Totta vai tarua? Sähköauton huolto on kallista ja auto ei toimi pakkasella

Tuleeko sähköauto tavallista auto halvemmaksi? Onko latauspisteitä kehä kolmosen ulkopuolella? Selvitimme nämä ja muita sähköautoiluun liittyviä myyttejä.

Sähköauto ei sovi Suomen talvipakkasiin

TARUA. Monessa tapauksessa sähköauto sopii talvipakkasille jopa paremmin kuin polttomoottoriauto. Sähköauto ei esimerkiksi kärsi käynnistysongelmista kovassakaan pakkasessa. Auton sisätilat lämmitetään useimmiten energiatehokkaalla ilmalämpöpumpulla lämpövastusten tai moottorin hukkalämmön sijaan. Laturissa oleva auto ottaa lämmitykseen tarvittavan virran suoraan seinästä, joten akkuvaraus ei hupene lämmitykseen.

Se on totta, että auton toimintasäde pienenee pakkasessa. Kovana pakkaspäivänä ajot kannattaa suunnitella niin, että auton saa piuhan päähän hieman tavallista useammin.

Sähköautolla ajaminen on halvempaa kuin polttomoottoriautolla

TOTTA. Trafin mukaan keskimäärin suomalaisella autolla ajetaan 16 800 kilometriä vuodessa, eli noin 1400 kilometriä joka kuukausi. Sähköautot kuluttavat sadalla kilometrillä noin 15 kilowattituntia. Jos autoa ladataan pääasiassa kotona, sähkökulut kuukaudessa 1400 kilometrille ovat noin 30-35 euroa.

Bensa- tai dieselauton polttoainekustannukset vastaavalle matkalle ovat noin 100-150 euroa.

Vain rikkailla on varaa hankkia sähköauto

TOTTA ja TARUA. On totta, että polttomoottoriauton hankintahinta on selvästi edullisempi vastaavilla ominaisuuksilla varustettuun sähköautoon verrattuna. Näin ollen sähköauton hankintaan tarvitaan usein enemmän alkupääomaa.

Kuitenkin, sekä VTT:n että Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen toisistaan riippumattomissa selvityksissä käy ilmi, että jo viidessä vuodessa halvemmat käyttökustannukset kompensoivat hankintahintaa niin, että sähköautoilu tulee muuta autoilua edullisemmaksi, jos ajokilometrejä kertyy tarpeeksi. Vernen selvityksessä sähköautoilu tuli edullisemmaksi jo 15 000 kilometrin vuosiajoilla, jos auton pitoaika oli viisi vuotta, VTT:n raja on 30 000 kilometriä.

Lisäksi, jos käyttökustannuksista syntyvän jopa yli sadan euron kuukausisäästön laittaa osamaksulla hankitun auton kuukausieriin, ei hankintahintakaan vaikuta enää välttämättä niin pahalta.

Sähköautolla ei voi ajaa Lappiin

TARUA. Lahden ja Rovaniemen välillä valtatien varrella on noin 20 latauspaikkaa. Rovaniemeltä pohjoiseen latauspisteitä löytyy noin sadan kilometrin välein. Lahti-Rovaniemi-välin voi paahtaa sähköautolla 12 tunnissa, josta latausaikaa on kaksi ja puoli tuntia.

Jos ajon aikana pitää yhden tunnin ruokatauon ja kaksi kolmen vartin kahvitaukoa, akku täyttyy riittävästi pysähdysten aikana. Toki taukopaikat täytyy valita niin, että niistä löytyy tarvittavat laturit. Siinä auttaa Suomen sähköautoilijoiden ylläpitämä latauskartta.

Sähköauton lataaminen on vaikeaa

TARUA. Yksinkertaisimmillaan sähköautoa voi ladata kodin tavallisesta pistorasiasta: töpseli vain kiinni auton kylkeen. Myös valtaosa taloyhtiöiden lämmitystolpista sopii sähköauton lataukseen, kunhan sopii sähkön laskutuksesta taloyhtiön kanssa erikseen. Kotipistorasiasta akku täyttyy noin 15 kilometrin ajomatkan verran tunnissa, eli yön aikana saa melko hyvin tarvittavan virran aamun ajoja varten. Kotilaturi nopeuttaa latausta merkittävästi. Huoltoasemien ja kauppakeskusten pikalatauspisteiltä virtaa akkuun saa tunnissa parinsadan kilometrin verran.

Jos akku loppuu, olet pulassa

TOTTA. Akun loppuminen on hyvin verrannollinen tilanne polttoaineen loppumiseen. Silloin ei auta kuin kutsua hinausauto. Sähköautoa ei tosin luultavasti tarvitse hinata kovin kauas, sillä pistorasioita löytyy huomattavasti tiheämmin kuin huoltoasemia.

Sähköautolla ei voi vetää peräkärryä, venettä tai asuntovaunua

TOTTA. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole juurikaan vaihtoehtoja, jotka soveltuisivat perävaunun vetoon. Jos sinulla on tarve peräkärrylle tai trailerille, älä hanki sähköautoa.

Sähköautojen lataaminen aiheuttaa Suomeen energiapulan

TARUA. Sähköautojen yleistyminen ei synnytä Suomeen energiapulaa. Suomessa oli viime vuoden lopussa reilut 15000 täyssähkö- tai hybridiautoa. Vaikka määrä 50-kertaistuisi 750 000 ajoneuvoon, arvioiden mukaan se nostaisi maan sähkönkulutusta vain kolme prosenttia.

Sähköauton huolto on kallista

TARUA. Sähköautojen kohdalla historiaan jäävät moottoriöljyn vaihdot sekä jakohihnojen ja tulppien uusimiset. Sähkömoottorin yksinkertaiseen tekniikkaan ei itse asiassa tarvita lainkaan säännöllistä huoltoa. Muilta osin huolto on toki samantyyppinen kuin polttomoottoriautonkin: pultit ja mutterit täytyy kiristää, ilmastointia huoltaa, vaihteistoöljyt ja pyyhkijänsulat vaihtaa.

Sähköautojen huolto-ohjelmat ovat merkkikohtaisia, mutta useat valmistajat suosittavat huoltoa kerran vuodessa tai 30 000 kilometrin välein. Huolto on usein halvempaa kuin polttomoottoriauton kohdalla, sillä huollettavaa on vähemmän. Lisäksi täyssähkön katsastaminen on edullisempaa polttomoottoriautoon verrattuna, sillä muun muassa päästömittauksia ei tarvitse tehdä ollenkaan.

Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Traficom, Kuopion Energia, Suomen sähköautoilijat ry, OP Kulku, Sähköautot – Nyt! -Facebook-yhteisö. Juttua varten on myös haastateltu Suomen Sähköautoilijat ry:n ja Tesla Club Finlandin puheenjohtaja Kari Kallosta.

OP sosiaalisessa mediassa