Autoilun verotus on yksi tapa ohjata liikennettä vähäpäästöisempään suuntaan

Ajoneuvoveroon kaavaillaan kevennyksiä vähäpäästöisimmille autoille. Autokannan päivittyminen uudempiin malleihin on yksi keino vaikuttaa liikenteen päästöihin, mutta Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvoksen mukaan tärkeää olisi myös autoilutottumusten muuttaminen.

Liikkuminen on yksi tärkeä osa-alue, kun mietitään keinoja hillitä ilmaston lämpenemistä, jota muun muassa hiljattain julkistettu, kansainväliseksi ”ilmastoraamatuksi” tituleerattu IPCC:n raportti käsittelee laajasti. Raportin viesti on selvä: koko maailman on sitouduttava seuraavan vuosikymmenen aikana enintään 1,5 asteen nousuun lämpötilassa.

Esimerkiksi Suomessa liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suurin vähennysmahdollisuus on tieliikenteessä, jossa syntyy noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä.

Liikenteen verotus on yksi tapa ohjata liikennettä vähäpäästöisempään ja kestävämpään suuntaan.

Tällä hetkellä ajoneuvovero koostuu Suomessa perusverosta ja käyttövoimaverosta. Perusvero perustuu ajoneuvon hiilidioksidipäästöihin, ja käyttövoimavero määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä.

Suurin verokevennys täyssähköautoille

Ajoneuvoveroon kaavaillaan parhaillaan kevennystä, joka tulee vähentämään kerättävän veron määrää 50 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Vaikutukset kuitenkin näkyvät jo ensi vuoden aikana, sillä ajoneuvovero peritään etukäteen 12 kuukaudelta.

Hallituksen esityksen mukaan kevennys tulisi painottumaan lievästi vähäpäästöisiin autoihin. Suurin kevennys on kohdistumassa nollapäästöisiin täyssähköautoihin, joiden vuosittainen perusvero on puolittumassa nykyisestä 106 eurosta.

Yleisesti ottaen kevennys koskisi hiilidioksidipäästöjen perusteella verotettavia autoja noin 200 gramman kilometripäästötasolle asti. Vähäpäästöisen (90–110 g/km) henkilöauton perusvero kevenisi vuodessa noin 35–40 euroa ja keskipäästöisen (160 g/km) henkilöauton noin 19 euroa. Hyvin suuripäästöisten (200 g/km) autojen sekä kokonaismassan perusteella verotettavien autojen perusveron hallitus aikoo säilyttää ennallaan.

Autoilun vähentäminen lyhyillä matkoilla tärkeää

Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen muistuttaa, että tällä hetkellä uutena ostettavien autojen päästöt ovat enää keskimäärin 120 grammaa per kilometri.

– Suuripäästöisten ajoneuvojen veron kevennys ei ole oikeansuuntainen toimenpide liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, myös liikennesuoritteiden määrää pitäisi jollain tavalla vähentää.

Erityisesti Jääskeläinen peräänkuuluttaa autoilun vähentämistä hyvin lyhyillä matkoilla.

– Liikenneviraston teettämän henkilöliikennetutkimuksen mukaan 18 % kaikista henkilöautomatkoista on alle kilometrin mittaisia. Alle 3 kilometrin matkoista lähes puolet tehdään henkilöautolla. Jokaisen kannattaa miettiä, voisiko esimerkiksi lähikauppaan kävellä auton sijasta, hän toteaa.

Suomen autokannassa päivittämisen varaa

Jääskeläisen mukaan Suomen autokanta on yhä verrattain vanhaa ja samalla runsaspäästöistä.

– Meillä istuu jotenkin todella syvässä se ajattelu, että auto pitää ajaa täysin loppuun. Jokaisen autoilevan kannattaisi miettiä tarkkaan, voisiko siirtyä vähäpäästöisempään autoon.

Kaikkein vähäpäästöisimpiä autoja ovat vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivat ajoneuvot. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tarkoitetaan sähköä, vetyä, maa- ja biokaasua, etanolia korkeana seoksena sekä nestemäisiä biopolttoaineita. Yhä suositumpia ovat myös hybridiautot, jotka yhdistävät kaksi voimanlähdettä, kuten sähkö- ja polttomoottorin.

– Kaikille uuden, vähäpäästöisen auton ostaminen ei tietenkään ole esimerkiksi taloudellisesti mahdollista. Mutta kun uusia, vähäpäästöisiä autoja ostetaan enemmän, vähitellen niitä alkaa siirtyä myyntiin myös käytettynä, Jääskeläinen pohtii.

Jääskeläinen myöntää, että esimerkiksi kaupunkien ulkopuolella elämä ilman autoa voi olla käytännössä mahdotonta. Hän kuitenkin korostaa, että mitä enemmän autolla ajaa, sitä enemmän myös sen ympäristöystävällisyydellä on väliä.

– Yksilötasolla kannattaa todella yrittää miettiä, miten minimoida päivittäisestä liikkumisesta aiheutuvat päästöt. Niillä todella on väliä tulevaisuuden kannalta.

OP sosiaalisessa mediassa