Routamontut rassaavat tielläliikkujaa

Runsasluminen talvi ja nopeat lämpötilojen vaihtelut kuluttavat armottomasti tieverkon päällysteitä. Keväästä on tulossa tieliikenteen kannalta erittäin vaativa.

Tilanne on tuttu paljon autolla liikkuvalle kulkijalle. Keväisellä aamupakkasella tie näyttää olevan kunnossa, mutta lämpötilan noustessa päivän mittaan tutulle tieosuudelle on sulavan sohjon sekaan syntynyt yllättävä routamonttu. Se voi hajottaa auton renkaan, vaurioittaa pyörän ripustuksia tai aiheuttaa jopa onnettomuuden.

Vaikka maalaisjärjellä kuvittelisi, että tien ylläpidosta vastaava ELY-keskus tai urakoitsija korvaisi sattuneen vahingon, näin tapahtuu kuitenkin yllättävän harvoin.

Viime vuonna ELY-keskuksiin tuli 2 121 korvaushakemusta, joista vain viidennes korvattiin. Tänä vuonna tammi–maaliskuun aikana saapunut hakemusmäärä näyttää vastaavan aikaisempien vuosien tilannetta.

– Korvaushakemusten piikit ajoittuvat yleensä maalis–huhtikuulle, jolloin huonokuntoiselle päällysteverkolle syntyy reikiä nopeasti lämpötilan vaihdellessa nollan molemmin puolin, sanoo ryhmäpäällikkö Marja-Lea Hallikainen Lapin ELY-keskuksesta.

Tierikot eivät tuo aina korvausvelvoitetta

Hallikaisen mukaan tien huono kunto ei yksistään oikeuta korvaukseen, vaan tienkäyttäjä voi saada korvausta vain siinä tapauksessa, että tienhoito on ollut virheellistä, huolimatonta tai tienhoidon tehtäviä on laiminlyöty.

Myöskään nopeiden säätilojen vaihteluiden aiheuttamat tierikot eivät automaattisesti synnytä korvausvelvoitetta, sillä ne voidaan tulkita yllätyksellisiksi tapahtumiksi eikä tienpitäjältä voida vaatia reaaliaikaista kunnossapitovelvoitetta.

Lapin ELY-keskus käsittelee keskitetysti kaikki ELY-keskuksiin tulleet korvaushakemukset.

– Meille saapuneet hakemukset käsitellään ja ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Hakijan hakemustietojen, alueellisen ELY-keskuksen valvojan ja urakoitsijan lausuntojen avulla pyrimme selvittämään yksityiskohtaisesti, miten vahinkotilanne on syntynyt.

Asian käsittelyä helpottaa, mitä enemmän hakemuksen jättäneellä on tarkkoja tietoja sattuneesta vahingosta ja esimerkiksi valokuvia tapahtumasta.

Tienkäyttäjän linjalle vuosittain 80 000 ilmoitusta

Yli puolet ELY-keskuksen tekemistä päätöksistä liittyy vahinkoon, joka on sattunut päällystetyllä tiellä kuoppaan ajaessa, jolloin aiheutuu yleensä rengas- ja vannevahinkoja.

Tienpitäjien urakkasopimuksissa on määritelty tarkoin, miten routavaurioista tai kelirikkoista tieosuutta tulee hoitaa ja miten päällystevauriosta tulee tiedottaa liikennemerkein tielläliikkujille.

– On hyvä muistaa, että tieliikennelaki asettaa myös tienkäyttäjälle velvollisuuksia. Omalla ajotavalla tai huolimattomuudella voi myötävaikuttaa vahingon syntymiseen, Hallikainen toteaa.

Vaikka itse selviäisikin säikähdyksellä kevään töyssyistä, kannattaa tien kunnosta aina ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle, jos huomaa tiessä vaarallisia vaurioita. Viime vuonna linjalle tuli noin 80 000 ilmoitusta liikennettä haittaavista tekijöistä.

Vapaaehtoinen autovakuutus on ennakoivaa riskienhallintaa

OP:n henkilöasiakkaiden ajoneuvovakuutuspalveluista vastaava johtaja Kristian Hiljander sanoo, että vapaaehtoinen autovakuutus ja kasko ovat varmin tapa ennakoida, ettei joudu itse vahinkojen maksumieheksi, jos auto hajoaa kelirikkoisella tiellä.

Kaikille moottoriajoneuvoille pakollinen liikennevakuutus korvaa vain itselle ja vastapuolelle aiheutuneet henkilövahingot tai loukkaantumiset sekä vastapuolen ajoneuvoon tai omaisuuteen kohdistuneet vahingot. Kasko täydentää tätä vakuutusta, sillä se korvaa vahinkotilanteessa myös omalle ajoneuvolle aiheutuneet vahingot.

– Vapaaehtoinen autovakuutus kannattaa hankkia, sillä se kattaa myös kelirikosta aiheutuneet vahingot. Aika harvoin tienpitäjät maksavat korvauksia, Hiljander sanoo.

Kaskosta on myös usein hyötyä niissä tapauksissa, joissa ELY-keskukselta olisikin saanut korvauksia.

– Myönteisissäkin tapauksissa korvauksen saaminen saattaa kestää, eikä ELY-keskus välttämättä korvaa kaikkia vahinkoja täysmääräisesti esimerkiksi hinaukseen ja sijaisautoihin liittyen. Kasko puolestaan korvaa ne, Hiljander sanoo.

Kaskon hankkiminen onkin Hiljanderin mielestä fiksua ja ennakoivaa riskienhallintaa, jolla turvata oma tiellä liikkuminen.

Kelirikosta tai routamontuista syntyneet vahingot ovat hänen mukaansa melko harvinaisia korvattavia vahinkoja.

– Kelirikkovahinkojen määrästä meillä ei ole tarkkaa tietoa, mutta talviaikaan tyypillisimpiä vahinkoja ovat erilaisten kolarien aiheuttamat peltivahingot, Hiljander sanoo.

Toimi näin, jos ajat routamonttuun

• Merkitse muistiin paikka ja ajankohta

• Jos mahdollista, ota kuvia sekä auton vahingoista että tierikosta

• Ilmoita havaitsemastasi tierikosta Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100

• Tee korvaushakemus ELY-keskukseen, jos vahinko on sattunut valtion omistamalla tieverkolla tai kunnalle tai kaupungille, jos kyseessä on niiden ylläpitämä tie

ELY-keskukselle tulleiden korvaushakemusten määrä

Vuosi / Määrä

2015 / 1 766

2016 / 1 723

2017 / 1 986

2018 / 2 121

Vuoden 2019 tammi-maaliskuun aikana korvaushakemuksia on tullut jo reilut 400, mikä vastaa aika tavalla aikaisempien vuosien hakemusmäärää samaan aikaan.

OP sosiaalisessa mediassa