Valppautta pimeneviin syysiltoihin – riski törmätä tiellä liikkuviin hirvi- ja peuraeläimiin kasvaa syyskuukausina

Syysiltojen pimeneminen, ravinnon määrän väheneminen sekä metsästyskauden alkaminen nostavat riskiä kolaroida liikenteessä eläinten, erityisesti hirvien, peurojen ja porojen kanssa.

Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan loka – joulukuulle ajoittuu lähes 40 prosenttia koko vuoden eläintörmäyksistä. Pohjola Vakuutukseen tulee joka syksy keskimäärin 1 850 vahinkoilmoitusta erilaisista eläintörmäyskolareista, ja määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Ero keväällä sattuvien kolarien määrään on huomattava, sillä keväisin 2017–2019 sattui keskimäärin 770 eläintörmäyskolaria.

Yleisimmin liikenteessä kolaroidaan hirven tai peuran kanssa, ja varsinkin peurojen määrä on noussut voimakkaasti viime vuosina. Suomessa on jo noin 111 000 valkohäntäpeuraa, pääasiassa Etelä- ja Lounais-Suomen alueella, jolla myös tapahtuu suurin osa autoiluista.

Eläinten aiheuttamat vauriot vaihtelevat suuresti

Eläintörmäysvahingon keskimääräinen korvaus on noin 2 400 euroa, mikä on lähes 30 prosenttia korkeampi kuin tavallisen törmäysvahingon korvaus. Eläinkolareiden aiheuttamat vahingot riippuvat suurelta osin siitä, kuinka suureen eläimeen ajoneuvolla törmätään. Pienikokoisen eläimen, kuten supikoiran tai jäniksen kohdalla vauriot jäävät yleensä vähäisiksi.

– Puskurivaurioiden tai säleikkövaurioiden osalta korjauskulut vaihtelevat tyypillisesti muutamista satasista noin tuhanteen euroon, kertoo Seppo Alanko Pohjola Vakuutuksesta.

Erityisesti hirvi aiheuttaa huolta tiellä liikkujille.

– Jos uroshirvi tulee tuulilasista sisään, silloin korjauskustannukset ovat lievimmilläänkin 5 000-10 000 euroa. Pahimmillaan hirvikolarista aiheutuu myös henkilövahinkoja. Mikäli auto menee lunastuskuntoon, vahingon määrä voi nousta ajoneuvosta riippuen jopa 40-50 000 euroon. Onneksi harvoin rysähtää kuitenkaan niin pahasti, Alanko kertoo.

Uusi teknologia auttaa ennaltaehkäisemään vahinkoja

Eläinkolareiden ennaltaehkäisemiseksi on jatkuvasti kehitteillä uusia työkaluja.

– Pohjoisessa on jo käytössä Porokello, jossa älyteknologian avulla pystytään viestimään porojen liikkeistä tai yksittäisen tiealueen tilanteesta. Uskoakseni se auttaa hillitsemään ajonopeuksia, Alanko sanoo.

Suomessa ajetaan noin 3 500 – 4 500 porokolaria vuosittain. Vuonna 2018 porokolarien määrä laski noin tuhannella. Syitä laskuun olivat lämmin kesä, vähäluminen alkutalvi ja Porokellon aktiivinen käyttö.

– Porokello on vakiinnuttanut paikkansa poronhoitoalueella liikkuvilla autoilijoilla. Päivätasolla käyttäjiä on parhaimmillaan toista tuhatta. Tämä varmasti on vaikuttanut porokolarien määrään alentavasti. Porokellon Musta marraskuu -liikenneturvallisuus kampanja taas muistuttaa suuresta porokolaririskistä juuri marraskuun aikana, kertoo Porokellon projektipäällikkö Eliisa Lintula tiedotteessa.

Porokello-sovelluksessa ammattiautoilijat ja poronhoitoalueella liikkuvat ammattilaiset tekevät ilmoituksia järjestelmään. Varoitus on voimassa puoli tuntia ja sen näkevät kaikki Porokellon käyttäjät.

Seppo Alangon mukaan tulevaisuuden tekniikka tulee vaikuttamaan eläinkolareiden ennaltaehkäisyyn.

– Henkilöautoissa on jo nyt tutkan ja lämpökameran yhdistelmiä, joiden avulla on mahdollista havaita metsästä tielle liikkuvia isoja eläimiä ja myös tienlaidassa liikkuvia ihmisiä pimeään aikaan.

Pohjola Vakuutus on mukana kehittämässä Porokelloa.

Artikkelia päivitetty 22.10.2019

Missä kuussa tapahtuu eniten hirvikolareita? Tee nopea ja opettavainen testi - ja selvitä, miten taitava kuljettaja olet oikeasti!

OP sosiaalisessa mediassa