Iäkkäät autoilijat ovat selkeästi yliedustettuina vakavissa liikeonnettomuuksissa. Samalla heidän osuutensa Suomen väestöstä tulee kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa.

Vuonna 2016 noin 21 prosenttia Suomen väestöstä oli täyttänyt 65 vuotta, ja osuuden arvioidaan nousevan 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. 85 vuotta täyttäneitä autoilijoita oli vuoden 2018 lopussa jo tuplasti enemmän kuin vuonna 2010.

– Onhan se aikamoinen kasvu vajaassa kymmenessä vuodessa, kommentoi Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski, joka tekee töitä erityisesti iäkkäiden kuljettajien liikenneturvallisuuden parissa.

Yli 70-vuotiaat tarvitsevat aina lääkärinlausunnon ajokyvystään, ja voivat uusia korttinsa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Vanhempien ihmisten kohonnutta riskiä joutua vakavia henkilövahinkoja aiheuttavaan liikenneonnettomuuteen selittää Kosken mukaan osin se, että iän myötä ihmisen keho haurastuu ja vaurioituu herkemmin. Korkea ikä ei myöskään automaattisesti tarkoita, että rattiin tarttuminen olisi ongelmallista.

– Jos harkintakyky on tallella eikä ole selvää terveydellistä ongelmaa, joka haittaisi ajamista, ei iäkäs ihminen ole liikenteessä riski sen enempään kuin kukaan muukaan.

Ikääntymiseen liittyy kuitenkin useita muutoksia, jotka aiheuttavat usein haasteita liikenteessä. Listasimme ylös riskitekijät ja varoitusmerkit, joita iäkkään autoilijan ja hänen läheistensä kannattaisi tarkkailla.

Havainnoinnin haasteet

Mia Koski kertoo, että ikäihmisten aiheuttamat liikenneonnettomuudet tapahtuvat usein risteyksessä, jossa iäkäs kuski on väistämisvelvollisena. Syynä on usen heikentynyt havainnointikyky.

– Vaikka näkö olisikin vielä hyvässä kunnossa, haasteita aiheuttaa se, että risteyksessä pitää seurata useaa asiaa samanaikaisesti. Liikenteessä havaintojen tekeminen ja niihin reagoiminen tuppaa hidastumaan iän myötä.

Lisäksi havainnointia heikentävät esimerkiksi pään ja niskan kankeus ja sitä kautta kaventunut näkökenttä. Motoriset ongelmat voivat aiheuttaa vaikeuksia myös auton ohjauslaitteiston sujuvassa käytössä, Koski muistuttaa.

Pimeässä näkeminen

Silmien ikääntyessä myös pimeässä näkeminen alkaa vaikeutua.

– Ja kun vastaantulevan auton valot häikäisevät, siitä palautuminen kestää aiempaa pidempään. Myös kontrastien hahmottaminen voi olla hankalaa. Kun pimeällä on montaa tummaa sävyä vierekkäin, niitä on vaikeaa erottaa toisistaan, Koski kuvailee.

Toisaalta esimerkiksi heikentynyt pimeänäkö on Kosken kokemuksen mukaan asia, jota ikääntyvät autoilijat osaavat luonnollisesti kompensoida melko hyvin.

– Jätetään yksinkertaisesti pimeällä tehdyt ajot pois. Näkö- ja havainnointikyvyn heikentyessä monet myös ajavat lähinnä tuttuja reittejä ja hidastavat vauhtia.

Lääkkeiden kanssa tarkkana

Käytössä olevien lääkkeiden määrä kasvaa usein iän myötä. Jos lääkkeessä on kolmio, sillä voi olla haittavaikutuksia ajamiseen.

– Silloin pitää olla erityisen tarkkana, lukea lääkkeen ohjeistus hyvin ja keskustella oman lääkärin kanssa.

Kolmiolääkkeissä on kuitenkin merkittäviä eroja, eivätkä niiden vaikutukset ole yksioikoisia. Kolmiolääke voi tehdä liikenteessä ajamisesta myös turvallisempaa.

Lisäksi monet lääkkeet, jotka eivät ole kolmiomerkittyjä, saattavat etenkin aluksi aiheuttaa kovaa väsymystä. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkut allergialääkkeet.

– Aina pitäisi miettiä, millaisia riskejä lääke voi aiheuttaa omalle ajamiselle ennen kuin tottuu sen mahdollisiin vaikutuksiin.

Milloin lääkärin puheille?

Koski toteaa, että on vaikea vetää selvää rajaa sille, milloin lääkärin tulisi arvioida ajokyky. Selviä merkkejä ovat ainakin yleistyneet läheltä piti -tilanteet tai vaikkapa se, että parkkipaikoilla alkaa ilmestyä autoon pieniä kolhuja.

Muistisairaudet laskevat edetessään ajokykyä merkittävästi. Siksi yksi räikeä varoitusmerkki on vaikeus muistaa tuttuja ajoreittejä ja kohteita.

– Lääkärille kannattaisi hakeutua myös, jos on merkittäviä ongelmia pysyä muun liikenteen rytmissä tai jos yleinen vireystila on hyvin heikko ajaessa. Taustalla voi olla myös sellainen terveydellinen ongelma, että se voidaan hoitaa, ja ajamisesta tulee taas turvallisempaa.

Jos läheinen on huolissaan ikääntyneen ajoterveydestä, asia kannattaa ottaa puheeksi ja ilmaista oma huolensa kuljettajan ja muiden turvallisuudesta. Hyvä tapa aloittaa on esimerkiksi Liikenneturvan sivuilta löytyvä itsearviointitesti‍.