”Muista aina, liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä”

op.media
op.media

Kuluva viikko on valtakunnallinen Liikenneturvallisuus viikko, jonka teemana on tänä vuonna ”Näe ja näy”. Liikenneturva haluaa nostaa esiin valtakunnallisen teemaviikon avulla turvallisen liikkumisen monta erilaista näkökulmaa. Ohessa mun omat vinkit – ei välttämättä parhaat, eikä ainoat – mutta ajatuksia, kuinka voit itse nähdä ja näkyä.

op.media
op.media
  1. Heijastin. Nyt on juuri se aika vuodesta, että kannattaa kaivaa heijastimet esiin ja kiinnittää ne erilaisiin reppuihin ja laukkuihin sekä vaatteisiin. Itse etsin heijastinhanskani esiin ja sujautin valmiiksi lenkkitakin taskuun sekä nostin heijastinvaljaat esiin eteisen naulakkoon. Käsilaukussa ja työrepussa heiluu sekalainen otos erilaisia heijastimia.
  2. Jätä kiire kotiin. On parempi olla ehjänä perillä, 5 minuuttia myöhässä, kuin joutua onnettomuuteen tai aiheuttaa onnettomuus muille omalla säntäilevällä liikkumistavalla. Itsehän olen kiireessä jalankulkijana nyrjäyttänyt nilkkani ja saanut jalkapöytään murtuman. Vammojen vuoksi kävelin kyynärsauvojen kanssa useamman viikon. Olen kolaroinut autoni parkkihallin pylvääseen, ja selvittelin sitä sitten useamman tovin useampana päivänä. Jälkikäteen on helppo sanoa, että jos reilun 20-vuotiaan iässä olisi ollut sama rohkeus kuin nyt, olisi nuo kiireestä johtuvat kohellukset voineet jäädä sattumatta. Olisin voinut todeta sen, minkä nyt näin vähän vajaa 40 -vuotiaana uskallan sanoa reilusti. ”Anteeksi, läksin myöhässä ja sen vuoksi nyt myöhästyin.”
  3. Ole läsnä. Usean tutkimuksen mukaan puhelimen käyttö liikenteessä vaikuttaa kykyyn tehdä havaintoja ja liikkua turvallisesti. Useampi vuosi sitten minulle sattui tilanne, jossa läksin työpäivän jälkeen ajamaan Helsingistä Jyväskylään. Reitti, jonka olen ajanut useita kertoja ja tämän vuoksi minulla ei ollut navigaattori päällä. Helsingistä lähtiessä laitoin handsfreen päälle ja aloin keskustella ystäväni kanssa puhelimessa. Jossain kohtaa aloin miettiä, että matka tuntuu pitkälle, ja yksi uusi huoltoasemakin oli matkalle rakentunut. Mikkelissä oleva Jyväskylän opasteen ohiajo havahdutti minut tajuamaan, että en ollut kääntynyt oikeasta rampista, vaan ajanut suoraa tietä suoraan eteenpäin. Pieni u-käännös Mikkelissä kohti Jyväskylää, ylimääräisiä kilometrejä taisi kertyä reilu 100 tästä lenkistä. Mutta tuo 100 kilometrin lenkki opetti minulle sen, että joskus pelkkä puhelimessa puhuminen voi viedä ajatukset pois siitä, että kykenee havainnoimaan reittiä ja tekemään valintoja. Itse matka meni turvallisesti ja hyvin – se vaan oli vähän pidempi.
  4. Näe. Syksyn pimeä on ainakin itselleni se hetki, kun huomaan, että on aika tarkastaa näkö. Varasin juuri ajan optikolle ja käyn tarkastamassa näköni. Teen myös autolle syyshuollon. Tarkastan, että valot toimivat ja pyyhkijänsulat ovat valmiina kohtaa-maan syksyn sateet. Kaivelen auton lumiharjan esiin odottamaan ensimmäisiä lumityöpäiviä varten ja varaan myös aamuihini sen pari minuuttia ylimääräistä aikaa, jotta voin puhdistaa auton huolella enkä kurki pienestä kolosta keskeltä lunta. Sieltä ei todellakaan näe.
  5. Näe ihminen. Ratin takana on ainakin toistaiseksi vielä ihminen. Yhtä lailla; jalankulkijat, pyöräilijät, mopoilijat, moottoripyöräilijät. Kaikki me olemme ihmisiä liikenteessä. Emme vihollisia vaan jonkun äitejä, isiä, tyttäriä ja poikia. Liikenteessä ei pitäisi olla vihollisia vaan ystäviä. Ja on meidän kaikkien yhteinen tehtävä nähdä meidät kaikki ihmisinä, ei autoilijoina tai pyöräilijöinä. Ihmisinä.

”Siksi valpas aina mieli, se on turva verraton.”

Turvallista syksyä kaikille.

Marjut Venäläinen

Kirjoittaja työskentelee Pohjola Vakuutuksen yritysajoneuvovakuuttamisen kehittämisen parissa, ja on kiinnostunut liikenteestä, liikenneturvallisuudesta sekä liikenneympäristössä tapahtuvasta jatkuvasta muutoksesta.

OP sosiaalisessa mediassa