Suomalaismiehet aikovat seilata Atlantin ylityksen Itämerellä: ”Se on raju haaste”

Kuukauden mittainen urakka on raskain koskaan Suomen aluevesillä tehty purjehdus. Matka starttaa lauantaina 26.5. Helsingistä ja päättyy juhannuksena.

Kari Nurmi on innostuneen miehen arkkityyppi. Hän puhuu paljon ja hymyilee. Nurmen purukalusto loistaa kilpaa toukokuisen päivän kanssa. Aurinko on hellinyt poikkeuksellisen paljon tänä keväänä ja se saa veneilijän hyvälle mielelle.

Nurmi on lupautunut viemään minut ensimmäistä kertaa purjehtimaan merelle. Hommalle on myös hyvä syy. Kari Nurmi aikoo purjehtia kuukaudessa Atlantin ylityksen mittaisen matkan rakkaalla Itämerellä. Hän haluaa näyttää mistä hommassa on kyse.

Kari Nurmi tunnetaan paremmin lempinimellä Ruffe. Lempinimi on kirjailtuna miehen purjeveneen purjeisiin ja maalattu paatin kylkeen. Vene on ollut Nurmen mukana jo 30 vuotta ja sillä on seilattu kahdesti Atlantin yli ja käyty Huippuvuorilla.

Itämeri on Ruffelle rakas ja siksi uusin purjehdusreissu on määrä suuntautua kotikulmille. Itämerellä on tarkoitus viettää kuukausi aikaa ja purjehtia 2700 mailia eli noin 5000 kilometriä. Projektin nimi on Atlantin yli Itämerellä. Miksi tempaus pitää tehdä juuri Itämerellä?

– Mä haluan innostaa ihmisiä liikkumaan ja viettämään aikaa luonnossa ja merellä. Samalla tässä tehdään myös mikromuovimittausta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen Sykkeen kanssa.

Maailman suurin kaatopaikka on Tyynellämerellä

Nurmen suurena visiona on tutkia Itämeren mikromuovitilannetta. Muoveista on ollut paljon puhetta viimeisen parin vuoden aikana. Maailman suurissa valtamerissä on valtavan kokoisia jätepyörteitä, joista suurin lienee Tyynenmerellä. Sen keskellä olevan pyörteen on arvioitu olevan kaksi kertaa Texasin osavaltion kokoinen.

Jotkut tutkijat puhuvat kaksi kertaa Yhdysvaltojen kokoisesta kaatopaikasta. Joka tapauksessa kyseessä on ehdottomasti maailman suurin kaatopaikka. Itämerestä moista ei vielä löydy, mutta mikromuovia siellä joka tapauksessa on. Se päätyy kalojen kautta ihmisen elimistöön, eli kyse on oikeasta ongelmasta.

Siitä myös Nurmi on huolissaan, mutta miehen tapa kiinnittää huomiota asioihin ei ole saarnaaminen. Hän haluaa ihmisten tajuavan asiat itse.

Ruffen ja purjehduskumppani Esa Kekki saavat mukaansa merentutkimuslaitteiston, jollainen on käytössä suuremmassa koossa merentutkimusalus Arandalla. Se on alumiininen troolauslaite, jonka perässä on haavi. Haaviin kerääntyy näytteitä mikromuoveista, jotka myöhemmin analysoidaan Sykkeen toimesta.

– Me päästään tällä pienellä purjeveneellä paikkoihin, joihin matkustaminen maksaisi isolla tutkimusalueella miljoonia. Se on todella makea tapa saada tietoa Itämeren tilasta.

Atlantin Yli Itämerellä –purjehdus starttaa 26. toukokuuta ja vesillä on tarkoitus viettää aikaa noin kuukauden päivät. Matkaa on 2700 mailia eli sama matka kuin Kanarialta Karibialle. Olosuhteet vain ovat toisenlaiset.

Pohjoisella Itämerellä 40 senttiä jäätä

Atlantin ylitystä pidetään purjehduspiireissä kovana saavutuksena, mitä se toki onkin, mutta saman tempun toistaminen Itämerellä voi olla huomattavasti vaikeampaa. Olosuhteet ovat rajut ja pohjoisessa ne ovat paikoin jopa arktiset, sillä toukokuun puolivälissä Kemin majakalla oli vielä 40 senttiä jäätä.

– Pelkona on myös se, että me ei päästä pois pohjoisesta jos siellä ollessa iskee kova etelätuuli. Ylösmeno pitää ajoittaa niin, että sieltä päästään myös pois, nauraa Ruffe.

Matkana 2700 mailia tai 5000 kilometriä ei sano asiaan vihkiytymättömälle juuri mitään, mutta kyseessä on noin kuukauden mittainen taival. Pieni purjevene kulkee noin fillarivauhtia, eli 9-12 kilometriä tunnissa.

– Veneen vauhti on pieni, joten aikaa kuluu. Toisaalta kilometrejä kertyy sillä, että venehän ei koskaan pysähdy.

Purjehtiminen on siis 24/7 touhua. Vaikka Ruffe on hankkeen pääasiallinen puhemies, lähtee mukaan myös toinen pilotti, sillä muuten homma saattaisi käydä liikaa fysiikan päälle. Koska venettä on pääsääntöisesti ohjattava jatkuvasti, on toisen oltava ruorissa ja toisen levättävä.

Ei huvia, vaan raaka työtä

Kuukauden mittainen purjehdusmatka kuulosta varsin kivalta ja rentouttavalta reissulta, josta ei reissun romantiikka uuvu. Avomeri liplattaa ja aurinko hellii. Totuus on kuitenkin toinen. Se on pääasiassa raakaa työtä, eikä lepotaukoja ole liiemmin luvassa.

– Veneessä nukutaan vahtivuoroissa ja nukutaan silloin kun toinen ajaa. Se toistuu kuukauden päivät läpi vuorokauden. Me ei Esan kanssa käytännössä juuri nähdä toisiamme, sillä kun toinen tulee vahtivuoroon, toinen menee suoran punkkaan.

30 päivän matkaan mahtunee niin hyviä kuin huonojakin kelejä. Odotettavissa on ainakin kovia ja kylmiä vastatuulia, sillä niistä Itämeri on tunnettu. Normaalioloissa raskaimpia kelejä mentäisiin pakoon rannalle, mutta tässä projektissa sitä mahdollisuutta ei ole.

– Me joudutaan jäädä ottamaan se isku vastaan. Kun on kerran ollut myrskyssä merellä, ymmärtää hyvin meren voiman. Sitä kohtaan syntyy kunnioitus ja kyllä se välillä pelottaa.

Kari Nurmen viimeiset vuodet ovat vierähtäneet rakkaan harrastuksen parissa. Tarina kuulostaa niin kovin tutulta keski-ikäisen miehen elämänmuutokselta: pitkä ura markkinointialan johtotehtävissä saa väistyä intohimon tieltä. Suomeksi sitä voisi kutsua neljän- tai viidenkympin villitykseksi.

Toki pelkästä harrastuksesta ei ole kyse, sillä purjehtimisesta on tullut siinä sivussa yksi osa ammattia. Reissun päältä tehdään videoita, joita Ruffe on tottunut tekemään entisellä työurallaan. Niitä on tulossa myös kohta starttaavalta reissulta. Tärkeämpää on kuitenkin päästä nauttimaan avomerestä ja sulautua yhdeksi luonnon kanssa.

240 litraa polttoainetta ja toinen mokoma vettä

Kun merillä vietetään yhtäjaksoisesti kuukauden päivät ja vene on kokoluokaltaan pienehkö, vaatii se tarkkaa suunnittelua ruoan, juoman ja polttoaineiden suhteen. Vaikka kyseessä on purjevene, on paikkoja, joissa pitää luottaa moottorin voimaan. Tuota varten matkassa pitää olla reippaasti polttoainetta, tarkemmin sanottuna 240 litraa. Siitä osa menee veneen omaan tankkiin ja loput ripotellaan ympäri venettä kanistereissa.

Dieseliä tärkeämmässä osassa on juomavesi, jonka kanssa joudutaan olemaan tarkkana. 45 päivän ajalle sitä on varattuna 200 litraa, eli noin reilut pari litraa päivässä per naama. Ei kuulosta kovinkaan kummoiselta määrältä.

– Sadevedestä saadaan varmaan vähän lisää. Kyllä me tuolla määrällä pärjätään jos ei tule suurempia vuotoja. Pari litraa päivässä sitä varmaan yhteensä menee ja lisäksi mehuja ja muita.

Ruoanlaitto tapahtuu kaiken toiminnan ohessa ja Ruffe ja Esa ovat tottuneet syömään yhden lämpimän aterian päivässä. Se onkin päivän kohokohta, johon valmistaudutaan huolella. Koska vene on paikoin rajustikin kallellaan, vaatii kokkaaminen luovuutta ja aikaa.

– Kyllä siinä pari tuntia helposti menee, kun laiva kallistelee rajusti puolelta toiselle.

Ruffen ja Esan matka Itämerellä starttaa 26.5. ja takaisin olisi tarkoitus päästä juhannukseksi. Tuona aikana Ruffen pieni purjevene käy Kotkassa, Kemissä, Saksan rannikolla ja seilaa Itämerta ristiin rastiin.

OP sosiaalisessa mediassa