Kuinka paljon poltat rahaa liikenteeseen? Katso kuulutko pihistelijöihin vai kerskakuluttajiin

Suomalaisten kotitalouksien suurin kuluerä on asuminen, johon kuluu 31 prosenttia kulutuksesta. Heti seuraavana on liikkuminen, joka nielaisee 15 prosenttia. Säästöä syntyy yksinkertaisilla arjen valinnoilla ja rahaa jää silloin muuhun.

Vajaa viidennes kulutuksesta liikenteeseen kuulostaa suurelta määrältä, mutta kun lukua alkaa hieman avaamaan, käy nopeasti ilmi miksi näin on.

– Liikkumiseen kuuluvat ajoneuvon hankinta, varusteet, huollot, vakuutukset, vuokraukset, taksit sekä juna-, bussi- ja lentomatkat, listaa OP:n kuluttajaekonomisti Henna Mikkonen.

Hieman yllättäen keskimääräinen suomalainen käyttää liikkumiseensa enemmän rahaa kuin ruokaan ja juomaan. Suurempituloisilla liikkuminen nielee suuremman prosentin ja pienempituloisilla pienemmän.

Yrittäjä liikkuu kymppitonnilla, työtön kahdella tuhannella

Vuonna 2016 suurituloisin viidennes käytti liikkumiseen 18% tuloistaan ja pienituloisin viidennes puolestaan 11%. Erotus selittyy mm. sillä, että suurituloisemmat käyttävät enemmän rahaa omistusautoonsa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksesta.

– Linja tuntuisi olevan se, että mitä enemmän tuloja, sitä enemmän rahaa käytetään liikkumiseen. Sekä absoluuttisesti että suhteessa kokonaiskulutukseen.

Eroja syntyy myös työelämän eri osa-alueilla. Suurimmat liikkumiskulut ovat yrittäjillä (19%) ja pienimmät eläkeläisillä ja työttömillä (12%). Yrittäjä käyttää liikkumiseensa keskimäärin yli 10 800 euroa ja työtön 2400 euroa.

Myös erilaiset kotitaloudet käyttävät hyvin erilaisia summia liikkumiseen. Pienimmän rahamäärän käyttävät yli 65-vuotiaiden taloudet ja suurimmat kulut ovat lapsettomalla alle 65-vuotiaalla pariskunnalla.

Milloin liikkuminen nielee liikaa rahaa?

Missä vaiheessa liikkumiseen kuluva kokonaissumma alkaa olla liian suuri? Absoluuttista totuutta on tuskin olemassa, mutta OP:n kuluttajaekonomisti Henna Mikkosen mukaan reilusti yli 20 prosentin kohdalla kannattaa omaa liikkumistaan alkaa tarkastella.

– Silloin pitää miettiä onko se itselle ok. Joillekin liikkuminen on pakollinen paha ja toiselle autoilu on samalla harrastus ja siksi siihen panostetaan enemmän.

Neljänneksen menot liikkumisesta eivät nekään ole harvinaisuus, jos kyseessä on harrastus. Esimerkiksi moottoripyöräilyyn saattaa upota vuodessa 10-15 prosenttia nettotuloista ja sillä liikutaan pääsääntöisesti kesäaikaan. Lisää kuluja liikkumisesta tulee talvikaudella, jolloin kaksipyöräinen seisoo usein tallissa.

Liikkumisessa on säästämisen paikka

Jos liikkumiskulujen suuruus huolettaa, neuvoo Henna Mikkonen pohtimaan omaa kulutuskäyttäytymistään liikkumisen suhteen. Suurimmat kulut ovat auton hankinta, polttoaine ja huollot.

– Autoa hankkiessa voi säästää halutessaan paljon, esimerkiksi ostamalla käytetyn auton tai hinta-käyttökulu –suhteessa tehokkaan auton. Polttoainekuluissa voi säästää vähentämällä turhaa ajoa.

Säästöt syntyvät liikenteessä siis hyvin arkisilla valinnoilla, mutta kuumana käyvä ilmastonäkökulma tuo soppaan oman mausteensa. Autoilua vähentämällä vähenevät kulut ja ympäristön kuormitus, mutta kustannusmielessä halvin vaihtoehto ei ole välttämättä ympäristölle paras.

Toki esimerkiksi biokaasuauto voi olla molempia, sillä kaasu on uusiutuva luonnonvara ja ajaminen edullista.

– Ympäristömielessä kotitaloudet joutuvat tekemään arvojensa mukaisia valintoja, toteaa Henna Mikkonen.

OP sosiaalisessa mediassa