Myös joukkoliikenne automatisoituu – Helsingissä kuka tahansa voi päästä robottibussin kyytiin

Sähkökäyttöisiä automaattibusseja testataan nyt kaupunkiympäristössä muun liikenteen seassa. Tavoitteena on kerätä tietoa siitä, miten automaatio voisi täydentää joukkoliikennettä.

Ilmastonmuutos ja väestönkasvu asettavat paineita liikkumiselle erityisesti kaupungeissa. Myös Suomessa mietitään keinoja ruuhkien ja liikenteestä aiheutuvien päästöjen minimoimiseksi. Esimerkiksi Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Yksi vastaus julkisen liikenteen aukkojen paikkaamiseen ja tehostamiseen voisivat olla itsestään ajavat sähköbussit.

Helsingissä robottibussit ovat jo todellisuutta. Toukokuusta 2019 saakka Kalasatamassa on ajellut sähkökäyttöinen automaattibussi, ja myöhemmin kesällä myös Vuosaaressa aloitti kaikille avoin robottibussireitti. Reitit ovat toiminnassa syksyn 2019 loppuun ja ovat matkustajille maksuttomia.

– Tavoitteena on kerätä tietoa siitä, miten sähkökäyttöiset automaattibussit sopivat logistisesti ja taloudellisesti joukkoliikenteen täydentämiseen, kertoo projektipäällikkö Eetu Rutanen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Metropolia koordinoi robottibussikokeilua, jonka käytännön toiminnasta vastaa Rolan Oy.

Kokeilu on osa Helsingin kaupungin innovaatiorahaston sekä EU-laajuisen mySMARTLife-kokonaisuuden tukemaa Helsinki RobobusLine -hanketta. Kyseessä on ensimmäinen pitkäkestoinen robottibussikokeilu Suomessa.

Joukkoliikenteen paikkausta ja tehostusta

Robottibussien käyttömahdollisuuksia on testattu Suomessa vuodesta 2016. Ensimmäiset tieliikennekokeilut tehtiin Metropolian SOHJOA-hankkeessa.

– Nyt tavoitteena on saada lisää tietoa siitä, miten bussit voivat ajaa osana normaalia liikennettä kaupunkiympäristössä, Rutanen sanoo.

Kalasatamassa ja Vuosaaressa ajetaan ranskalaisen Navyan valmistamilla busseilla, ja kyydin sujuvuutta on varmistamassa myös ihminen.

Kalasatamassa reitti kulkee kauppakeskus Redin ja Isoisänsillan välillä, Vuosaaressa 2,5 kilometrin pituinen reitti vie Vuosaaren metroasemalta Aurinkolahden rannalle ja takaisin. Bussit kulkevat muutaman kerran tunnissa määrättyjen aikataulujen mukaan, mutta lähtöjen toteutumista ei voida taata.

Toistaiseksi testiajoja ovat Rutasen mukaan rajoittaneet automaattibussien tekniset ominaisuudet. Käytössä olevien ajoneuvojen maksiminopeus on toistaiseksi 18 kilometriä tunnissa. Se täytyy huomioida uusia reittejä suunniteltaessa.

– Kehäteille tai muuten todella vilkkaan liikenteen sekaan ei siis vielä voida lähteä. Bussi on myös melko herkkä kaikenlaisille muuttujille ympäristössä.

Esimerkiksi Kalasatamassa haasteena ovat olleet alueen jatkuvasti elävät rakennustyöt, jotka heikentävät bussin paikannuskykyä. Se ei siis välttämättä hahmota, missä on reitillään. Ajoneuvo ei myöskään vielä osaa kiertää yllättäviä esteitä automaattisesti.

Robottibussit toisivat myös säästöjä

Rutanen myöntää, että robottibussikokeilu ei ole sujunut ongelmitta – kesällä Kalasataman reitillä oli lähes kuukauden katko, kun automaattibussi ei yhdelle pysäkille saapuessaan ja siitä pois lähtiessään pysynyt täysin reitillään.

– Bussin renkaat raastoivat kanttikivetystä ja hyppäsivät myös kivetyksen yli. Tätä sitten selviteltiin aikansa, kunnes valmistaja ratkaisi ongelman ohjelmistomuutoksilla.

Samaan hengenvetoon Rutanen kuitenkin iloitsee siitä, miten hyvin bussi on otettu vastaan. Monet ovat tulleet Kalasatamaan varta vasten kokeilemaan robottibussin kyytiä.

– Esimerkiksi vanhukset käyttävät bussia myös hyötytarkoituksessa. Sillä saa vietyä painavat kauppakassit lähemmäs kotiovea.

Robottibusseja on maalailtu ratkaisuksi muun muassa “viimeisen kilometrin” matkoille, syöttöliikenteenä runkolinjojen varsilta asuinalueille päin. Rutanen pitää tärkeimpänä sitä, että myös yksityisautoilevat saataisiin kiinnostumaan robottibusseista.

– Jos bussit tulevat lähinnä reiteille, joita ihmiset normaalisti kävelevät tai pyöräilevät, se ei tue tavoitteitamme.

Uudella liikennemallilla syntyisi myös kustannussäästöjä, kun kuljettaja jäisi vähitellen tarpeettomaksi. Samalla haluttuja yhteyksiä voitaisiin mahdollisesti ajaa tiheämmillä vuoroväleillä.

Älykkään liikkumisen ratkaisut ovat moninaisia

RobobusLine-hankkeesta on matkaa siihen, että robottibussit operoisivat pysyvänä osana Helsingin julkista liikennettä. Esimerkiksi bussin ajonopeus ja ympäristöön reagoiminen vaativat lisää teknistä kehitystä, Rutanen toteaa.

– Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että olemme tehneet kokeiluja vasta muutaman vuoden, ja sinä aikana kehitystä on tapahtunut jo paljon.

Rutanen työskentelee Metropoliassa Älykäs Liikkuminen -innovaatiokeskittymässä. Hän korostaa, että tulevaisuuden liikkumisen ratkaisut tarkoittavat muutakin kuin automatisoitua liikennettä.

– Paljon puhutaan siitä, miten liikennettä pitäisi vähentää. Siksi esimerkiksi etätyön mahdollisuuksien tutkiminen ja kehittäminen kuuluvat myös meidän tontillemme.

OP sosiaalisessa mediassa