Tieverkon kunto huolettaa raskaan liikenteen kuljettajia

Tieverkon rapistuminen näkyy etenkin päällysteiden huonossa kunnossa ja siltojen kantavuuden muutoksissa. Viimeisimmän tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen mukaan yli puolet raskaan liikenteen kuljettajista on tyytymättömiä nykyisen tieverkon kuntoon.

Liikenneviraston teettämä tutkimus tienkäyttäjien tyytyväisyydestä teiden kuntoon kertoo karua tarinaa. Hallituksen myöntämä 600 miljoonan euron lisärahoitus liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen vuosina 2016–2018 ei ole parantanut tienkäyttäjien tyytyväisyyttä.

Vaikka yksityisautoilijoista noin puolet on tyytyväisiä pääteiden eli valtateiden ja kantateiden kuntoon, niin raskaan liikenteen ammattiautoilijoista pääteiden kuntoon oli tyytyväisiä vain alle kolmannes.

Liikenneväylien korjausvelkapaketilla on saatu paikattua erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen kannalta keskeisten tieosuuksien kuntotasoa, mutta kaikkia huonokuntoisia kohteita ei ole voitu kunnostaa.

Esimerkiksi raskaan liikenteen suosimat Kouvolan ja Kotkan sekä Kouvolan ja Lahden väliset tieosuudet ovat heikossa kunnossa ja onnettomuusalttiita.

– Nyt rahat ovat lopussa, eikä lisärahoituksesta ole tietoa. Tieverkko rapistuu uhkaavasti, mikä näkyy autoilijoille etenkin päällysteiden huonossa kunnossa ja siltojen kantavuuden muutoksissa. Vanhempiin siltoihin joudutaan määrittelemään painorajoituksia, sillä ne eivät enää kestä kuormitusta, sanoo Liikenneviraston kunnossapidon johtava asiantuntija Pekka Rajala.

Kehitysrahatkin kortilla

Liikenneviraston arvion mukaan väyläverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa.

– Se tarkoittaa rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Korjausvelkaa ja -tarpeita on sekä maanteillä, radoilla että vesiväylillä, Rajala sanoo.

Liikenneverkolla on korjausvelan lisäksi myös paljon muita parantamis- ja kehittämistarpeita, joihin ei tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Korjausvelkaa ei ole uusien väylien rakentaminen, liittymien parantaminen, lisäkaistat tai lisäraiteet.

– Ollaan todella haasteellisessa tilanteessa tällä hetkellä. Päätiestö on vielä hyvässä kunnossa. Valtakunnan tärkeimmillä väylillä rapistuminen ei vielä näy, mutta maakuntia yhdistävä alempi tieverkko alkaa olla jo huolestuttavan huonossa kunnossa, Rajala sanoo.

Jos nykyrahoitukseen ei ole luvassa muutosta, sen enempää elinkeinoelämän kuin yksityisautoilijoidenkaan ei kannata haaveilla esimerkiksi Helsinki-Tampere-moottoritieosuuden nopeusrajoituksen kohottamisesta 130 kilometriin tunnissa.

– Nykyrahoituksella on vaikea taata moottoritien päällysteen riittävää laatua. Lisäksi tien geometria voi rajoittaa nopeuden nostoa, Rajala sanoo.

Hoitoluokkauudistus parantaa talvikunnossapitoa

Suomen tieverkko käsittää maantiet, kunnalliset katuverkot ja yksityistiet. Liikennevirasto huolehtii valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa. Valtion maanteitä on yhteensä 78 000 kilometriä.

Valtion tiet on luokiteltu hoitoluokkiin, joihin perustuu väylien talvikunnossapito. Vuoden 2019 alusta hoitoluokkia on yhtenäistetty, minkä ansiosta talvihoidon laatua saadaan parannettua.

Hoitoluokkia on nyt seitsemän. Korkeimmissa hoitoluokissa on vuoden 2019 alusta 30 prosenttia Suomen tieverkosta, jolla kulkee lähes 90 prosenttia liikenteestä.

– Yhtenäistämisen ansiosta noin 10000 tiekilometriä saa nykyistä paremman hoidon, mutta myös vähemmin liikennöidyilla tieosuuksilla säilyy vähintään nykytasoinen talvihoito, Rajala sanoo.

Väylien kunto tarkoin tiedossa

Liikennevirasto seuraa säännöllisesti tiestön kuntoa mittausautoilla, jotka monitoroivat lasermittalaittein tienpinnan epätasaisuuksia, uria ja tien pystygeometriaa.

– Päätiet mitataan joka vuosi ja muu päällystetty tieverkko kolmen vuoden välein, Rajala sanoo.

Liikennevirastossa on lisäksi käynnissä erilaisia projekteja, joiden avulla teiden kuntotason seurantaa pyritään edistämään.

Liikennevirasto aloitti jo muutama vuosi sitten Pohjois-Savossa Valion kanssa pilottiprojektin, jonka avulla paljon ajavat ammattikuljettajat voivat lähettää tietoja ja havaintoja teiden kunnosta Liikennevirastolle. Viime vuonna vastaava kokeilu aloitettiin Pirkanmaalla.

Päällysteiden ennakoivaan hoitoon keskittyvä PEHKO-projekti on puolestaan käynnissä keskisellä Uudellamaalla Hyvinkään alueella. Pilotti kattaa yhteensä 860 kilometriä päällystettyjä teitä.

Projektissa keskitytään parantamaan päivittäistä teiden kunnossapitoa ottamalla käyttöön uusia teiden tutkimusmenetelmiä ja toteuttamalla teiden kunnossapitoa ennakoivasti.

Projektia on pilotoitu aiemmin jo vuodesta 2015 Liikenneviraston, Lapin ja Keski-Suomen ELY-keskusten sekä Roadscanners Oy:n toimesta. Alustavien tutkimustulosten mukaan kriittisimmät päällysteongelmat liittyvät ongelmiin päällysteen laadussa, teiden kuivaamisessa ja talvikunnossapidossa.

Ilmoita numeroon 0200 21200 liikennettä haittaavista tekijöistä

Myös kuka tahansa tiellä liikkuja voi ilmoittaa Liikenneviraston liikennekeskukseen teillä havainnoimistaan liikennettä haittaavista vaaratekijöistä, kuten liukkaudesta, kuopista tai muista asioista numeroon 0200 21200.

Puhelimeen tulee vuosittain peräti 80 000 ilmoitusta.

– Huonojen kelien aikaan puhelinlinja tuppaa ruuhkautumaan. Kehitämmekin sen rinnalle myös muita erilaisia sähköisiä palautekanavia, Rajala sanoo.

Oletko oikeasti taitava kuljettaja? Tee nopea ja opettavainen testi!

OP sosiaalisessa mediassa