”Ajattelin ensin, että olisin lyönyt homman läskiksi” – opiskelija kertoo, miltä tuntui muuttaa omaan talouteen

Monen nuoren haave täyttyy lukion jälkeen, kun on aika muuttaa opiskelemaan ja päästä viimeinkin asumaan omillaan. Entisiä kulutustottumuksia täytyy olla valmis muuttamaan, sanoo historian opiskelija Niia Junttila, 20.

Kun oululainen Niia Junttila, 20, asui vielä lukiolaisena vanhempiensa kanssa kotona, hän haaveili itsenäisestä elämästä. Siitä, että saisi tehdä itseään koskevat päätökset kokonaan itse ja vastata yksin omista aikatauluistaan – ja rahoistaan.

– Se oli haaste, jonka haluaa ottaa nähdäkseen, että selviääkö siitä, Niia sanoo.

Kesällä opiskelujen valintakokeiden tulokset tulivat, ja Niia sai odotetun tuloksen: hän pääsi Oulun yliopistoon opiskelemaan historiaa. Itsenäinen elämä alkoi vuokrayksiöstä Kaijonharjusta läheltä yliopistoa. Innoissaan Niia alkoi suunnitella omaa taloutta.

Opintolainan ottaminen tuntui Niiasta selvältä, sillä se on halpaa lainaa, ja Niia luotti omaan työllistymiseensä. Myös vanhempien kannustus vaikutti päätökseen.

Tuoreen opiskelijan tuloiksi muodostuivat siis opintotuki, asumislisä ja opintolaina, ja niistä tuli yhteensä 1200 euroa per kuukausi. Yksiön vuokra oli 400 euroa, jonka jälkeen muihin laskuihin ja elämiseen jäi 800 euroa.

En elä itselleni velaksi

Niia asetti itselleen tavoitteen, jonka mukaan hän maksaa joka kuukausi ensin vuokran, sähkölaskun, vakuutuksen, netin ja puhelinlaskun. Sitten hän siirtää tietyn summan käyttötililleen, ja sillä summalla on pärjättävä. Hän maksaisi kaupassa yhdistelmäkortin debit-puolella.

– Päätin, että en elä itselleni velaksi. Jos käyttötili menee nollille, rahat ovat sitten oikeasti loppu, Niia sanoo.

Kuumottava ajatus siitä, että rahat voivat loppua, toimii Niialle sopivana motivaattorina ja pelottimena laskea menot tarkkaan. Oikeasti hän on siinä onnekkaassa asemassa, että hän voi hätätilanteessa pyytää vanhemmiltaan apua.

– En halua kuormittaa vanhempiani. Mutta on vanhempien apua tullut kuitenkin sen verran, että he ovat välillä maksaneet esimerkiksi ruokaostoksia tai yllättäviä lääkärikäyntejä.

Kun Niia asui vielä kotona, hän sai vanhemmiltaan noin sata euroa käyttörahaa kuussa. Kotona asuvalle se oli luonnollisesti iso raha, koska mitään muita kuluja asumisesta tai ruuista ei tarvinnut maksaa. Summa riitti kuukausittain johonkin vaatteeseen, kahvilla käymisiin kavereiden kanssa tai satunnaiseen baarireissuun.

Omaan talouteen muutto muutettuaan Niia huomasi, että osa entisistä kuluista jäi pois kuin itsestään. Esimerkiksi baarireissujen hinta pieneni budjetissa huomattavasti, koska tilalle tulivat baarien opiskelijabileet, joissa on huomattavasti edullisempaa.

Niia alkoi kuitenkin myös tietoisesti nuukailemaan.

– Jos käyn kaupungilla, en jääkään ulos syömään yhtä helposti kuin ennen. Menen mieluummin kämpille syömään, Niia sanoo.

Oululainen Niia Junttila, 20, muutti omaan talouteen asumaan lukion jälkeen. Vaatteiden shoppailu on muuttunut Facebook-kirpputorien silmäilyyn.

Ihana päättää ruuat itse

Yleisen kliseen mukaan opiskelijat syövät vain halvinta tonnikalaa suoraan purkista. Tämä pitää vain harvan ihmisen kohdalla paikkansa. Niia pyrkii syömään monipuolisesti, ja hän tekeekin nyt enemmän kasvisruokaa kuin vanhempien luona asuessaan – ihanaa päättää ruuista itse! Tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi makaronilaatikko soijarouheella ja erilaiset linssi- ja papuruoat.

– Toki täytyy myöntää, että myös pakastepitsojen kulutus on lisääntynyt entiseen elämään verrattuna.

Ruokakaupassa Niia laskee ostoksensa tarkkaan ja ostaa yleensä halvinta merkkiä. Vasta, jos halvin merkki ei ole hyvää, Niia siirtyy maistamaan kalliimman merkin tuotetta. Tähän on jonkin verran poikkeuksia, sillä esimerkiksi tuttua kolajuomaa Niia ei suostu vaihtamaan halvempaan.

Omassa taloudessa eläessä on korostunut myös se, että jos jotain haluaa todella kovasti, se raha on pois jostain muusta. Niia toivoo, että rahaa on välillä matkustamiseen, mikä taas tarkoittaa sitä, että shoppailua on pitänyt vähentää.

Ennen Niia osti vaatteet usein uutena, mutta nyt hän on alkanut ostaa vaatteita Facebook-kirpputoreilta. Yleensä hän yrittää löytää kestäviä vaatteita. Ne voivat olla halpojen merkkien vaatteita halvalla tai kalliiden merkkien vaatteita vähän kalliimmalla.

Melkein mitä vain hankintoja tehdessään Niia haluaa tarkistaa, vastaako tuote todella hintaansa.

– Googlaan kaiken maailman arvioita, kysyn tuttavilta ja laitan Jodeliin kyselyä, Niia luettelee.

Harrastuksiin Niialla ei kulu rahaa juuri ollenkaan. Hän kuuntelee musiikkia ja käy juoksemassa. Joskus harvoin pitää siis ostaa urheiluvaatteita. Välillä Niia ostaa myös kirjoja.

Työvuoroista lisätuloja

Nyttemmin Niia on muuttanut keskustaan kaksioon, jonka vuokra on 600 euroa kuussa. Se vähentää parilla sadalla kuukausittaisen käyttörahan määrää. Vastapainona satunnaisia lisätuloja tuovat keikkatyöt, joita Niia on tehnyt 18-vuotiaasta lähtien. Niistä tulee 0–500 euroa kuussa.

– Tämänhetkinen koronavirustilanne kuitenkin jännittää, koska se voi vähentää töitä. Olen esimerkiksi tehnyt ekstraajilla kaupan kassavuoroja.

Kun Niialta kysyy vaikeimpia hetkiä oman talouden ylläpidossa, hän ei keksi mitään kovin erityistä. Toki välillä kirpaisee luopua jostain asiasta, vaikka uudesta vaatteesta, jotta saisi jotain muuta tärkeää.

Raha-asiat ovat tuoneet murhetta opiskelijalle yllättävän vähän.

– Minulla oli pessimistinen oletus, että jotenkin onnistuisin sotkemaan homman. Ajattelin, että löisin raha-asiat läskiksi. Oli myönteinen yllätys, että olen saanut pidettyä hallinnassa sen, mihin on varaa ja mihin ei.

Lue myös:

Hae opintolainaa verkossa

Rahareikiä taloudessa? Näin voit seurata kulujasi tarkemmin

Op.fi-sivujen Oma talous -kokonaisuus tarjoaa käyttöösi työkaluja, joiden avulla saat taloutesi hallintaan.

OP sosiaalisessa mediassa