiton päättyminen ja sitä seuraava ositus voivat johtaa tilanteeseen, jossa varakkaamman puolison varoja käytetään toisen puolison velkojen maksamiseen.

Avioehdolla voidaan jo etukäteen varautua tällaiseen tilanteeseen ja turvata puolison asemaa toisen puolison velkojia vastaan.

Lakimies apuun

Jos avioehto ja perintöasiat mietityttävät, kannattaa kysyä neuvoa lakimieheltä. Sirje ja Timo etsivät aluksi tietoa netistä. Perusasiat löytyivät helposti, mutta myöhemmin pariskunta sai lapsia ja halusi tietää, muuttavatko lapset tilannetta.

– Emme saaneet varmuutta siihen, mitä tapahtuu, jos jompikumpi meistä kuolee ja haluaisimme puolison perivän omaisuuden. Luulimme, että kun meillä on avioehto, meidän pitäisi tehdä testamentit. Siksi päädyimme kysymään neuvoa lakimieheltä, Sirje sanoo.

Lakimiehen luona selvisi, että avioehdosta huolimatta puolisot perivät toisensa, jos heillä ei ole lapsia eikä testamenttia. Jos lapsia on, nämä perivät vanhempansa. Mikäli vanhemmilla on täysin poissulkeva avioehto, ei eloonjäänyt puoliso saa omaisuutta myöskään avio-oikeuden nojalla.

Lasten saamisen jälkeen avioehtoa pitää siis joko muuttaa tai tehdä testamentti, jos halutaan eloonjääneen perivän omaisuutta.

Lakimies huolehtii myös muotovaatimuksista. Avioehto täytyy päivätä, allekirjoittaa ja todistaa oikeaksi. Paperi toimitetaan maistraattiin rekisteröitäväksi. Jos avioehto ei ole muodollisesti oikein täytetty, se ei päde.

Mikäli avioehdon tekee itse, kannattaa ottaa huomioon, että maistraatti ei tarkista muotovaatimusten täyttymistä. Tarvittaessa avioehtoa voi muuttaa yhdessä jälkikäteen.

Arkistoitu paperi

Maaritin ja Teemun avioehdon tekemisestä on nyt viisi vuotta. Sirje ja Timo tekivät avioehdon jo kaksitoista vuotta sitten. Molemmille pariskunnille avioehto on asia, joka on lokeroitu ja käsitelty arkistoon.

– En ole miettinyt avioehtoa sen jälkeen, kun se tehtiin. Minulle se on yhteinen sopimus, joka kertoo, että olemme tasa-arvoisia ja itsenäisiä, Maarit sanoo.

Maarit ja Teemu puhuivat avioehdosta, kun sitä oltiin tekemässä. Sen jälkeen aiheeseen ei ole ollut tarvetta palata. Kavereiden kesken avioehto ei kuitenkaan ole mikään tabu. Siksi pariskunnan olikin mahdollista lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla naimisiin mennessään.

– Sovimme ystäväperheemme kanssa hieman vitsillä avioehtotreffit, jolloin kahvittelimme ja allekirjoitimme todistajina toistemme avioehdot, Maarit sanoo.

Lue lisää: Avioliitto-muistilista

OP sosiaalisessa mediassa